Lue keskustelun säännöt.
Puolituttu sairastunut syöpään. Miten on kohteliasta pahoitella?
02.02.2020 |
Puolituttu otti yhteyttä ja kertoi juuri saaneensa syöpädiagnoosin. En osaa oikein sanoa hänelle mitään. Osaako kukaan neuvoa mikä olisi hyvä tapa kommentoida? En halua sanoa osanottoa, koska hän tarvitsee toivoa. En voi toivottaa että parane pian, koska syöpä on pitkä tie. Mitä sanon hänelle?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko ihmiset ovat näin pihalla, etteivät osaa noin yksinkertaista asiaa kysymättä av:lta? Huh-huh....
No kuule. Itse kun menetin onnettomuudessa perheenjäsenen kuolemalle, niin suurin osa ystävistäni ja sukulaisistani ei pahoitellut asiaa mitenkään vaan olivat täysin hiljaa, mitään osanottoa ei tullut. Muutama ystävä laittoi viestin, että voisivat auttaa, että pyydä vain jos haluat apua, mutta kun pyysin, niin kukaan ei sitten ollutkaan valmis auttamaan (pyysin esim. käymään pariksi tunniksi vain juttelemaan). Että ei se näköjään niin helppoa ole. Ap
Mitä ne pahoittelut auttavat? Joku muodon vuoksi sanottu "Otan osaa" on yhtä tyhjän kanssa tuollaisella hetkellä.
Ei välttämättä. Riippuu toki siitä miten asian esittää eli jos se on tuo muodollinen, etäisyyttä tilanteeseen ottava, hautajaistyyliin esitetty "otan osaa", niin toki voi olla tyhjä ilmaus. Mutta asian voi esittää monella muullakin tavalla, muilla sanoilla. Minusta se yleensä on kuitenkin empatian osoitus, tyyliin minä kuulen/näen sinun tilanteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä tarvitse pahoitella mitenkään (itselläni syöpä).
Riittää jos jaksat kuunnella häntä ja pitää ystävyyssuhteen entisellään, siitäkin huolimatta että joudut ehkä ainakin aluksi kuuntelemaan puhetta syövästä.
Älä ainakaan tee sitä virhettä, että alat antamaan hänelle vihjeitä huuhaahoidoista tai ihmeparantumisesta uskon avulla, sillä itse syöpädiagnoosini jälkeen kuulin riittävästi näiden käärmeöljykauppiaiden tarjoamista vaihtoehtohoidoista.
Uskon otin vastaan, sillä se avulla sain voimaa kestää tilanteen, mutta se sopi juuri minulle ja jokainen löytää sen oman tiensä ilman tuputtamista.
Suurin taistelu syöpädiagnoosin saamisen jälkeen käydään oman pään sisässä ja sinne ei kenelläkään ole mahdollisuutta tunkeutua, näkemään sitä kaikkien muurien murtumista ja elämänarvojen rakentamista uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko ihmiset ovat näin pihalla, etteivät osaa noin yksinkertaista asiaa kysymättä av:lta? Huh-huh....
No kuule. Itse kun menetin onnettomuudessa perheenjäsenen kuolemalle, niin suurin osa ystävistäni ja sukulaisistani ei pahoitellut asiaa mitenkään vaan olivat täysin hiljaa, mitään osanottoa ei tullut. Muutama ystävä laittoi viestin, että voisivat auttaa, että pyydä vain jos haluat apua, mutta kun pyysin, niin kukaan ei sitten ollutkaan valmis auttamaan (pyysin esim. käymään pariksi tunniksi vain juttelemaan). Että ei se näköjään niin helppoa ole. Ap
Olen pahoillani. Ihmiset eivät osaa reagoida ikäviin uutisiin, koska he pelkäävät omien läheistensä puolesta.
Sairastuessani syöpään lapsuudenystäväni hylkäsi minut, vaikka olin hänen lapsensa kummi. Kaikista ei ole tukemaan sairastuneita.
Jokaisella on oma elämänsä ja omat murheensa eikä meistä kaikista ole tukemaan muita. Yllättävät ihmiset auttoivat kun sairastuin ja hyvin tärkeät ihmiset poistuivat elämänstäni. Moni naispuolinen syöpäpotilas tulee jätetyksi, kun mies ei kestä sairautta ja moni mies saa vaimoltaan parhaan mahdollisen avun. Ihmiset ovat erilaisia ja kuka reagoi mitenkin. Ei kyse välttämättä ole ilkeydestä tai välinpitämättömyydesta, vaan osaamisesta ja omasta kestämisestä.
