Lue keskustelun säännöt.
Olenko ainoa, joka on sitä mieltä, että lyhyempiä työpäiviä tekevän pitäisitehdä enemmän kotitöitä?
05.02.2020 |
Eli jos mies tekee 10-tuntista työpäivää, ja minä 8-tuntista, niin minun pitää kantaa suurempi vastuu kotitöistä.
Tätä johonkin kirjoitin, niin sain pelkästään alapeukkuja. Olenko siis ainut?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä käytännön syistä minä teen enemmän kotitöitä, kun tulen kotiin n. 16.30 ja mies n. 19-20. Tämä ei kuitenkaan ole minusta oikein. Minä olisin sitä paitsi ihan mielelläni töissä vaikka 18 asti ja tekisin hommat rauhassa. Nyt on pakko tukka putkella juosta kotiin ruokkimaan lapsia ja kuskaamaan harrastuksiin.
Sama meillä. Mutta se on minun valintani, että haluan lasten harrastavan.
Niin sitten meilläkin on varman minun valintani, että haluan että lapsilla on terveellistä ruokaa, harrastuksia, apua läksyissä ja jutteluseuraa.
Jos joskus harvoin on miehen pitänyt hoitaa lasten iltapuuhat, kun olen ollut työmatkalla, ei mikään noista ole toteutunut.
17
Miksi ei ole toteutunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olenko ainoa, jonka mielestä on kohtuutonta hamstrata itselleen palkkatyötä ja odottaa, että toinen tekisi iloisin mielin suuremman osan palkattomasta työstä?
Meillä tuo muodostuisi ongelmaksi, koska minäkin olen rahanahne :D Jos siivoamiset ja ruuanlaitot voisi välttää lorvailemalla sopivan pitkään toimistolla, niin tekisin niin aina. Mutta meillä on onneksi mahdollisimman simppeli arki ja molemmilla velvollisuuksia, joista ei todellakaan laisteta töiden takia. Ruokaa voi tehdä pakkaseen ja pyykit pyörittää melkein milloin vain. Joku sairastuminen on hyvä syy sluibata, mutta ansiotyö ei.
Mites meidän tilanteessa, kun miehellä on 7,5 tunnin työpäivä ja minulla 8 tunnin (eli töissä 8 t ja 8,5 tuntia lounastauko huomioiden), mutta minulla menee työmatkaan sen verran vähemmän aikaa, että olemme kotoa pois yhtä kauan? Saanko minä kuitenkin siis tehdä puoli tuntia vähemmän kotitöitä?
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa, jonka mielestä on kohtuutonta hamstrata itselleen palkkatyötä ja odottaa, että toinen tekisi iloisin mielin suuremman osan palkattomasta työstä?
Olin tulossa sanomaan samaa. Eksäni oli aina töissä myöhään juomassa viskiä ja sosialisoimassa työkavereiden kanssa. Minulle jäi kaikki paskaduuni kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan riippuu ihmisistä. Ei vain työajan pituudesta.
Mitä tarkoitatte näillä vastauksilla, että riippuu ihmisestä ja pariskunnasta. Miten riippuu?
Ap
No esim miten raha asiat on sovittu. Laittaako mies ylimääräiset rahansa itselleen säästöön tai ostaa itselleen jotain vai hyödytkö sinä siitä että mies on 2h pidempään töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kohtuullista että kotityöt jakautuu sen mukaan että kumpi on enemmän kotona.
Toinen vitkuttelee töissä sen verran pitkään, että puoliso on ehtinyt hakea lapset hoidosta, kuunnella kiukuttelut ja tehdä ruuan. Ei ole reilua. Kotityöt ja lastenhoito pitää jakaa tasan, jos perheen kulut maksetaan puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kohtuullista että kotityöt jakautuu sen mukaan että kumpi on enemmän kotona.
Okei.. eli jos minä harrastan joka ilta niin on kohtuullista että mies tekee kaiken?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä menee kyllä puoliksi, vaikka työajat vaihteleekin. Ne hommat on yhteisiä joka tapauksessa. Toki joskus toinen ei vaan ehdi, ja jos vain toinen on lomalla, varmasti tulee tehtyä enemmän, mutta perusajatus on se, että koti on yhteinen ja siihen liittyvät velvollisuudet myös.
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä käytännön syistä minä teen enemmän kotitöitä, kun tulen kotiin n. 16.30 ja mies n. 19-20. Tämä ei kuitenkaan ole minusta oikein. Minä olisin sitä paitsi ihan mielelläni töissä vaikka 18 asti ja tekisin hommat rauhassa. Nyt on pakko tukka putkella juosta kotiin ruokkimaan lapsia ja kuskaamaan harrastuksiin.
Sama meillä. Mutta se on minun valintani, että haluan lasten harrastavan.
