Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Mites kun entinen työkaverini harrastaa hiihtovaelluksia vaimonsa kanssa, ja he yöpyvät ihan siellä tuntureilla lumessa ja pakkasessa makuupussien ja pienen teltan kanssa? Heillä EI ole mukana kaminaa, joskus tekevät notskin.

(makuupussit ovat sitten "hieman" parempilaatuisia ja se telttakin taitaa olla vähän toisenlainen kuin marketin perhekupoli)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaa kysyä teiltä muilta, että mikä juttu erityisesti on varautumiseen liittyen mielessänne? 

Itselläni on ruoka, juoma ja lämpö. En haluaisi palella, enkä olla janoissani. Pientä nälkää siedän, mutta ei liikaa.

 

Turvallisuuden tunne on tärkeää. Mutta siihen varautuminen on hankalampaa. Ei voi tietää että millaista tilannetta eteen voi tulla ja miten pitkäksi aikaa.

En halua olla ilkeä sanoessani, että turvallisuudentunne voi olla tuhoava elementti. Tunteella ei ole väliä, turvallisuudella on. Tietysti mikäli turvallisuudentunne perustuu olemassaoleviin realiteetihin on se myönteinen ilmiö.

En oikein ymmärrä mitä tarkoitat?

S k e kirjoitti:

Mites kun entinen työkaverini harrastaa hiihtovaelluksia vaimonsa kanssa, ja he yöpyvät ihan siellä tuntureilla lumessa ja pakkasessa makuupussien ja pienen teltan kanssa? Heillä EI ole mukana kaminaa, joskus tekevät notskin.

(makuupussit ovat sitten "hieman" parempilaatuisia ja se telttakin taitaa olla vähän toisenlainen kuin marketin perhekupoli)

Tuo olis hyvä kuulla että miten käytännössä toimii. Onko kylmä vai pärjääkö noilla varusteilla siellä pakkasella.

Vierailija kirjoitti:

S k e kirjoitti:

Mites kun entinen työkaverini harrastaa hiihtovaelluksia vaimonsa kanssa, ja he yöpyvät ihan siellä tuntureilla lumessa ja pakkasessa makuupussien ja pienen teltan kanssa? Heillä EI ole mukana kaminaa, joskus tekevät notskin.

(makuupussit ovat sitten "hieman" parempilaatuisia ja se telttakin taitaa olla vähän toisenlainen kuin marketin perhekupoli)

Tuo olis hyvä kuulla että miten käytännössä toimii. Onko kylmä vai pärjääkö noilla varusteilla siellä pakkasella.

Ehkä ensin kannattaa alustaa ymmärrystä teorialla? Esim. onko makuupussi tyypit ja materiaalit tuttuja? Talvimakuupusseissa yleensä lukee asteikko missä asteessa niissä on mukava nukkua ja sitten ihan maksimi missä lämpötilassa säilyy vielä hengissä, ja nämä on vielä yleensä sukupuolitettuja koska naisen ja miehen biologiassa on pieniä eroja lämpimänä pysymisen suhteen.

Ennen kuin tekee mitään ostopäätöksiä niin kannattaa tutustua rauhassa ja kysyä neuvoa asiantuntijoilta. Ihan hyvän talvimakuupussin saa muutamalla sadalla (esim. omani on comfort -25C ja extreme -50C), mutta kyllä niihin saa upotettua tuhansiakin euroja jos haluaa ja löytyy pätäkkää. Jälkimmäiset on yleensä semmosta menen Mount Everestille kamaa. Joissakin lisähintaa merkistä, välineurheilijoille.

Ja ennenkuin lähtee testaamaan talviretkeilyvälineitään keskelle talvipöpelikköä, niin suosittelen tuota aiempaa loistoideaa että testaa ihan vaan vaikka omalla pihalla tai parvekkeella ensin.

Minä ehdottaisin, että jos talvitelttailuvarusteet polttelevat mieltä, niin kokeilkaa elää yksi viikonloppu niin, että nukutte normaalisti kotonanne, mutta teette ruoan, syötte sen, peseydytte ja ulostatte ulkona ja olette siellä teltan ympärillä ulkona ainakin 6 tuntia vuorokaudesta.

