Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kulttuurierot Suomen sisäpuolella
Turku on Suomen reikä
04.02.2020 |
Olen muuttanut Itä-Suomeen länsirannikolta ja uuden kumppanini kanssa on kehkeytynyt seuraavanlainen ongelma:
Todella monessa parisuhteen uudessa tilanteessa reagoimme, ajattelemme ja toimimme eri tavoin. En olisi uskonut, että vain 600km etäisyys voisi muuttaa koko kulttuuria näin pahasti. Ja vaikeinta on se, että vaikka toimin tilanteissa siten, miten olen länsirannikolla tottunut toimimaan, kumppanini suuttuu minulle tosissaan, koska olettaa että reagoin asioihin eri tavalla, koska olen idiootti enkä ajattele häntä yhtään.
Olemme tapelleet näiden tilanteiden johdosta lähes kymmeniä kertoja ja olemme lähes joka kerta päätyneet tilanteeseen, että joudumme toteamaan että se, mikä on täällä Itä-suomessa "normaalia", ei olekaan siellä, mistä minä olen kotoisin. Ja sama toisinpäin. Silti alkaa aidosti harmittamaan se, että jokaisessa uudessa tilanteessa kumppanini suuttuu minulle, koska en toimi siten, miten täälläpäin ihmiset normaalisti toimivat. Olen yrittänyt sanoa hänelle, että kun tulee sellainen olo, että hän loukkaantuu minun käytöksestäni, hän ensin kysyisi että miksi tein niin, koska 90% tilanteista on sellaisia, etten ole itse edes tajunnut, että sellainen käytös ei olekaan OK täällä päin Suomea. Silti uusissa tilanteissa edelleenkin lähtökohtaisesti kumppani suuttuu tulisesti, sen sijaan että yrittäisi edes miettiä, että johtuuko outo reaktioni asioihin "kulttuurierosta"
Onko vinkkejä, miten saisin kumppanini aidosti ymmärtämään, että en toimi hänen näkökulmastaan kuin idiootti, vaan siten, miten omalla kotiseudullani on aina toimittu ilman ongelmia. Vai onko tämän Turku-Savo -akselin kulttuurishokki vaan tuhoontuominnut suhteemme
Kommentit (44)
Murteista en osaa sanoa kumpi on inhottavamman kuuloista savolaisten vientäminen ja kientäminen. Vai varsinais suomalaisten mogerrus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä näitä kulttuurieroja on. Itse olen Turusta syntyjäni ja ollut tekemisissä muualta päin tulleiden kanssa myös. Havaittuja eroja:
- Idempänä harrastetaan kummallista vieraille ihmisille ilman asiaakin puhumista, joka näin turkulaisen mielestä on toisen häirintää.
- Jossain odotetaan tuotavan lakanat vieraisille tultaessa. Itselleni täysin käsittämätöntä oli alkuun, minusta kuuluu perus vieraanvaraisuuteen että vieraan ei tarvi tuoda kuin hammasharja + muut henk. koht jutut.
- Kursailu kahvipöydässä oli minulle täysin vieras ilmiö ennen kuin tutustuin itäsuomalaiseen mieheni sukuun. Ihmettelin että mikä niitä vaivaa, mitä nynnimistä tämä on. Vasta myöhemmin kuulin että se on ihan perinteinen tapa.
- Vieras on myös itäsuomalainen tapa olla puhumatta asioista suoraan. Kierretään kuin kissa kuumaa puuroa jotain vähän arkaa aihetta mikä pitäisi käsitellä. Ja sitten kun länsisuomalaisena paukautan suoraan, ajatellen että pakkohan se on kumminkin hoitaa joten mitä tässä viivytellä, järkytytään ja suututaan.
- Lahjojen vähättelytapa. Meilläpäin jos vieras tuo tuliaislahjoja, sanotaan kiitos ja vähän ihastellaan lahjaa. Mutta idässä kauhea teatraalinen voivottelu kuinka "ei siun ois tarvinnu" ja sanominen että ei voi edes ottaa tällaista lahjaa. Aina mieli tekisi sanoa että ei sitten, jos ei kerran kelpaa, kun ei jaksaisi sitä typerää ja turhaa showta. Ja siis niitä lahjoja oikeasti odotetaan ja loukkaannutaan jos ei tuo mitään, vaikka sitten vedetäänkin tuo ettei olisi tarvinnut show.
Sinun länsisuomalaiset tapasi tuovat mieleen periferian juntit. Vieraille ihmisille puhuminen vaikka ns. smalltallkin hengessä on aivan normaalia. Samoin aikuisten maailmassa ikäviä asioita ei töksäytetä suoraan kuten lapset tekevät. Mitä uteliaisuuteen tulee karjalaiset kertovat kyllä itsestäänkin. Mutta asioita joista ei ole haittaa. Todellisuudessa Länsi-Suomi oli ennen sotia periferia. Myytti siitä todellisena Suomena luotiin sen jälkeen. Karjala oli Suomen taloudelista ydinaluetta Uudenmaan jälkeen. Viipuri oli Suomen toiseksi suurin kaupunki.
Olen itse idästä (asuin lähes 30 v.) ja minua on aina ärsyttänyt se, että tuntemattomat saattavat tulla kommentoimaan ties mitä esim. lenkillä ollessa samoin kuin se, ettei siellä ei voida puhua mistään suoraan ja just ne vähättelyt ja kursailut, viäntelyt ja kiäntelyt, mistä joku mainitsikin. Nykyisin asun lännessä ja ilmeisesti sovin luonteeni puolesta paremmin tänne.
Alue: Aihe vapaa
Mä olen Lännestä, exäni Idästä. Ei tullut mitään, vaikka vuosikausia yritettiin. Ihan kuin eri planeetalta oltaisiin. Alkuun se oli kiehtovaa, mutta arki ei kertakaikkiaan toiminut.