Niin sitten meilläkin on varman minun valintani, että haluan että lapsilla on terveellistä ruokaa, harrastuksia, apua läksyissä ja jutteluseuraa.
Jos joskus harvoin on miehen pitänyt hoitaa lasten iltapuuhat, kun olen ollut työmatkalla, ei mikään noista ole toteutunut.
17
Miksi ei ole toteutunut?
Veikkaan että kyse on siitä miehen omasta tavasta hoitaa lapset, joka on ihan yhtä hyvä kuin naisenkin tapa, koska kaikki muu olisi kontrollointia ja turhaa vaatimustason väkisin nostamista, ja lapsihan pärjää erivärisissä sukissakin.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ehdottomasti erimieltä.Jos asutte jossain slummissa,niin kysymys on ok.Mutta jos ok,talossa,niin mitenkä jaatte kesä-talvi pihatyöt?En ymmärrä muutenkaan jatkuvaa jauhamista,kuka mitäkin tekee???????
Elin pari kuukautta miehen kanssa, joka oli oppinut "lähimpänä oleva tekee" menetelmän eikä "ensin velvollisuudet, sitten huvit" periaatetta.
Käytännössä mies oli oppinut venkoilemaan työvuoronsa, harrastusmenonsa ja kaveritapaamisensa niin, että hänellä ei koskaan "riittänyt" aikaa kotitöihin. Hän pyörähti kotona klo 17 jälkeen tarkistamassa oliko ruokaa tehty ja jos ei ollut, lähti takaisin kylille ja palasi vasta puoli tuntia ennen nukkumaanmenoani vonkaamaan sek siä. Muulloin en sitä miestä nähnytkään :D Ei enää ikinä tuollaista loista elämääni, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kohtuullista että kotityöt jakautuu sen mukaan että kumpi on enemmän kotona.
Okei.. eli jos minä harrastan joka ilta niin on kohtuullista että mies tekee kaiken?
No, juu, oletin että väki ymmärtää mitä tarkoitan, mutta unohdin millaisille ihmisille kirjoitan. Pahoitteluni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kohtuullista että kotityöt jakautuu sen mukaan että kumpi on enemmän kotona.
Toinen vitkuttelee töissä sen verran pitkään, että puoliso on ehtinyt hakea lapset hoidosta, kuunnella kiukuttelut ja tehdä ruuan. Ei ole reilua. Kotityöt ja lastenhoito pitää jakaa tasan, jos perheen kulut maksetaan puoliksi.
Jos puolisolle on niin vastenmielistä tehdä perheen eteen asioita, niin voisi ehkä harkita, että pitäisikö sen puolison tehdä kotitöitä ihan eri osoitteessa.
Minä ainakin harkitsisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä käytännön syistä minä teen enemmän kotitöitä, kun tulen kotiin n. 16.30 ja mies n. 19-20. Tämä ei kuitenkaan ole minusta oikein. Minä olisin sitä paitsi ihan mielelläni töissä vaikka 18 asti ja tekisin hommat rauhassa. Nyt on pakko tukka putkella juosta kotiin ruokkimaan lapsia ja kuskaamaan harrastuksiin.
Sama meillä. Mutta se on minun valintani, että haluan lasten harrastavan.
Niin sitten meilläkin on varman minun valintani, että haluan että lapsilla on terveellistä ruokaa, harrastuksia, apua läksyissä ja jutteluseuraa.
Jos joskus harvoin on miehen pitänyt hoitaa lasten iltapuuhat, kun olen ollut työmatkalla, ei mikään noista ole toteutunut.
17
Miksi ei ole toteutunut?
Mies ei hoksannut, että se, että sovimme (=mies sanoo että ok) hänen "hoitavan ma ja ti illat kun mä olen työmatkalla", tarkoittaa kotonaolemista, ruoanlaittoa ja harrastuskuskauksia. Tuli siis töistä 19 aikoihin. Lapsi soitti minulle jo klo 17.15 että harrastus alkaa 15 min päästä, eikä iskää näy. Aiemmin olivat jo laittaneet viestiä, että mitä syödään, neuvoin paistamaan pakastepizzat.
Vierailija kirjoitti:
Elin pari kuukautta miehen kanssa, joka oli oppinut "lähimpänä oleva tekee" menetelmän eikä "ensin velvollisuudet, sitten huvit" periaatetta.
Käytännössä mies oli oppinut venkoilemaan työvuoronsa, harrastusmenonsa ja kaveritapaamisensa niin, että hänellä ei koskaan "riittänyt" aikaa kotitöihin. Hän pyörähti kotona klo 17 jälkeen tarkistamassa oliko ruokaa tehty ja jos ei ollut, lähti takaisin kylille ja palasi vasta puoli tuntia ennen nukkumaanmenoani vonkaamaan sek siä. Muulloin en sitä miestä nähnytkään :D Ei enää ikinä tuollaista loista elämääni, kiitos.