"Olen pahoillani. Kuinka voit?", oli mielestäni hyvä ja neutraali kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko ihmiset ovat näin pihalla, etteivät osaa noin yksinkertaista asiaa kysymättä av:lta? Huh-huh....
No kuule. Itse kun menetin onnettomuudessa perheenjäsenen kuolemalle, niin suurin osa ystävistäni ja sukulaisistani ei pahoitellut asiaa mitenkään vaan olivat täysin hiljaa, mitään osanottoa ei tullut. Muutama ystävä laittoi viestin, että voisivat auttaa, että pyydä vain jos haluat apua, mutta kun pyysin, niin kukaan ei sitten ollutkaan valmis auttamaan (pyysin esim. käymään pariksi tunniksi vain juttelemaan). Että ei se näköjään niin helppoa ole. Ap
Mitä ne pahoittelut auttavat? Joku muodon vuoksi sanottu "Otan osaa" on yhtä tyhjän kanssa tuollaisella hetkellä.
Kyllä minua ainakin loukkasi, että sukulaiset ja ystävät eivät ottaneet mitään yhteyttä, vaikka tiesivät että menetin yllättäen perheenjäsenen. Ihan vain osanottoni-viesti tai kortti olisi oikeasti lämmittänyt ja lohduttanut silloin todella paljon. Ap
Ihmiset toimivat eri tavoin. Kun ystäväni menetti isänsä, soitin hänelle ja juttelimme. Kun menetin äitini, hänestä ei kuulunut mitään, vaikka hän on mukava ja huomaavainen ihminen. Ihmiset ovat erilaisia.
Ei ainakaan mitään pahoittelu-itkuvirsiä. Sairastunut ei todellakaan halua kuulla mitään kauhuskenaarioita tai lohduttaa muita. Pahoitteluita ja tsemppejä voi toivotella. Älä toivottele voimia taisteluun. Se on ärsyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syöpiä on monenlaisia. Paikalliset ei levinneet vain napsaistaan pois ja se on siinä.
Levinneiden kanssa on sitten toinen juttu.
Eli pelkästään se, että syöpä on lyödetty ei vielä paljoa kerro.
Kolmasosa ihmisistä saa elämänsä aikana syöpädiagnoosin ja suurin osa paranee ilman ongelmia.
Eli kannattaa sanoa vaikka, että "Kyllä sä paranet".
Se, että on ”paikallinen” syöpä, ei tarkoita, että se olisi pikkujuttu. Syöpä ei koskaan ole. Mediassakin esillä ollut rintasyöpä voi levitä aivoihin, luihin, uusia toisessa rinnassa, munasarjoissa. Kuolema on aina vaihtoehto, jota ei voi unohtaa. Onko sulla ollut syöpä?
Vierailija kirjoitti:
Omituista että puolitutut avautuvat sairauksistaan.
Porvoosta poru pohjaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöpiä on monenlaisia. Paikalliset ei levinneet vain napsaistaan pois ja se on siinä.
Levinneiden kanssa on sitten toinen juttu.
Eli pelkästään se, että syöpä on lyödetty ei vielä paljoa kerro.
Kolmasosa ihmisistä saa elämänsä aikana syöpädiagnoosin ja suurin osa paranee ilman ongelmia.
Eli kannattaa sanoa vaikka, että "Kyllä sä paranet".
Se, että on ”paikallinen” syöpä, ei tarkoita, että se olisi pikkujuttu. Syöpä ei koskaan ole. Mediassakin esillä ollut rintasyöpä voi levitä aivoihin, luihin, uusia toisessa rinnassa, munasarjoissa. Kuolema on aina vaihtoehto, jota ei voi unohtaa. Onko sulla ollut syöpä?
Kuolema on aina melkoisen todennäköinen vaihtoehto ilman syöpääkin. Kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöpiä on monenlaisia. Paikalliset ei levinneet vain napsaistaan pois ja se on siinä.
Levinneiden kanssa on sitten toinen juttu.
Eli pelkästään se, että syöpä on lyödetty ei vielä paljoa kerro.
Kolmasosa ihmisistä saa elämänsä aikana syöpädiagnoosin ja suurin osa paranee ilman ongelmia.
Eli kannattaa sanoa vaikka, että "Kyllä sä paranet".
Se, että on ”paikallinen” syöpä, ei tarkoita, että se olisi pikkujuttu. Syöpä ei koskaan ole. Mediassakin esillä ollut rintasyöpä voi levitä aivoihin, luihin, uusia toisessa rinnassa, munasarjoissa. Kuolema on aina vaihtoehto, jota ei voi unohtaa. Onko sulla ollut syöpä?
