Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö maisterin pystyä ostamaan asunto Helsingistä? Mitä mieltä olette?
07.02.2020 |
"Vaikka olen maisteri, minulla ei varhaiskasvatuksen opettajana tai edes päiväkodin johtajana tule koskaan olemaan varaa hankkia omistusasuntoa kotikaupungistani Helsingistä."
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetut ovat Suomessa palkkakuopassa, muualla Euroopassa koulutusta arvostetaan paljon enemmän kuin täällä. Lastentarhanopettajista on Helsingissä pulaa, mutta palkkoja ei silti suostuta nostamaan. Täällä kun on totuttu siihen, että korkeakoulutettu saadaan töihin duunarin palkkoja alemmilla palkoilla. Jos lastentarhanopettajien tai vaikka sairaanhoitajien palkkoja ei suostuta nostamaan, näiden alojen työntekijät vaihtavat alaa. Tästä työvoimapula pahenee, ja jos mitään ei tehdä sen eteen, että näille aloille saataisiin työvoimaa, on ihmisten parasta hoitaa lapsensa ja sairaat läheisensä sitten itse tai palkata au pair tai sairaanhoitaja hoitamaan ne.
Ei ole totta. Suomessa opettajan ammatti on edelleen arvostettu. Muualla se ei ole sitä koskaan edes ollutkaan.
Ja se että lastenhoidosta kehitetään väkisin jotakin rakettitiedettä on keinotekoista. Kun ei se sitä ole, vaikka kuinka nähittäisi. Samanlainen tekohengitetty pseudomaisteri kuin terveystieteen maisteri.
Oeltko miettinyt miksi opettajia ei arvosteta?
Muualla opettamiseen riittää vähempikin opiskelu. Ja muualla sillä vähemmälläkin opiskelulla voisi päästä parempiin ansioihin, jos alimman mahdollisen korkeakoulututkinnon hankkinut ymmärtäisi kieltäytyä lasten kanssa työskentelystä. Muualla myös koulujen väliset tasoerot ovat suurempia. Ja muualla hyvät yksityiskoulut maksavat kymppitonneja/lukuvuosi.
Jos peruskoulun tai lukion opettajan ammatin arvostus tai palkka täällä vielä laskee, pitäisi päästää kandit opettamaan toiselle asteelle maistereiden sijaan. Suomessa opettajilta on vaadittu maisterintutkintoa, kandintutkinnolla ei ole täällä tehnyt kukaan mitään (pl. farmaseuttit ja lastentarhanopet). Maisteriksi opiskelu vie kandin jälkeen kaksi vuotta, ja se tarkoittaa kahta vuotta lisää köyhyyttä, opintolainaa jne. Toki opetuksen taso voi siitä kärsiä, koska kandi osaa vasta oman alansa perusasiat. Mutta pääasiahan täällä on, että päästään halvalla. Rikkaat voivat palkata maisterin opettamaan lapselleen matematiikkaa, jos lukion open taidot eivät lapsen opettamiseen tai hyviin yo-arvosanoihin riitä. Ennen myös yksityisopetus oli yleistä.
Juu, riippuu vähän mihin verrataan. Esim. Briteissä on hyvin tavanomaista, että yliopistotutkinto tarkoittaa pelkkää kandintutkintoa. Kandi riittää siellä sivistyksen takeeksi, ja sillä tutkinnolla voi tehdä monia erilaisia, eikä vain oman alan töitä. Siellä valkokaulusammatteihin vaaditaan yleisesti vain kandin paperit, maisteriksi opiskelevat lähinnä ne, jotka tähtäävät tutkijan uralle. Englannissa on ihan tavallista, että humanisti on töissä pankissa. Boris Johnson on klassisten kielien kandi. Vain Suomessa uskotaan sokeasti siihen, että yliopisto on ammattikoulu, josta valmistuneet voivat työskennellä vain ja ainoastaan ainoastaan omalla alallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetut ovat Suomessa palkkakuopassa, muualla Euroopassa koulutusta arvostetaan paljon enemmän kuin täällä. Lastentarhanopettajista on Helsingissä pulaa, mutta palkkoja ei silti suostuta nostamaan. Täällä kun on totuttu siihen, että korkeakoulutettu saadaan töihin duunarin palkkoja alemmilla palkoilla. Jos lastentarhanopettajien tai vaikka sairaanhoitajien palkkoja ei suostuta nostamaan, näiden alojen työntekijät vaihtavat alaa. Tästä työvoimapula pahenee, ja jos mitään ei tehdä sen eteen, että näille aloille saataisiin työvoimaa, on ihmisten parasta hoitaa lapsensa ja sairaat läheisensä sitten itse tai palkata au pair tai sairaanhoitaja hoitamaan ne.