On meinaan iso ero, että onko teltta pysyvä majoitus vaikka tilapäisen ajan, kuin olla harrastajana jollain talvisella telttaretkellä, jolloin aika usein liikutaan se päivä ja sitten yövytään teltassa.  Joskus ehkä ollaan vuorokausi maksimissaan samassa paikassa. Jos teltan on tarkoitus olla talvella pysyvämpi majoituspaikka, se on yllättävän kurja sellainen. Kaikki on hankalaa. Hygienia on huono. Mistä saa ruoan sinne teltalle? Mukana sitä ei voi määräänsä enempää kantaa kaiken muun mukana. Joutuuko energiaa kuluttamaan sen noutamiseen, pahimmillaan hankkimiseen? Mitä siellä teltalla voi tehdä? Taivaanrannan tuijottelu käy pitkästyttäväksi ajan kanssa. Entä jos kastuu, kylmettyy, miten lämpiää? Miten peseytyy? Jos on nainen, miten hoituu kuukautishygienia? Miltä tuntuu ulostaa ulkona säässä kuin säässä?

Armeijan käyneillä on usein edes jotain kokemusta tästä, mutta ei heilläkään. Tilanne on ajaltaan rajallinen ja sen päättyminen on tiedossa. Armeija hoitaa muonituksen ja kaikki varusteet. Tekemisen puutetta ei tule, eikä vastuuta tilanteesta ole. Hoitoa ja apua saa tarvittaessa.

Jos kriisiratkaisuna on teltassa asuminen talvella, niin ole järkevä ja testaa sen elämisen perusasioita ennen, kuin pistät rahaa varusteisiis. Siis 3 vuorokautta, valmistat ruoan ulkona, syöt ulkona, peseydyt ulkona, ulostat ulkona ja olet tietyssä paikassa ulkona vähintään 6h/vrk. Kodissasi et syö mitään, et valmista mitään, et juo mitään, et peseydy, et ulosta. Sen jälkeen tiedät mitä tarvitset ja mitä se on jos joutuu elämään teltassa talvella muuten, kuin kivalla talviretkellä.

Vierailija kirjoitti:

Minä ehdottaisin, että jos talvitelttailuvarusteet polttelevat mieltä, niin kokeilkaa elää yksi viikonloppu niin, että nukutte normaalisti kotonanne, mutta teette ruoan, syötte sen, peseydytte ja ulostatte ulkona ja olette siellä teltan ympärillä ulkona ainakin 6 tuntia vuorokaudesta.

On meinaan iso ero, että onko teltta pysyvä majoitus vaikka tilapäisen ajan, kuin olla harrastajana jollain talvisella telttaretkellä, jolloin aika usein liikutaan se päivä ja sitten yövytään teltassa.  Joskus ehkä ollaan vuorokausi maksimissaan samassa paikassa. Jos teltan on tarkoitus olla talvella pysyvämpi majoituspaikka, se on yllättävän kurja sellainen. Kaikki on hankalaa. Hygienia on huono. Mistä saa ruoan sinne teltalle? Mukana sitä ei voi määräänsä enempää kantaa kaiken muun mukana. Joutuuko energiaa kuluttamaan sen noutamiseen, pahimmillaan hankkimiseen? Mitä siellä teltalla voi tehdä? Taivaanrannan tuijottelu käy pitkästyttäväksi ajan ka

Niin eihän tässä kyselty harrastuksen tai retkeilyn nimissä tästä telttailusta, vaan varautumisen ja mahdollisen pakkotilanteen näkökulmasta. Tämmöisestäkin kun on hyvä tietää. Toki on hyvä ymmärtää, kokeilla ja harjoitella, ehkä myös hankkia jotain varustetta. Mutta tuskin kukaan järkevä ihminen telttaan pitkäaikaisesti tai pysyvästi muuttaisi ellei olisi pakko.

Telttamajoitus kesällä tai jossain lämpimässä paikassa (ulkomailla) voisi olla mahdollista. Mutta talvi teltassa on hyvin kylmä. Pakkotilanteessa tietysti niin voi joutua asumaan, mutta parempi kait sekin kuin taivasalla. 

Entä autossa majoittuminen? Siis henkilöautossa tai vastaava. Onko kokemuksia?

Autoon saa ainakin tavaraa mukaan paremmin kuin jos joutuisi kantamaan kaiken itse. Kylmyys, nukkuminen ja muutenkin siellä eläminen pidempään on kyllä hankalaa. Tietysti jos auto on isompi. Tai parempi olisi olla asuntoauto tai asuntovaunu käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Entä autossa majoittuminen? Siis henkilöautossa tai vastaava. Onko kokemuksia?

