Raskauspahoinvointi ja ystävät
Hei!
Minulla on vielä raskaus hyvin alkutekijöissään (en ole käynyt edes neuvolassa, vko 6 mahdollisesti menossa).
Raskauspahoinvointi alkoi juuri aivan kamalana.
Emme haluaisi vielä kertoa ystäville tai perheelle raskaudesta, mutta en haluaisi myöskään vältellä ystäviä valheiden varjolla.
Tyttökaverini ovat kovia pyytämään kahville, lenkille ym. Miten olette "luistaneet" tälläisistä tilanteista?
En todellakaan pysty edes poistumaan kotoa, enkä vastaanottaa vieraita myöskään meille kotiin.
Help!
Kommentit (16)
Ihanaa kun joku vastasi näinkin nopeasti!
Tämä on kyllä ihan kauheeta. Oikein mitään ei saa syötyä tai juotua.
Apteekista on haettu jo pahoinvointirannekkeet (en tiedä onko näistä edes mitään apua?) ja tälle päivää tilauksessa mieheltä B6 vitamiini jahka hän pääsee töistä kotiin.
Ulkona olisi kyllä loistava sää ulkoilulle ja ystävän näkeminen voisi piristää, mutta tänään tähän ei taida kyetä. Taidan sanoa vaan, että nyt on huono olo ja tänään en pysty. Alkavat varmaan ystävätkin vähän ihmettelemään ja huolestumaan jos jatkuvasti kieltäydyn menoista huonovointisuuden vuoksi. Toivottavasti jollain olisi joku hyvä "kikka" tähän..
Ikävää myös, kun minun pitäisi mennä bussilla, jotta pääsen keskustaan. En voisi kuvitellakaan nyt menemistä huojuvaan bussiin. YÖK.
Itsellä ei ollut pahoinvointi noin paha mutta väsymys oli aivan hirveää. Käytännössä vain nukuin kaiken vapaa-ajan. Alussa kärsin myös jatkuvasta röyhtäilystä. Kävin miehen kanssa kävelyllä mutta se oli hidasta ja epämukavaa. Lisäksi nälkä iski pahoinvointina aina täysin puskista vaikka olisi juuri syönyt. En olisi siinä voinnissa voinut kävellä kavereiden kanssa ilman, että he olisivat alkaneet epäillä.
Itse vaihtelin syitä mutta olihan se ikävää valehdella. Itse keksin muita menoja, joissa muka olin, enkä siksi päässyt paikalle. Välillä voi vain sanoa, että harmi, olisi ollut mukavaa mutta nyt ei sovi. Onhan sekin epäilyttävää pidemmän päälle.
Toivottavasti vointisi helpottaa. En osaa oikein antaa vinkkejä siihen, mikä auttaisi pahoinvointiin. Itselläni se liittyi nälkään, joten pidin valtavaa välipalavalikoimaa lähellä. Ei välttämättä auta, jos kaikki tulee ylös mutta nämä maistuivat itselle. Söin koko ajan mutta pieniä määriä. Minkään ison syöminen ei onnistunut, joten kaikki piti olla suupalan kokoisia.
- pringlesit (suolaa, eivät maistu rasvaiselle ja hajoavat itsessään suussa. Toimii myös jos ruoka ei pysy alhaalla, kun ei ole kovia paloja)
- suolapähkinät (jälleen suola)
- suolakeksit
- piltit sellaisissa truutissa (helppo kantaa mukana, ei tarvitse lusikkaa, uudelleen suljettava)
- kuivatut aprikoosit
- ohuiksi lohkotut omenat (mitä ohuempia sitä parempi, eivät tummu, jos pitää lohkoja kylmässä vedessä, jossa on sitruunaa)
- jogurtti
- meloni pieninä paloina
Tässä vähän vaihtelua tekosyihin miksi et voi osallistua:
- stressiä töissä
- näet jotain kaukaista ystävääsi, jota et ole nähnyt aikoihin
- vierailet perheesi / puolisosi perheen luona
- treffi-ilta puolison kanssa
- flunssa/noro/migreeni
- työpaikan tapahtuma x
- projekti töissä joka vaatii kaiken energian ja ajan
Vielä kerran tsemppiä!
Minulla ei ole (ainakaan vielä) tullut tuota hirveää väsymystä muutamaa päivää lukuunottamatta. Sekin on varmasti aivan yllättävän raskasta!
Kiitos vinkeistä! Joitain suolaisia keksejä ym. olen juurikin pystynyt syömään. Täytyy koittaa tuosta listalta ainakin meloni vielä.
Harmi kun asumme todella kaukana perheestä niin ei voi käyttää perheen tapaamista tekosyynä! Toisaalta helpottaa kun heille ei tarvitse keksiä näitä syitä kun muutenkin nähdään välimatkan takia melko harvoin.
Aivan ihanaa, että täällä jaksetaan toivotella tsemppejä, kiitos<3
t. aloittaja
En näe syytä valehdella, koska se pahoinvointi voi kestää pitkäänkin. Lisäksi suhtautuminen on paljon positiivisempaa kun kertoo oikean syyn eikä ilmeisiä valheita.
Ylös, ulos ja liikkeelle :D Ruokit vain sitä pahaoloa kun teet siitä niin suuren numeron.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi kun mulla on pahaolo voi voi.
Sori en osannut sanoa tätä nätisti vaikka ihan oikeasti yritin sitä hetken jopa miettiä.
