Mille alalle soveltuu varautunut ja hiljainen ihminen?

Tehtaan työntekijäksi.Siellä on meteliä,ei tarvitse jutella ja erilaisia prosesseja,joissa voi ammattitaitoaan kohentaa.

Jos nyt mietin tuttavapiirini hiljaisimpia ihmisiä he työskentelevät seuraavissa ammateissa: kirjailija, kääntäjä (yksityisyrittäjänä), koodari, kelloseppä, rajavartija, laborantti, rekkakuski, siivooja, seurakunnan vihertyöntekijä, varastotyöntekijä, hevoshoitaja, patologi, maanviljelijä, sähköasentaja, metallityöntekijä, puuseppä, hitsaaja, taiteilija, graafinen suunnittelija, autojen korjaaja, suuhygienisti, lehden jakaja, postin jakaja, valokuvaaja, kondiittori, talonrakentaja ,tehdastyöntekijä. Miltei kaikissa ammateissa täytyy pystyä puhumaan työkavereille, pomolle tai edes pitämään jonkinlaista yhteyttä asiakkaisiin, mutta silti ei tarvitse olla äänessä taukoamatta tai ns. esillä. 

Sanoisin että toimistotyössä on avokonttoreista ja palavereissa huolimatta se etu, että voi tehdä etänä paljon.

Itse olen ujo ja varautunut perusluonteeltani ja ollut myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja esiintymiskammoa. Vaikutan silti ulospäinsuuntautuneelta ammatissani (johon sisältyy paljon esilläoloa, vuorovaikutusta ja asiakaspalvelua) sillä olen töissä ja esiintyessäni aina tietyssä roolissa ja aina erilaisissa palavereissa ja työpajoissa on selkeät raamit ja minä osaan asiat kuitenkin. Minä vihaan sitä small talkia ja lounastuntia enemmän, kun sen taakse ei voi piiloutua. Ei ole ujojen, varautuneiden maailma tämä :D

Sanon kuitenkin myös tämän: voi olla myös hiljaisempi ja kuunnella jos sanoo aina väliin jotain. Ei tarvitse olla se kovaäänisin mölyäjä. Feikkaa vaan jos ei muuten ole itsevarmuutta ja huokua sellaista hiljaista vahvaa presenssiä.

Kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan työpaikoille ja tiimeihin. Ja itseään voi siedättää erilaisiin tilanteisiin.

Ja hei patologi kuulostaa hyvältä :D siinä ei paljon tarvitse turista...

Mä tykitäään kohta kasvuhormoneja kehoooni.

Vierailija kirjoitti:

Mä tykitäään kohta kasvuhormoneja kehoooni.

Sen lisäääksi vähän amfetamiinia.

Vierailija kirjoitti:

Ujo, hiljainen, introvertti ja arka pärjää ihan missä vain työssä siinä missä se supliikki ekstroverttikin. Työminä ja oikea minä pitää vain osata erottaa.

Täällä yksi sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä introvertti joka sai työpaikan siivoojana.Työminä on iloinen, ystävällinen ja suht sosiaalinen. Kotona vaan makaan väsyneenä.

Lollero kirjoitti:

Ja hei patologi kuulostaa hyvältä :D siinä ei paljon tarvitse turista...

Suurimman osan päivästä patologi tutkii ihan elävistä ihmisistä otettuja näytteitä mikroskoopilla. Ruumiita ei edes kovin usein tutkita. Oikeuspatologit sitten erikseen. Ja valitettavan paljon erikoislääkäreillä on seminaareja ja esiintymisiä erinäisillä koulutuspäivillä. Kollegojen kanssa joutuu myös palaveerata todella usein.

Minä hiljainen ujostelija olen yläkoulun aineenopettaja. Taitava ja pidetty työssäni. Kaikenlaisia persoonia tarvitaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kääntäjänä olen selviytynyt niinkin vähällä kommunikaatiolla, etten ole ikinä tavannut kasvotusten pomoani ja olen puhunut hänen kanssaan 8 vuoden aikana yhteensä 2-3 kertaa puhelimessa. Kaikki muu hoituu sähköpostilla.

Kuulostaa harvinaiselta. Tuntemani kääntäjä-yrittäjät ovat laajalti verkostoituneita ja usein yhteydessä asiakkaisiin, eri alojen asiantuntijoihin ym. Vaikka sitten sähköpostitse, mutta sosiaalisia taitoja sekin vaatii. Samoin toimeksiantojen hankkiminen. In-house-kääntäminen taas on usein hyvin sosiaalista.

T. Kääntämisen opettaja

Tuossa ylempänä kerroinkin, että olen av-kääntäjä. Saan työni yhdeltä suurelta käännöstoimistolta. En ole yrittäjä, mutta voisin työskennellä heille yrittäjänä halutessani tai haalia muita toimeksiantajia, mutta toistaiseksi olen saanut työt riittämään ainoastaan heiltä.