Ei ole totta. Suomessa opettajan ammatti on edelleen arvostettu. Muualla se ei ole sitä koskaan edes ollutkaan.
Ja se että lastenhoidosta kehitetään väkisin jotakin rakettitiedettä on keinotekoista. Kun ei se sitä ole, vaikka kuinka nähittäisi. Samanlainen tekohengitetty pseudomaisteri kuin terveystieteen maisteri.
Oeltko miettinyt miksi opettajia ei arvosteta?
Muualla opettamiseen riittää vähempikin opiskelu. Ja muualla sillä vähemmälläkin opiskelulla voisi päästä parempiin ansioihin, jos alimman mahdollisen korkeakoulututkinnon hankkinut ymmärtäisi kieltäytyä lasten kanssa työskentelystä. Muualla myös koulujen väliset tasoerot ovat suurempia. Ja muualla hyvät yksityiskoulut maksavat kymppitonneja/lukuvuosi.
Jos peruskoulun tai lukion opettajan ammatin arvostus tai palkka täällä vielä laskee, pitäisi päästää kandit opettamaan toiselle asteelle maistereiden sijaan. Suomessa opettajilta on vaadittu maisterintutkintoa, kandintutkinnolla ei ole täällä tehnyt kukaan mitään (pl. farmaseuttit ja lastentarhanopet). Maisteriksi opiskelu vie kandin jälkeen kaksi vuotta, ja se tarkoittaa kahta vuotta lisää köyhyyttä, opintolainaa jne. Toki opetuksen taso voi siitä kärsiä, koska kandi osaa vasta oman alansa perusasiat. Mutta pääasiahan täällä on, että päästään halvalla. Rikkaat voivat palkata maisterin opettamaan lapselleen matematiikkaa, jos lukion open taidot eivät lapsen opettamiseen tai hyviin yo-arvosanoihin riitä. Ennen myös yksityisopetus oli yleistä.
Juu, riippuu vähän mihin verrataan. Esim. Briteissä on hyvin tavanomaista, että yliopistotutkinto tarkoittaa pelkkää kandintutkintoa. Kandi riittää siellä sivistyksen takeeksi, ja sillä tutkinnolla voi tehdä monia erilaisia, eikä vain oman alan töitä. Siellä valkokaulusammatteihin vaaditaan yleisesti vain kandin paperit, maisteriksi opiskelevat lähinnä ne, jotka tähtäävät tutkijan uralle. Englannissa on ihan tavallista, että humanisti on töissä pankissa. Boris Johnson on klassisten kielien kandi. Vain Suomessa uskotaan sokeasti siihen, että yliopisto on ammattikoulu, josta valmistuneet voivat työskennellä vain ja ainoastaan ainoastaan omalla alallaan.
Olen fil maist ja suorittanut myös pedagogiset.
Menin töihin tokana opiskeluvuonna ja ostin silloun myös asunnon.
En ole ollut köyhä koskaan. Ihan turhaa hurmosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millaisia asuntoja ihmiset ostavat, mutta peruskaksio n. 200 - 250 000 euroa on kyllä jokaisen akateemisen saavutettavissa. Halvemmallahan sen lyhennyksiä makselee kuin vuokria.
Lyhennys+yhtiövastike voi olla kyllä ylivoimainen.
Meidän tytär ja vävy ostivat asunnon vähän päälle kolmen tonnin nettotuloilla. Toinen on töissä, toinen opiskelee ja työskentelee osa-aikaisesti. Säästöjä näillä oli 15000€ ja lainaa saivat 200000€. Nuoria kun ovat, ottivat 35 vuoden maksuajan. Lainan kuukausierä on 530€ ja yhtiövastike 170€. Varsin kohtuulliset 700€/kk pienestä kaksiosta. Ei tuolla rahalla saisi vuokrattua edes yksiötä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi hankkia maisterin paperit osaamatta oikeasti yhtään mitään.