Ystävien tapaaminen tosiaan vie ajatuksia muualle niin ei ole sitä aikaa voivotella asiaa ja miettiä jokaista tuntemusta. Palaa reippaasti normaaliin elämään :D
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun joku vastasi näinkin nopeasti!
Tämä on kyllä ihan kauheeta. Oikein mitään ei saa syötyä tai juotua.
Apteekista on haettu jo pahoinvointirannekkeet (en tiedä onko näistä edes mitään apua?) ja tälle päivää tilauksessa mieheltä B6 vitamiini jahka hän pääsee töistä kotiin.
Ulkona olisi kyllä loistava sää ulkoilulle ja ystävän näkeminen voisi piristää, mutta tänään tähän ei taida kyetä. Taidan sanoa vaan, että nyt on huono olo ja tänään en pysty. Alkavat varmaan ystävätkin vähän ihmettelemään ja huolestumaan jos jatkuvasti kieltäydyn menoista huonovointisuuden vuoksi. Toivottavasti jollain olisi joku hyvä "kikka" tähän..
Ikävää myös, kun minun pitäisi mennä bussilla, jotta pääsen keskustaan. En voisi kuvitellakaan nyt menemistä huojuvaan bussiin. YÖK.
Ihan oikeesti nyt liikkeelle ja vaikka sinne apteekkiin.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun joku vastasi näinkin nopeasti!
Tämä on kyllä ihan kauheeta. Oikein mitään ei saa syötyä tai juotua.
Apteekista on haettu jo pahoinvointirannekkeet (en tiedä onko näistä edes mitään apua?) ja tälle päivää tilauksessa mieheltä B6 vitamiini jahka hän pääsee töistä kotiin.
Ulkona olisi kyllä loistava sää ulkoilulle ja ystävän näkeminen voisi piristää, mutta tänään tähän ei taida kyetä. Taidan sanoa vaan, että nyt on huono olo ja tänään en pysty. Alkavat varmaan ystävätkin vähän ihmettelemään ja huolestumaan jos jatkuvasti kieltäydyn menoista huonovointisuuden vuoksi. Toivottavasti jollain olisi joku hyvä "kikka" tähän..
Ikävää myös, kun minun pitäisi mennä bussilla, jotta pääsen keskustaan. En voisi kuvitellakaan nyt menemistä huojuvaan bussiin. YÖK.
Ja töistä haettu sairaslomaa?
Influenssa, kestää pahimmillaan useamman viikon. Ja sit perään vaikka norovirus.
Mulla oli hyperemeesiraskaus. Pahoinvointi alkoi viikolla 6. Mun oli esim. töissä pakko kertoa aikalailla samantien, koska oksentelin vähän väliä ja jouduin jäämään saikulle. Myös kavereille ja perheelle oli pakko kertoa, kun oli oli jotain aivan kamalaa.
Itseäni tässäkin ketjussa mainitut "hyvät vinkit" vaan vitutti, koska niistä ei ollut mitään hyötyä. Tärkeintä on vaan pitää huolta siitä, ettei pääse kuivumaan. Kannattaa myös valmistautua siihen, ettei pahoinvointi lopu, ennenkuin lapsi on ulkona. Tsemppiä!
Mitä tuota salaamaan että oot raskaana. Paljon helpompaa sulle kun ei tarvi miettiä valkoisia valheita ja tuumia mitä kenellekin on milloinkin sanonut syyksi. Mulla oli aikoinaan molemmissa raskauksissa maailmasta kauhein pahoinvointi kolme ekaa kuukautta, ei hetkenkään taukoa kuvottavassa olossa. En mä heti toitottanut kaikille että odotan muksua, mutta jos joku kysyi niin sanoin kyllä. Ei siinä sen kummempaa tapahtunut, ei siitä raskaudesta kukaan mitenkään ihmeemmin ollut kiinnostunut.
Hmm, aika erikoisia nämä "voi voi" ja "siitä vaan liikkeelle niin paha olo unohtuu" -kommentit.
Eipä ole varmaan ko. kommentoijilla ole ollut itsellään pahoinvointia. :D
Tuli vähän mieleen tämä "artikkeli", jonka kirjoittaja oli vähätellyt muiden oireita
https://www.menaiset.fi/blogit/kolmistaan/helvetillinen-raskauspahoinvo…
Kiitos kaikille, jotka laittoivat myötuntoisia viestejä<3
Hyperemeesi täälläkin on ollut. Heti kerroin kaikille rv5 että olen sitten raskaana ja tämä on raskaudesta johtuvaa oksentelua. Oli itellekin rennompaa kun ei tarvinut salata ja keksiä tekosyitä joita olisi muuten pitänyt koko ajan sepitellä.
Sanot, että sulla on selkä kipeä.
Ymmärrän myös hyvin, ettei sitä halua kertoa kaikille mahdollisesta raskaudesta noin aikaisessa vaiheessa. Itse ainakin pelkäsin tuulimunaa, enkä luottanut pelkkään positiiviseen raskaustestiin. Mielummin sitä välttelee pari viikkoa ystäviä, kunnes saa itselleen rauhan.
Mulla oli yleensä parempi olo kun kävi jossain eikä ollut kotona. Kamalaa aikaa. :(
Ulkona kävellessä harvemmin oksetti jos ulos asti pääsi. Ehkä voisit kokeilla?