En tiedä tarkemmin muiden alojen kääntäjistä, että miten paljon niissä tarvitsee sosiaalisia taitoja. Luultavasti enemmän kuin näissä av-käännöstöissä, joissa olen toistaiseksi pärjännyt näin vähällä. Sähköpostin välityksellä kommunikointi ei ole minulle ongelma, koska niitä voi hioa kauemmin kuin suoraan suusta pulpahtavaa lausetta (kunhan ei nyt vastaa kauhealla viiveellä).

Oletko tehnyt kääntäjän töitä? En tarkoita pahalla, mutta yliopistolla oli aikoinaan eräs kääntämisen opettaja, jonka mielestä oli "hyvin mielenkiintoista tavata joku, joka oikeasti tekee kääntäjän töitä". Eli hänellä oli hyvin teoria hallussa, mutta ei tästä työstä ilmeisestikään mitään kokemusta.

Mielenkiintoista! Olen siis tuo kielten fm ja av-kääntäminen kiinnostanut nimenomaan jo kauan, olen myös lukenut työtilanteesta ja ollut siinä käsityksessä että lähes kaikki tekisi yrittäjänä hommia. Näin ei siis olekaan välttämättä? Koska nimenomaan se yrittäjyys pelottaa mua. Haluaisin ihan työsuhteen jossa ei tarvitse itse huolehtia eläkemaksuista yms. Voitko yhtään vinkata firmaa minkä kautta saa ihan työsuhteen, onko joku muu kuin yle siis, joku noita isoista? Ei tarvitse kaikkea paljastaa mutta jotain. Miten lähestyit tätä firmaa ja sait töitä noin? Ilmoititko heti alussa ettet ole kiinnostunut yrittäjyydestä? Vai avoin hakemus ja he tarjosivat noin töitä? Voitko yhtään kertoa keskimääräistä kk palkkaa? Tai työmääriä? Olen jo lukenut av-foorumia mutta tuolla on uusimmat viestit vuosien takaa. Jos tienaisin edes saman mitä nyt osa-aikatöistäni (1500-2000e/kk) eikä tarvitse olla yrittäjänä tekemässä hommia, olisi mulle sopiva työ kaikin puolin, löytyy käännöstieteen opintoja muttei käytännön kokemusta.

Kansainvälinen iso firma. En viitsi nimeä mainita, mutta ei niitä taida Suomessa isoja olla kuin kaksi. ;) Silloin hakivat kääntäjiä töihin, mutta yleensähän näitä lähestytään juurikin avoimella hakemuksella, joten sellaista vaan menemään. Sen jälkeen sain käännöstestin tehtäväksi. Jos olet kieliä ja käännöstiedettä opiskellut ja tiedät ruututekstien perusperiaatteet, niin varmasti läpäiset sen ihan helposti.

Olettaisin myös, että voisit päästä työsuhteiseksi. Ilmoitin itse heti alussa eikä se ole ollut koskaan ongelma. Työmäärän saa päättää itse, mutta kuten varmaan tiedät, niin käännösten vaikeusaste vaihtelee valtavasti, joten on kannattavampia töitä ja kannattamattomia töitä (varsinkin kun maksavat minuuttiperusteisesti eikä repliikkimäärän mukaan). Välillä on kiireisempiä kausia, kun töitä työntyisi ovista ja ikkunoista, mutta välillä voi olla muutama viikkokin hiljaisempaa, joten stressinsietokykyä tarvitaan, kun töitä ei vain yksinkertaisesti ole tarjolla. Siinä mielessä voisi olla järkevämpää tietysti, että olisi useita toimeksiantajia. Viime vuoden bruttotuloni olivat n. 2200e/kk eli surkeahan se palkka on varsinkin niinä kuukausina, kun käteen jää joku tonni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

It-alalle.

Tätä kannattaa sitten tarkasti miettiä. Esim. koodarit "joutuu" kyllä aika paljonkin kommunikoimaan oman ja muiden tiimien kanssa. Useimmissa paikoissa täytyy myös pystyy parin viikon välein esittelemään esim. koko softaosastolle, mitä on saanut tehtyä.

Minulle, varautuneelle ja hiljaiselle ihmiselle, tuo tuli aika epämieluisana yllätyksenä. Kai tässä on 4 vuoden aikana tullut kasvettua henkisesti jonkin verran, mutta vihaan kyllä edelleen demopäiviä.

Koodaajissa kuitenkin on paljon melko hiljaisia. Ja todella pätevää katsellaan yllättävän pitkälle vaikka olisi hyvinkin epäsosiaalinen. Huonommat koodarit pärjäävät alalla myös hyvin jos ovat hyviä selittämään ja kovasti äänessä nimenomaan niinä demopäivinä.