Mutta asuminen on kuitenkin liian kallista pk-seudulla, se on fakta.
Kuka tahansa ei voi hankkia maisterin papereita, vaikka sillä oletuksella sinä mieluusti nollaisit ne, jotka ovat siihen kyenneet. Jotain on myös pitänyt osata, jos on korkeakoulututkinnon saanut suoritettua, vaikka sellaisen myöntäminen olisi kova pala amikselle.
Aika monella tulisi raja vastaan jo pelkän äo:n vuoksi. Ylopistotason korkeakoulutus vaatii yli 100 äo:tä, ja yli puolella väestöstä äo jää sen alle. Se ei edelleenkään tarkoita sitä, etteikö duunari voisi olla älykäs. Aivan varmasti jokainen tuntee tyhmiä maistereita ja vielä enemmän tyhmiä duunareita. Mutta jokainen duunari ei voi halutessaan suorittaa maisterintutkintoa tai edes päästä yliopistoon sisään (joka vuosi suurin osa hakijoista jää näet vaille korkeakoulupaikkaa, amiksia on yliopistoissa yhä aika vähän, vaikka amk:n ovet aukeavat heille helpommin), sen sijaan luultavasti jokainen maisteri kykenee halutessaan hankkimaan jonkin ammattikouluntutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetut ovat Suomessa palkkakuopassa, muualla Euroopassa koulutusta arvostetaan paljon enemmän kuin täällä. Lastentarhanopettajista on Helsingissä pulaa, mutta palkkoja ei silti suostuta nostamaan. Täällä kun on totuttu siihen, että korkeakoulutettu saadaan töihin duunarin palkkoja alemmilla palkoilla. Jos lastentarhanopettajien tai vaikka sairaanhoitajien palkkoja ei suostuta nostamaan, näiden alojen työntekijät vaihtavat alaa. Tästä työvoimapula pahenee, ja jos mitään ei tehdä sen eteen, että näille aloille saataisiin työvoimaa, on ihmisten parasta hoitaa lapsensa ja sairaat läheisensä sitten itse tai palkata au pair tai sairaanhoitaja hoitamaan ne.
Ei ole totta. Suomessa opettajan ammatti on edelleen arvostettu. Muualla se ei ole sitä koskaan edes ollutkaan.
Ja se että lastenhoidosta kehitetään väkisin jotakin rakettitiedettä on keinotekoista. Kun ei se sitä ole, vaikka kuinka nähittäisi. Samanlainen tekohengitetty pseudomaisteri kuin terveystieteen maisteri.
Oeltko miettinyt miksi opettajia ei arvosteta?
Muualla opettamiseen riittää vähempikin opiskelu. Ja muualla sillä vähemmälläkin opiskelulla voisi päästä parempiin ansioihin, jos alimman mahdollisen korkeakoulututkinnon hankkinut ymmärtäisi kieltäytyä lasten kanssa työskentelystä. Muualla myös koulujen väliset tasoerot ovat suurempia. Ja muualla hyvät yksityiskoulut maksavat kymppitonneja/lukuvuosi.
Jos peruskoulun tai lukion opettajan ammatin arvostus tai palkka täällä vielä laskee, pitäisi päästää kandit opettamaan toiselle asteelle maistereiden sijaan. Suomessa opettajilta on vaadittu maisterintutkintoa, kandintutkinnolla ei ole täällä tehnyt kukaan mitään (pl. farmaseuttit ja lastentarhanopet). Maisteriksi opiskelu vie kandin jälkeen kaksi vuotta, ja se tarkoittaa kahta vuotta lisää köyhyyttä, opintolainaa jne. Toki opetuksen taso voi siitä kärsiä, koska kandi osaa vasta oman alansa perusasiat. Mutta pääasiahan täällä on, että päästään halvalla. Rikkaat voivat palkata maisterin opettamaan lapselleen matematiikkaa, jos lukion open taidot eivät lapsen opettamiseen tai hyviin yo-arvosanoihin riitä. Ennen myös yksityisopetus oli yleistä.