Mahdollista, talvella ei suositeltavaa mutta parempi kuin taivasalla, koska mikä tahansa suljettu pienempi tila luo ns. lämpökuplan. On ihmisiä jotka ovat hätätilanteessa säästyneet paleltumasta kuoliaaksi auton suojassa.

Kesällä voi olla suhteellisen mukavakin tapa retkeillä jos saa auton parkkiin rauhalliselle alueelle, vetää penkit alas ja avaa patjan siihen päälle (ja verhot ikkunoissa). Plussaa jos ympäristössä vessa-, peseytymis- ja kokkaustilat.

Mutta ei tosiaan mikään pitkäaikaisratkaisu. Yhtä (epä)mukavaa kuin telttailu.

Vierailija kirjoitti:

Telttamajoitus kesällä tai jossain lämpimässä paikassa (ulkomailla) voisi olla mahdollista. Mutta talvi teltassa on hyvin kylmä. Pakkotilanteessa tietysti niin voi joutua asumaan, mutta parempi kait sekin kuin taivasalla. 

Juurikin näin. Tarvitaan vain yksi tilannetta kuvaava sana. Pakko. Ja jos kattelee kun muut istuvat puun alla niin se teltta on sillä hetkellä pelkkää luksusta.

Valtakunnallinen varautumispäivä tänään. Teemana se mikä monelta kotivaran hankkineeltakin uupuu nimittäin vesi.

Aikana ennen koronaa SPR järjesti paikallisten vesilaitosten kanssa vesiturvallisuuspäiviä ympäri Suomea. Sieltä sai mukaansa Tokmannin ämpärin kannen kanssa. Meillä on yksi sellainen eteisen "teknisessä tilassa" eli kaapissa, jossa on vesipumppu ja sähkökaappi. Ämpärissä on puhdas köysi sitä varten, että sillä ämpärillä joutuu nostamaan vettä kaivosta. En usko, että meille asti kunta järjestäisi vesijakelua. Jos kaivo menee pilalle jostain syystä, niin ihan omalla kustannuksella jouduttaisiin tekemään uusi kaivo ja siinä välissä hakemaan vesi prisman vesipisteeltä kanistereihin tjsp jos ei naapurista saisi.

Vierailija kirjoitti:

Valtakunnallinen varautumispäivä tänään. Teemana se mikä monelta kotivaran hankkineeltakin uupuu nimittäin vesi.

Hyvä muistutus. Vesi on hyvin tärkeää. Se vaan Suomessa on jotenkin itsestään selvyys kun hanasta tulee juomakelpoista vettä (lähes) ilmaiseksi. Mutta kriisitilanteessa ei ehkä tulekaan. Siihen varautuminen on tilanpuutteen takia hankalaa. 

Minä olen vähän pettynyt siihen että vaikka suomalaisten vesikotivaran tilanne on niin surkea niin edes varautumispäivänä asiasta ei saada aikaan kuin piipitystä sivustoilla ja somekanavissa joita seuraa vain asialle jo valmiiksi vihkiytyneet, jos hekään. Siinä vaiheessa kun vahinko (tai Venäjän sabotaasi) tapahtuu niin on liian myöhäistä valistaa.

Eipä tässä voi muuta kuin hoitaa oman tonttinsa ts varautumisensa. Me ollaan opittu niin hyvälle vimmeiset 50 vuotta, kaikki toimii ja luksusta on elämä. Elämä ilman sähköä ja juoksevaa vettä on onneksi mökkeilyn kautta joillekkin tuttu. 

Voi vaan kuvitella mikä sotku siitä tulisi, kun nämä joiden mielestä kotiin ei tarvitse varata vettä (tai edes vedenpuhdistimia, sähköttömiä keittovälineitä tai sitä puhdasta ämpäriä) koska asumme tuhansien järvien maassa, täällä ei vesi lopu ja luonto on täällä puhdas, menevät kriisitilanteessa ryypiskelemään sitä järvivettä saasteineen, bakteereineen, sinilevineen jne., koska eivät ole viitsineet edes perehtyä lähijärven tilaan tai missä olisi lähde. Se että kriisitilanteessa ei ole juomakelpoista vettä on kriittinen tilanne, mutta vuosituhannen vatsatauti siihen päälle tekee siitä kaksi kertaa kuolettavamman. Sairaalat täynnä.

Niitä vedenjakelupisteitäkään ei saada pystyyn ihan heti ja janoisena odottelu voi tuntua tuskallisen pitkältä. Sit pitäs olla se vesiastia ja kyky/keino kantaa ties kuinka kaukaa.