Ap linjoilla.
En tarkoittanut aloituksellani näitä esimerkkejä, vaan ihan töiden tekoa, jossa työpäivän/pakolliseen osuuteen liittyvän ajan pituus vaihtelee.
Eli jos kumpikin tekee vain työnsä, niin kenelle kuuluu kotityöt?
Ei kuulosta mitenkään kauhean epäreilulta, mutta en nyt välttämättä tekisi siitä mitään kiveenhakattua sääntöä. Joskus voi olla että toista huvittaa tehdä kotitöitä ja toista ei. Mun mielestä olisi kyllä kiva, kun mies tekisi enemmän kotitöitä nykytilanteessa, kun herra itse on työttömänä ja minä töissä 8-16.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elin pari kuukautta miehen kanssa, joka oli oppinut "lähimpänä oleva tekee" menetelmän eikä "ensin velvollisuudet, sitten huvit" periaatetta.
Käytännössä mies oli oppinut venkoilemaan työvuoronsa, harrastusmenonsa ja kaveritapaamisensa niin, että hänellä ei koskaan "riittänyt" aikaa kotitöihin. Hän pyörähti kotona klo 17 jälkeen tarkistamassa oliko ruokaa tehty ja jos ei ollut, lähti takaisin kylille ja palasi vasta puoli tuntia ennen nukkumaanmenoani vonkaamaan sek siä. Muulloin en sitä miestä nähnytkään :D Ei enää ikinä tuollaista loista elämääni, kiitos.
Ap linjoilla.
En tarkoittanut aloituksellani näitä esimerkkejä, vaan ihan töiden tekoa, jossa työpäivän/pakolliseen osuuteen liittyvän ajan pituus vaihtelee.
Eli jos kumpikin tekee vain työnsä, niin kenelle kuuluu kotityöt?
No siis meilla just tuon takia siivous ulkoistettiin. Todettiin etta meille on parina tarkeampaa viettaa sekin aika lauantaisin jotain kivaa yhdessa tekien, kuin imuroida, mopata, puistella mattoja ja pesta vessaa.
Viikolla mina kun olin aikaisemmin kotona niin tein ruuan valmiiksi, etta saatiin taas "laatuaikaa" kun mies tuli kotiin. Ja nyt nykyinen mies tekee nuo kotihommat silla valin kun mina olen toissa, jotta voidaan sitten iltaisin vain keskittya toisiimme.
Saa nahda miten tilanne sitten muuttuu kun mies saa toita. Luultavasti joudun taas osallistumaan huushollin pyorittamiseen mutta varmaan tuo, etta se kuka on ensin kotona, tekee ruuan, tulee pysymaan.
Tahan siis lasketaan vain kotonaoloaika eli availability, ei sita montako tuntia niita toita tehdaan paivassa. Eika tietysti mitaan omia harrastuksia lasketa, jos on vaikka joka toinen paiva salipaiva niin sitten sen tyypin pitaa jarjestaa ruuanlaitto esim niin, etta tekee kahden paivan satsin niina paivina, kun ei ole sita salia, eli etta salipaivina sitten on ruoka valmiina. Ensin kotihommat, sitten omat harrastukset, mikali se muuten menee niin etta toisen kontolle jaa leijonanosa kotitoista.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta mitenkään kauhean epäreilulta, mutta en nyt välttämättä tekisi siitä mitään kiveenhakattua sääntöä. Joskus voi olla että toista huvittaa tehdä kotitöitä ja toista ei. Mun mielestä olisi kyllä kiva, kun mies tekisi enemmän kotitöitä nykytilanteessa, kun herra itse on työttömänä ja minä töissä 8-16.
Mies on koko_paivan_kotona ja sina joudut viela toitten paalle kotihommiin?! o_0
Meilla tuo ei edes ollut vaihtoehto, mies totesi kun muutti mun luo, etta han tekee sitten tasta lahtien kaikki kotihommat, koska "olisi kohtuutonta etta sina viela toitten jalkeen joutuisit kotona toihin". Se oli siis miehen oma valinta ja ihan itsestaanselvyys hanelle.
Tama oli hanelle myos tarkea osa talouteen osallistumisesta; etta kun ei voi rahallisesti osallistua niin osallistuu sitten kotitoilla, jotta mina saan vaan rentoutua kun tulen kotiin. Nain panostaa siis parisuhteeseen niilla rahkeilla, mita hanella on kaytossa.
Hyvä yleissääntö näihin kodinhoitotöihin on, että nainen tekee.
No, jos eroaisit, ne olisivat silti sinun hommiasi.
Ei kaikki niitä tee. Kuka priorisoi mitenkin.