Juu, riippuu vähän mihin verrataan. Esim. Briteissä on hyvin tavanomaista, että yliopistotutkinto tarkoittaa pelkkää kandintutkintoa. Kandi riittää siellä sivistyksen takeeksi, ja sillä tutkinnolla voi tehdä monia erilaisia, eikä vain oman alan töitä. Siellä valkokaulusammatteihin vaaditaan yleisesti vain kandin paperit, maisteriksi opiskelevat lähinnä ne, jotka tähtäävät tutkijan uralle. Englannissa on ihan tavallista, että humanisti on töissä pankissa. Boris Johnson on klassisten kielien kandi. Vain Suomessa uskotaan sokeasti siihen, että yliopisto on ammattikoulu, josta valmistuneet voivat työskennellä vain ja ainoastaan ainoastaan omalla alallaan.
Olen fil maist ja suorittanut myös pedagogiset.
Menin töihin tokana opiskeluvuonna ja ostin silloun myös asunnon.
En ole ollut köyhä koskaan. Ihan turhaa hurmosta.
Quelle surprise.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetut ovat Suomessa palkkakuopassa, muualla Euroopassa koulutusta arvostetaan paljon enemmän kuin täällä. Lastentarhanopettajista on Helsingissä pulaa, mutta palkkoja ei silti suostuta nostamaan. Täällä kun on totuttu siihen, että korkeakoulutettu saadaan töihin duunarin palkkoja alemmilla palkoilla. Jos lastentarhanopettajien tai vaikka sairaanhoitajien palkkoja ei suostuta nostamaan, näiden alojen työntekijät vaihtavat alaa. Tästä työvoimapula pahenee, ja jos mitään ei tehdä sen eteen, että näille aloille saataisiin työvoimaa, on ihmisten parasta hoitaa lapsensa ja sairaat läheisensä sitten itse tai palkata au pair tai sairaanhoitaja hoitamaan ne.
Ei ole totta. Suomessa opettajan ammatti on edelleen arvostettu. Muualla se ei ole sitä koskaan edes ollutkaan.
Ja se että lastenhoidosta kehitetään väkisin jotakin rakettitiedettä on keinotekoista. Kun ei se sitä ole, vaikka kuinka nähittäisi. Samanlainen tekohengitetty pseudomaisteri kuin terveystieteen maisteri.
Oeltko miettinyt miksi opettajia ei arvosteta?
Muualla opettamiseen riittää vähempikin opiskelu. Ja muualla sillä vähemmälläkin opiskelulla voisi päästä parempiin ansioihin, jos alimman mahdollisen korkeakoulututkinnon hankkinut ymmärtäisi kieltäytyä lasten kanssa työskentelystä. Muualla myös koulujen väliset tasoerot ovat suurempia. Ja muualla hyvät yksityiskoulut maksavat kymppitonneja/lukuvuosi.
Jos peruskoulun tai lukion opettajan ammatin arvostus tai palkka täällä vielä laskee, pitäisi päästää kandit opettamaan toiselle asteelle maistereiden sijaan. Suomessa opettajilta on vaadittu maisterintutkintoa, kandintutkinnolla ei ole täällä tehnyt kukaan mitään (pl. farmaseuttit ja lastentarhanopet). Maisteriksi opiskelu vie kandin jälkeen kaksi vuotta, ja se tarkoittaa kahta vuotta lisää köyhyyttä, opintolainaa jne. Toki opetuksen taso voi siitä kärsiä, koska kandi osaa vasta oman alansa perusasiat. Mutta pääasiahan täällä on, että päästään halvalla. Rikkaat voivat palkata maisterin opettamaan lapselleen matematiikkaa, jos lukion open taidot eivät lapsen opettamiseen tai hyviin yo-arvosanoihin riitä. Ennen myös yksityisopetus oli yleistä.
Juu, riippuu vähän mihin verrataan. Esim. Briteissä on hyvin tavanomaista, että yliopistotutkinto tarkoittaa pelkkää kandintutkintoa. Kandi riittää siellä sivistyksen takeeksi, ja sillä tutkinnolla voi tehdä monia erilaisia, eikä vain oman alan töitä. Siellä valkokaulusammatteihin vaaditaan yleisesti vain kandin paperit, maisteriksi opiskelevat lähinnä ne, jotka tähtäävät tutkijan uralle. Englannissa on ihan tavallista, että humanisti on töissä pankissa. Boris Johnson on klassisten kielien kandi. Vain Suomessa uskotaan sokeasti siihen, että yliopisto on ammattikoulu, josta valmistuneet voivat työskennellä vain ja ainoastaan ainoastaan omalla alallaan.