Millainen suhde teillä on alkoholiin? Tai siis oletteko pohtineet asiaa varautujana? (Kuuluuko kotivaraanne muutakin kuin käsidesiä? :D)

Suomalaisethan ovat aika juoppoa kansaa, on se vanha vitsi että riittää että kotivarassa on korillinen kaljaa, ja joo, elämästä pitää nauttia ja ottaa riskejä, mutta alkoholi on minulle sellainen asia että niiden negatiivisten asioiden painoarvo päihittää hyvät mennentullen. Sosiaaliset syyt, eipä siinä oikeastaan muuta ns. voitettavaa ole.

Ehkä suurimman jäljen minuun jätti ne tarinat Estoniasta joissa tuhannen tuiterissa olleet ihmiset eivät kyenneet edes yrittää pelastautua vaikka olivat kallistumisaikaan hereillä, täysissä pukeissa ja yläkansilla baarissa. Ajatuksena se on aivan kamala, että olisi niin sekaisin ettei edes ymmärrä mitä tapahtuu, vain että se on jotain kamalaa, ja vaikka tietäisi mitä tehdä niin keho ei toimi kunnolla.

Lapsena pohdin myös sitä kun lähdimme mökille keskelle ei-mitään ja vanhemmat vetivät aina perseet, niin mitä jos olisi sattunut jotain (kerran sattuikin, isä putosi katolta perseelleen), ambulanssia olisi saanut odottaa kauan kun ainoat ajotaitoiset oli ajokunnottomia.

Ehkä sitten senkin takia en juo alkoholia humalahakuisesti: itsesuojeluvaisto, haluan pysyä terävänä ja toimintakuntoisena yllättävissäkin tilanteissa. Ja alkoholismin kanssa taistelu se vasta olisikin perseestä poikkeusoloissa, keho ihan rapistunut.

Vierailija kirjoitti:

Millainen suhde teillä on alkoholiin? Tai siis oletteko pohtineet asiaa varautujana? (Kuuluuko kotivaraanne muutakin kuin käsidesiä? :D)

Suomalaisethan ovat aika juoppoa kansaa, on se vanha vitsi että riittää että kotivarassa on korillinen kaljaa, ja joo, elämästä pitää nauttia ja ottaa riskejä, mutta alkoholi on minulle sellainen asia että niiden negatiivisten asioiden painoarvo päihittää hyvät mennentullen. Sosiaaliset syyt, eipä siinä oikeastaan muuta ns. voitettavaa ole.

Ehkä suurimman jäljen minuun jätti ne tarinat Estoniasta joissa tuhannen tuiterissa olleet ihmiset eivät kyenneet edes yrittää pelastautua vaikka olivat kallistumisaikaan hereillä, täysissä pukeissa ja yläkansilla baarissa. Ajatuksena se on aivan kamala, että olisi niin sekaisin ettei edes ymmärrä mitä tapahtuu, vain että se on jotain kamalaa, ja vaikka tietäisi mitä tehdä niin keho ei toimi kunnolla.

Lapsena pohdin myös sitä kun lähdimme mö

Raittiuden kannalla täällä myös. Kotivarasta löytyy pari pientä pulloa vahvaa vodkaa, mutta ei nautiskeluun vaan tinktuuran valmistusta varten. Voi sillä toki desinfioidakin. Ehkä käydä vaihtokauppaa jossain tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä ystäviä tai sukulaisia auttamassa varautumisesta tai siinä hetkessä jos joku kriisi tai sota syttyy? Esimerkiksi majoittumisessa, siirtymisessä tai missä tahansa asiassa. Itse en yksin pystyisi lähtemään evakuointiin ilman apua.  Onko teillä esim ikäihmisiä palvelutaloissa tai hoitolaitoksissa tai yksin kodeissaan? Haetteko heidät mukaanne?

Kukaan sukulainen tai kaveri ei halua kuulla sanaakaan varautumisesta. Eivät suostu ostamaan perheilleen edes pullovettä kotivaraan. Olen tarjonnut ilmaisia tavaroita, eivät halua niitä. Pitävät varautujia hysteerisinä. Ei voi mitään.

Minulla tämä sama ongelma vaikka juomavesi oli nyt kotivarapäivän teemana. Edes pientä määrää, vaikka 1.5 litraa en ole saanut ketään hankkimaan, naureskelevat vain. En jaksa.