Kyllä, nuo vaihtoehdot kannattaa heti esitellä, jos joku kertoo sinulle sairastuneensa syöpään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano, että olet pahoillasi. Jos voimavarasi riittävät, ole valmis kuuntelemaan häntä. Voit myös kertoa hänelle rehellisesti, että mitään konkreettista apua et nyt pysty tarjoamaan, koska oma elämäntilanteesi on myös vaikea.
Vierailija kirjoitti:
Syöpiä on monenlaisia. Paikalliset ei levinneet vain napsaistaan pois ja se on siinä.
Levinneiden kanssa on sitten toinen juttu.
Eli pelkästään se, että syöpä on lyödetty ei vielä paljoa kerro.
Kolmasosa ihmisistä saa elämänsä aikana syöpädiagnoosin ja suurin osa paranee ilman ongelmia.
Eli kannattaa sanoa vaikka, että "Kyllä sä paranet".
Suurin osa paranee ilman ongelmia oli koominen kommentti.
t. parantunut ja fyysisiä ongelmia, kuten monilla muillakin syövästä parantuneilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöpiä on monenlaisia. Paikalliset ei levinneet vain napsaistaan pois ja se on siinä.
Levinneiden kanssa on sitten toinen juttu.
Eli pelkästään se, että syöpä on lyödetty ei vielä paljoa kerro.
Kolmasosa ihmisistä saa elämänsä aikana syöpädiagnoosin ja suurin osa paranee ilman ongelmia.
Eli kannattaa sanoa vaikka, että "Kyllä sä paranet".
Se, että on ”paikallinen” syöpä, ei tarkoita, että se olisi pikkujuttu. Syöpä ei koskaan ole. Mediassakin esillä ollut rintasyöpä voi levitä aivoihin, luihin, uusia toisessa rinnassa, munasarjoissa. Kuolema on aina vaihtoehto, jota ei voi unohtaa. Onko sulla ollut syöpä?
Kyllä, nuo vaihtoehdot kannattaa heti esitellä, jos joku kertoo sinulle sairastuneensa syöpään.
Nuo faktat on aina tiedossa, ilman että sitä muut toitottaa. Vähättely on raivostuttavaa. Itse syöpään sairastunut.
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan mitään pahoittelu-itkuvirsiä. Sairastunut ei todellakaan halua kuulla mitään kauhuskenaarioita tai lohduttaa muita. Pahoitteluita ja tsemppejä voi toivotella. Älä toivottele voimia taisteluun. Se on ärsyttävää.
Tsemppiä käy mutta voimia ei...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko ihmiset ovat näin pihalla, etteivät osaa noin yksinkertaista asiaa kysymättä av:lta? Huh-huh....
No kuule. Itse kun menetin onnettomuudessa perheenjäsenen kuolemalle, niin suurin osa ystävistäni ja sukulaisistani ei pahoitellut asiaa mitenkään vaan olivat täysin hiljaa, mitään osanottoa ei tullut. Muutama ystävä laittoi viestin, että voisivat auttaa, että pyydä vain jos haluat apua, mutta kun pyysin, niin kukaan ei sitten ollutkaan valmis auttamaan (pyysin esim. käymään pariksi tunniksi vain juttelemaan). Että ei se näköjään niin helppoa ole. Ap
Mun mies kuoli äskettäin syöpään ja mulle kävi vähän samoin. Kaikki sanoi, että pyydä vain apua jos tarvitset ja sitten kun laittoi viestiä, niin se luettiin vasta viikon päästä. Pari kaveria ei ole vielä kahden kuukauden jälkeenkään lukenut viestiäni. Jokunen kertoi, että ollaan nyt ehdottomasti enemmän yhteyksissä eikä sitten sieltä ole kuulunut mitään.
Mutta syöpään sairastuneelle tutulle voisi vastata jotain: voi kurja, onpa ikävä kuulla. Ja sitten kysy miten voi (jos se ei tullut jo ilmi tuttavan viestissä) ja sitten voit kysyä jotain asiaa terkemmin minkä hän viestissään kertoi.
Vierailija kirjoitti:
Syöpiä on monenlaisia. Paikalliset ei levinneet vain napsaistaan pois ja se on siinä.
Levinneiden kanssa on sitten toinen juttu.
Eli pelkästään se, että syöpä on lyödetty ei vielä paljoa kerro.
Kolmasosa ihmisistä saa elämänsä aikana syöpädiagnoosin ja suurin osa paranee ilman ongelmia.
Eli kannattaa sanoa vaikka, että "Kyllä sä paranet".
No ei kannata, jos ei tiedä mistä puhuu. Jos tuttu kertoo, että rinnasta löytyi ensimmäisen vaiheen kasvain, joka leikattiin ja imusolmukkeet todettiin puhtaiksi, niin sitten joo. Mutta että sanoisi noin ihmiselle, joka on saanut juuri tiedon pitkälle levinneestä haimasyövästä... Todellako sinulla olisi pokkaa luvata paranemista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöpiä on monenlaisia. Paikalliset ei levinneet vain napsaistaan pois ja se on siinä.