Olen fil maist ja suorittanut myös pedagogiset.
Menin töihin tokana opiskeluvuonna ja ostin silloun myös asunnon.
En ole ollut köyhä koskaan. Ihan turhaa hurmosta.
Quelle surprise.
Niin. Ei se opiskelu tee ketään köyhäksi kuten väitit.
Mitään en saanut kotoa jos sitä vihjaat. Isänikin kuoli kun olin 14.
Ihan kaikki ihan omaa ansiota. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi hankkia maisterin paperit osaamatta oikeasti yhtään mitään.
Mutta asuminen on kuitenkin liian kallista pk-seudulla, se on fakta.
Kuka tahansa ei voi hankkia maisterin papereita, vaikka sillä oletuksella sinä mieluusti nollaisit ne, jotka ovat siihen kyenneet. Jotain on myös pitänyt osata, jos on korkeakoulututkinnon saanut suoritettua, vaikka sellaisen myöntäminen olisi kova pala amikselle.
Aika monella tulisi raja vastaan jo pelkän äo:n vuoksi. Ylopistotason korkeakoulutus vaatii yli 100 äo:tä, ja yli puolella väestöstä äo jää sen alle. Se ei edelleenkään tarkoita sitä, etteikö duunari voisi olla älykäs. Aivan varmasti jokainen tuntee tyhmiä maistereita ja vielä enemmän tyhmiä duunareita. Mutta jokainen duunari ei voi halutessaan suorittaa maisterintutkintoa tai edes päästä yliopistoon sisään (joka vuosi suurin osa hakijoista jää näet vaille korkeakoulupaikkaa, amiksia on yliopistoissa yhä aika vähän, vaikka amk:n ovet aukeavat heille helpommin), sen sijaan luultavasti jokainen maisteri kykenee halutessaan hankkimaan jonkin ammattikouluntutkinnon.
Mä olen diplomi-insinööri, enkä pidä itseäni erityisen välkkynä... :D Ja näin 4 vuotta tutkintopaperien saamisesta en osaa enää mitään, mitä yliopistossa opetettiin. Olen oppinut kaiken tarpeellisen töissä tehtävän töitä tekemällä, en koulua käymällä. Näin se vaan on monissa työpaikoissa.
Moni amis tienaa enemmän kuin minä, koska olen vain keskinkertainen suunnittelija, enkä mikään huippukoodari enkä myöskään tarpeeksi kunnianhimoinen pyrkiäkseni johtajatason hommiin. Moni amisduuni on myös tosi rankkaa ja vastuullista, joten minusta on/olisi ihan oikein, että niistä maksetaan enemmän kuin minun leppoisasta näyttöpäätetyöstäni. En ikinä pystyisi niihin hommiin, mitä esimerkiksi oma äitini (sairaanhoitaja) tai isäni (putkimies) ovat tehneet.
Pointtini on siis vaan yksinkertaisesti se, että tutkinnolla ei ole merkitystä, vaan tehdyllä työllä ja osaamistasolla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törsää ensin rahansa 20 v muuhun ja sitten ei oo varaa. Itsessä ja valinnoissa ei vikaa muka?
Ei tietenkään pidä. Korkeastikoulutettu, joka ei osaa muuttaa korkeaa koulutustaan korkeaksi palkaksi asukoot vuokralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu vähän, minkä alan maisteri. Siinä on eroa, onko vaikka kauppatieteiden maisteri vai jonkin turhanpäiväisen käsienheiluttelutieteen maisteri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen maisteri ja olen koulutustani vastaavassa vakituisessa, kokoaikaisessa työssä. Alla viimeisin palkkalaskelmani (copypaste suoraan, joten rivit menee miten sattuu - en jaksa muokata).
Palkkalaji Määrä Yks.hinta Yhteensä
Peruspalkka VR 4. 1 1999,47 1999,47
Kielilisä 1 24,85 24,85
Ennakonpidätys -1 151,83 -151,83
Työttömyysvakuutusmaksu -1 32,39 -32,39
Työntekijän TyEL-maksu -1 124,50 -124,50
Ay-jäsenmaksu -1 26,32 -26,32
Maksetaan 1689,28Ei naurata. Onneksi on puoliso, jonka bruttopalkka on yli 7000 euroa kuussa. Ja kyllä, tästä syystä meillä on omistusasunto Helsingissä.