Sovit ihan mihin vaan, taivas rajana. Minäkin olin nuorena likkana ujo, arka ja hiljainen..menin kuitenkin asiakaspalveluun töihin ja kas, rohkaistuin melko pian ja huomasin tykkääväni ihmisten parissa olemisesta. Ehkä oli vaan omaa mielikuvitusta tuo arkuus tai voitin pelkoni.

Tsemppiä löydät kyllä paikkasi siitä olen varma👍

Suurin osa ammateista on sellaisia, että niihin soveltuvat yhtä hyvin niin hiljaiset kuin puheliaatkin, ja ihan muut asiat ja ominaisuudet ratkaisevat työssä pärjäämisen. Poikkeuksena ehkä jotkut sellaiset, joissa joutuu esiintymään paljon ja/tai tapaamaan paljon uusia ihmisiä.

Kalastaja

Vierailija kirjoitti:

It-alalle.

Ei todellakaan sovi. On pakkoyhteisöllisyyttä (työyhteisön on oltava toinen perhe), jatkuvaa tiimityöskentelyä ja asiakasrajapinnassa keikkumista.

Kirjastoalalla kiusataan ja syrjitään paljon. Jos löytys sopiva lähikirjasto, niin kirjastovirkailijan työ on leppoisaa ja helppoa. Olin itse sellaisessa vähän aikaa pari vuotta sitten ja etenkin iltavuorot olivat todella rauhallisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

It-alalle.

Tätä kannattaa sitten tarkasti miettiä. Esim. koodarit "joutuu" kyllä aika paljonkin kommunikoimaan oman ja muiden tiimien kanssa. Useimmissa paikoissa täytyy myös pystyy parin viikon välein esittelemään esim. koko softaosastolle, mitä on saanut tehtyä.

Minulle, varautuneelle ja hiljaiselle ihmiselle, tuo tuli aika epämieluisana yllätyksenä. Kai tässä on 4 vuoden aikana tullut kasvettua henkisesti jonkin verran, mutta vihaan kyllä edelleen demopäiviä.

Lisäksi cv-kaupalla toimivien puljujen konsulttikoodarit joutuvat joka projektin alussa työhaastatteluun asiakkaalle. Tämä tuli myös vähän ikävänä yllätyksenä sen jälkeen, kun oli selvinnyt talon 4-kierroksisesta haastattelurumbasta ja erinäisistä kotikoodaustehtävistä sekä livekoodauksesta. Väsyin tuohon silppuun vuodessa ja vaihdoin inhousekoodariksi. Tuon myllyn jälkeen ei tunnu demopäivät enää missään. Sinänsä oli kasvattava kokemus, koska esiintymiskammokin karisi pois ja nykyään pystyn puhumaan yleisön edessä ja etukäteen jännittää vain vähän. :D

Teollisuuden tuotantotyöt. Kokoonpano, testaus, pakkaus jne.  Välillä minulla on päiviä jolloin en sano sanaakaan kenellekään. Keskivertopäivänäkään 8 tunnin päivästä kovin montaa minuuttia ei mene puhumiseen.

Kuitenkin näissä puitteissa voi puhua jos haluaa vaihtaa pari sanaa jonkun kanssa. Tai jos juttu luistaa jonkun kanssa, voi jutella pidempäänkin, vaikkei muuten haluakaan olla sosiaalisissa tilanteissa.  Näissä hommissa ei siis kuitenkaan ole täysin yksin.

Ja aika monissa teollisuuden hommissa saa laittaa napit korviin ja kuunnella musiikkia tai mitä vain haluaa, joka myös ehkäisee sitä että joutuu kuuntelemaan jonkun superekstrovertin puhetulvaa.

Lollero kirjoitti:

Ja hei patologi kuulostaa hyvältä :D siinä ei paljon tarvitse turista...

Nyt on todella väärä käsitys ammatista. Joudut myös raportoimaan kaiken sanelimelle, ei riitä että teet vaan, vaan joudut kaiken tekemisesi selostamaan julkiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Lollero kirjoitti:

Ja hei patologi kuulostaa hyvältä :D siinä ei paljon tarvitse turista...

Nyt on todella väärä käsitys ammatista. Joudut myös raportoimaan kaiken sanelimelle, ei riitä että teet vaan, vaan joudut kaiken tekemisesi selostamaan julkiseksi.

Etkä siis muutenkaan tee mitään yksin ja joudut koko ajan kommunikoimaan tekemistäsi melko laajalti. Vielä jälkikäteenkin puhtaaksikirjoittajat kirjaavat tekemistesi selostuksia. Ei sovi yhtään introvertille henkilölle. Se kirjaajan työ sopii. Sitä voi tehdä yksin komerossa.