Levinneiden kanssa on sitten toinen juttu.
Eli pelkästään se, että syöpä on lyödetty ei vielä paljoa kerro.
Kolmasosa ihmisistä saa elämänsä aikana syöpädiagnoosin ja suurin osa paranee ilman ongelmia.
Eli kannattaa sanoa vaikka, että "Kyllä sä paranet".
No ei kannata, jos ei tiedä mistä puhuu. Jos tuttu kertoo, että rinnasta löytyi ensimmäisen vaiheen kasvain, joka leikattiin ja imusolmukkeet todettiin puhtaiksi, niin sitten joo. Mutta että sanoisi noin ihmiselle, joka on saanut juuri tiedon pitkälle levinneestä haimasyövästä... Todellako sinulla olisi pokkaa luvata paranemista?
Syöpä ei tarkoita haimasyöpää. Jos kertoo, että syöpä on löydetty niin tämä on aivan eri asia kuin jos kertoo, että haimasyöpä löydetty. Edelleen kolmasosa saa elämänsä aikana syövän eli mitenkään harvinaista tämä ei ole. Sen sijaan huomattavasti pienempi osa saa haimasyövän.
Itsellä juuri hoidot kesken ja leikkaus edessä.
En halua voivottelua tai sääliä, riittää vain, että kysyy: "kuinka jaksat ja voinko jotenkin auttaa?"
Ei ainakaan näin, kuten teki nyt jo entinen ystäväni: peukutuksia ja tsemppiviestejä. Kun soitti, niin kertoessani vatsani syövästä ja epäilystäni elinaikani suhteen, oli kommentti: "no, yhdellä on yhtä ja toisella toista.... Olin muuten eilen teatterissa, menen ensi viikolla kahdesti ja iltapäivällä tapaan yhden kaverini.."
Ei sitten ollut aikaa edes kysyä kummemmin vointia, eikä pistäytyä käymään naapurikylästä.
Ymmärrettävästä syystä ex-"ystävä". Energiasyöppö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöpiä on monenlaisia. Paikalliset ei levinneet vain napsaistaan pois ja se on siinä.
Levinneiden kanssa on sitten toinen juttu.
Eli pelkästään se, että syöpä on lyödetty ei vielä paljoa kerro.
Kolmasosa ihmisistä saa elämänsä aikana syöpädiagnoosin ja suurin osa paranee ilman ongelmia.
Eli kannattaa sanoa vaikka, että "Kyllä sä paranet".
Se, että on ”paikallinen” syöpä, ei tarkoita, että se olisi pikkujuttu. Syöpä ei koskaan ole. Mediassakin esillä ollut rintasyöpä voi levitä aivoihin, luihin, uusia toisessa rinnassa, munasarjoissa. Kuolema on aina vaihtoehto, jota ei voi unohtaa. Onko sulla ollut syöpä?
Kyllä, nuo vaihtoehdot kannattaa heti esitellä, jos joku kertoo sinulle sairastuneensa syöpään.
Nuo faktat on aina tiedossa, ilman että sitä muut toitottaa. Vähättely on raivostuttavaa. Itse syöpään sairastunut.
No tuo edellisen kirjoitus ei ollut kovin lohduttava, niin yritin sarkasmia. Tietenkään ei pidä maalata pahoja seinille. Pahoittelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöpiä on monenlaisia. Paikalliset ei levinneet vain napsaistaan pois ja se on siinä.
Levinneiden kanssa on sitten toinen juttu.
Eli pelkästään se, että syöpä on lyödetty ei vielä paljoa kerro.
Kolmasosa ihmisistä saa elämänsä aikana syöpädiagnoosin ja suurin osa paranee ilman ongelmia.
Eli kannattaa sanoa vaikka, että "Kyllä sä paranet".
Suurin osa paranee ilman ongelmia oli koominen kommentti.
t. parantunut ja fyysisiä ongelmia, kuten monilla muillakin syövästä parantuneilla
Niin koska sun syöpä oli levinnyt ja hoidot sen mukaisia. Puhuin paikallisista syövistä, jotka eivät ehtineet levitä.
Kyllä minua ainakin loukkasi, että sukulaiset ja ystävät eivät ottaneet mitään yhteyttä, vaikka tiesivät että menetin yllättäen perheenjäsenen. Ihan vain osanottoni-viesti tai kortti olisi oikeasti lämmittänyt ja lohduttanut silloin todella paljon. Ap