Oli niin kryptinen, että siivosin sittenkin. Helpompi lukea.
Peruspalkka 1999,47
Kielilisä 24,85
Ennakonpidätys -151,83
Työttömyysvakuutusmaksu -32,39
Työntekijän TyEL-maksu -124,50
Ay-jäsenmaksu -26,32
Maksetaan 1689,28Sama maisteri
Mun bruttopalkka on 2182,73 euroa, eli melkein 200 euroa enemmän kuin sulla. Mulle jää käteen 1715,85 euroa, eli vain 26,57 euroa enemmän!!! Kiva, kun veroprosentti pomppaa huimasti, kun palkka on isompi. Eipä houkuta yrittää nostaa palkkaa, menee palkankorotus pelkkiin veroihin :(
Rajavero ei suinkaan ole 80%, kuten laskelmastasi voisi päätellä. Tuo johtuu esimerkiksi siitä, että maksta kirkollisvero ja asut korkeamman veroäyrin kunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmin lastantarhanope ei ollut yliopistotason tutkinto.
Sitten lastentarhaopertvaativat että titteli muutetaan "varhaiskasvattajaksi" ja koulutus siirrettiin yliopistoon.
He luulivat ettävhattutempulla palkka muuttuisi maisterin tasolle, vaikka työnkuva prikulleen sama kuin ennen yliopistoa.
Ei ole kysymys edes palkkatasosta vaan rahankäytön suunnittelusta. Ja siitä että pitäisi alkuun tyytyä vähemmän kalliiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetut ovat Suomessa palkkakuopassa, muualla Euroopassa koulutusta arvostetaan paljon enemmän kuin täällä. Lastentarhanopettajista on Helsingissä pulaa, mutta palkkoja ei silti suostuta nostamaan. Täällä kun on totuttu siihen, että korkeakoulutettu saadaan töihin duunarin palkkoja alemmilla palkoilla. Jos lastentarhanopettajien tai vaikka sairaanhoitajien palkkoja ei suostuta nostamaan, näiden alojen työntekijät vaihtavat alaa. Tästä työvoimapula pahenee, ja jos mitään ei tehdä sen eteen, että näille aloille saataisiin työvoimaa, on ihmisten parasta hoitaa lapsensa ja sairaat läheisensä sitten itse tai palkata au pair tai sairaanhoitaja hoitamaan ne.
Syntyvyys laskee niin nopeasti, että lastentarhanopettajien pula helpottaa pian. Ei siihen palkankorotuksia tarvita. Sen sijaan vanhustenhoidossa on tulevaisuudess tarvetta palkankorotuksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi hankkia maisterin paperit osaamatta oikeasti yhtään mitään.
Mutta asuminen on kuitenkin liian kallista pk-seudulla, se on fakta.
Kuka tahansa ei voi hankkia maisterin papereita, vaikka sillä oletuksella sinä mieluusti nollaisit ne, jotka ovat siihen kyenneet. Jotain on myös pitänyt osata, jos on korkeakoulututkinnon saanut suoritettua, vaikka sellaisen myöntäminen olisi kova pala amikselle.
Aika monella tulisi raja vastaan jo pelkän äo:n vuoksi. Ylopistotason korkeakoulutus vaatii yli 100 äo:tä, ja yli puolella väestöstä äo jää sen alle. Se ei edelleenkään tarkoita sitä, etteikö duunari voisi olla älykäs. Aivan varmasti jokainen tuntee tyhmiä maistereita ja vielä enemmän tyhmiä duunareita. Mutta jokainen duunari ei voi halutessaan suorittaa maisterintutkintoa tai edes päästä yliopistoon sisään (joka vuosi suurin osa hakijoista jää näet vaille korkeakoulupaikkaa, amiksia on yliopistoissa yhä aika vähän, vaikka amk:n ovet aukeavat heille helpommin), sen sijaan luultavasti jokainen maisteri kykenee halutessaan hankkimaan jonkin ammattikouluntutkinnon.
Muuten asiaa, mutta 100 äo-pisteen alle jää 25% väestöstä, ei puolet. Tämä on yleinen väärinkäsitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen maisteri ja olen koulutustani vastaavassa vakituisessa, kokoaikaisessa työssä. Alla viimeisin palkkalaskelmani (copypaste suoraan, joten rivit menee miten sattuu - en jaksa muokata).
Palkkalaji Määrä Yks.hinta Yhteensä
Peruspalkka VR 4. 1 1999,47 1999,47
Kielilisä 1 24,85 24,85
Ennakonpidätys -1 151,83 -151,83
Työttömyysvakuutusmaksu -1 32,39 -32,39
Työntekijän TyEL-maksu -1 124,50 -124,50
Ay-jäsenmaksu -1 26,32 -26,32
Maksetaan 1689,28Ei naurata. Onneksi on puoliso, jonka bruttopalkka on yli 7000 euroa kuussa. Ja kyllä, tästä syystä meillä on omistusasunto Helsingissä.
Oli niin kryptinen, että siivosin sittenkin. Helpompi lukea.
Peruspalkka 1999,47
Kielilisä 24,85
Ennakonpidätys -151,83
Työttömyysvakuutusmaksu -32,39
Työntekijän TyEL-maksu -124,50
Ay-jäsenmaksu -26,32
Maksetaan 1689,28Sama maisteri
Tällaisia ne oikeat ihmisten palkat ovat.
Työskentelin IT-alalla suunnnittelijana euroajan alussa ja kuukausipalkkani oli 1800€
Palkka nousi rajusti, jos nousi organisaatiossa ylöspäin.Vaikka suomalaisen palksnsaajan keskipalkka on 3500€, kyllä se pari tuhatta euroa/brutto on aika tavallinen koulutetun ihmisen kuukausiansio.
Vaikka keskipalkka on 3500€, on mediaanipalkka vain 2800€. SAK:n jäsenten keskipalkka on vähän yli 2000€, STTK:n noin 3000€ ja Akavan 4500€. Medaanipalkat ovat siis noita alempia ja julkisella sektorilla pienemmät kuin yksityisellä. Onkohan tämä tullut yleisönosastokirjoittajalle täytenä yllätyksenä?
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän, minkä alan maisteri. Siinä on eroa, onko vaikka kauppatieteiden maisteri vai jonkin turhanpäiväisen käsienheiluttelutieteen maisteri.
Kaikista voi repiä jotain stereotypioita, jos haluaa: matemaattisluonnontieteellisessä opiskelevat autistiset rumilukset jotka eivät päässeet lääkikseen, lääkäreitä ja luonnontieteilijöiksi jämähtäneitä wannabe-lääkäreitä yhdistää heikko kirjoitustaito, oikiksen voi suorittaa ulkoluvulla, humanistit eivät osaa laskea, yhteiskuntatieteilijöillä ei kukaan tee mitään, insinöörialojen opiskelijat ovat yhtä sivistymättömiä kuin amikset ja kauppislaisten taidot nyt vaan ovat kaikkien muiden alojen opiskelijoiden taitoja heikommat ihan joka asiassa.
Missähän kaikissa maissa ostetaan paikallisen lastentarhanopettajan palkalla maan pääkaupungin keskustasta säädyllinen asunto? Veikkaan, että lista jää aika lyhyeksi. Kimppa-asuminenkin on Helsingissä harvinaisempaa kuin useimmissa muissa eurooppalaisissa pääkaupungeissa. Paljon useampi joutuu jakamaan vuokraluukkunsa kämppisten kanssa niin Lontoossa kuin Tallinnassakin.
Jotain suhteellisuudentajua pitäisi olla. Se, että lastentarhanopettaja pystyy hankkimaan kaksion lähiöstä maamme pääkaupungissa, on jo aika hyvin kansainvälisesti vertailtuna.
Riippuu maisterista. Jonkun kirjasto- tai muun humpuukimaisterin ei tietenkään, mutta ns. kovien tieteiden maisterin tietenkin.
tuo maisteri voi perustaa yksityisen lastentarhan jossa hän velottaa asiakkailtaan päivätaksana 100€/lapsi. Tuo on normi ausseissa. Siitä hän sitten maksaa kulut pois ja itselleen palkkaa jonka ansaitsee.
Ai ei tule asiakkaita tuolla hinnalla? No ehkä jos kunnallinen alkaisi veloittaa tuon suoraan mammoilta niin lastentarhatätien liksaan saataisiin korotus?
Laitetaan samalla peruskoulu maksulliseksi ja poistetaan kelakorvaukset lääkehoidosta. 10 000€ synnytyksestä ja hoitsuille lisää liksaa!