Lue keskustelun säännöt.
Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7619)
Näin muuten instassa hyvän vinkin, jenkkilän hurrikaani-alleyltä. Jos nyt joutuu olemaan talvella pois kotoa, niin pakastimeen kuppi vettä ja kolikko, näin;
- pakasta mukillinen vettä
- laita kolikko jään pinnalle ja pakastimeen
Jos kolikko on kotiin palatessasi edelleen jään pinnalla, ei pakastin ole välissä sulanut sähkökatkojen aikana. Jos kolikko on (jään tai sulan veden) pohjassa, on pakasteetkin luultavasti pilaantuneet siinä vaiheessa kun jää kävi vetenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei valkosipulin kasvattaja, miten saat ne kasvamaan? Minkälainen multa ja lannoitus? Omat vaan ovat nyt ehkä 5 vuotta vaan kasvattaneet pelkän kevätverson ja mököttäneet yhden kynnen kokoisena lopun aikaa kasvamatta yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulikin tästä aiemmasta nyt mieleen.
Kuinka tärkeänä selviytymisen kannalta pidätte yhteiskunnallisesti ennakoivia toimia? Siis henkilökohtaisia toimia. Esim. medianlukutaitoja? Dis/misinformaation tunnistamista? Oman valtion ulkopuolisen toimijan vaikuttamisyrityksiä mielipiteisiin? Nimen omaan siihen tarkoitukselliseen eripuran luomiseen yhteiskunnan sisällä? Esim. nettikeskustelujen kautta. Kuinka tärkenä pidätte tällaisen tunnistamista, sekä siihen puuttumista? Se on nimittäin yksi tuhoisa työkalu, joka löytyy ainakin yhden naapurivaltiomme työkalupakista. Oletteko lukeneet asiasta kirjallisuutta, tai seuranneet tiedustelualan asiantuntijoiden kirjoituksia/haastatteluja aiheesta? Pidättekö aihetta kuinka tärkeänä preppaamisen kannalta?
En nyt muista onko tätä kysytty aiemmin. Jos on, niin pahoittelut toistosta.
Oletko lukenut virolaisesta Ole valmis-applikaatiosta disinformaatiosta ja kybertaidoista (englanniksi)?
Muistan kuuleeni, mutta en ole muistanut tarkemmin katsoa mitä se pitää sisällään.
Unohtui vastata omiin kysymyksiin. Eli mun mielestä ennakoivat toimet, ja vaikuttamisyritysten havaitseminen, ja etenkin niiden estäminen ovat äärimmäisen tärkeitä. Koska jos ajatellaan, että yhteiskunta romahtaisi, tai edes ajautuisi suuriin vaikeuksiin vähän pidemmäksi aikaa, niin tilannetta pahentaisi huomattavasti jos jokin ulkoinen toimija olisi sitä ennen ajanut eri ihmisryhmät vihamielisiksi toisiaan kohtaan. Tilannetta pahentaisi entisestään, jos eri ryhmiin olisi jo solutettu henkilöitä jotka kriisitilanteessa jatkavat vaikuttamistaan. Joko verkossa, tai ihan ryhmissä fyysisesti. Siksi pidän yhtenä tärkeimmistä kansalaistaidoista nykymaailmassa sitä, että osaa, tai ainakin yrittää tunnistaa erilaisia tapoja pyrkimyksissä vaikuttaa.
Aiemman työni puolesta kyberturvallisuuden perusjutut (ihan vaan perusjutut) oli/on tuttuja. Nykyään, etenkin viimeiset pari vuotta tullut seurattua epäsäännöllisen säännöllisesti asiantuntijoiden kirjoituksia ja haastatteluja aiheesta. Ja viime syksytä asti myös entistä enemmän ihan sotilaspuolen tiedusteluasiantuntijoiden, ja strategia-asiantuntijoiden kirjoituksia, haastatteluja ja luentoja. Eli pidän todella tärkeänä preppaamisenkin kannalta, että on perillä siitä missä mennään, ja millä keinoilla meidän yhteiskuntajärjestystä pyritään hajottamaan, ja miten meihin pyritään vaikuttamaan. Vaikka en itseäni varsinaisesti preppaajana edes pidä. Jostain syystä en, vaikka varustautumisen taso välineissä ja taidoissa taitaa olla vähintäänkin kohtuullinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pesukoneenkarhu23 kirjoitti:
Kuulkaahan, olen vanha höpö, epäkäytännöllinen selviytyjä ollut aina ja aina on nämä maailmanloppu tilanteet kiinnostanut paljon, mutta olen siis uusi tässä oikeasti järkevässä selviytymisessä.
Tässä olisi semmoinen raaka idea: miksemme tekisi selviytymisyhteisöä? Ei tarvitse muuttaa, mutta tekisimme tietyille alueille yhteisiä varastoja ja hankkisi me yhteisesti varoja, aurinkopaneeleita yms. Menisikö se varasteluksi? Ja petkuttamiseksi? Ja jos ei nyt niin tiukan paikan päällä? Levittäisikö joku tiedot mistä saa hyvät idiootti survivalistien muonat helpolla? Tai jospa ainakin joku salaviesti, mitä vain survivalistit käyttäisivät, jos tarvitsee apua ja jos voi antaa apua. En tiedä. Jotenkin idea yhteisöstä on vahvempi, kuin makuupussissa keskellä korpea, vahtien koko ajan tähtäimestä vierellä nukkuvaa kaveriakin, että milloin tuo napsahtaa.
Yhteisö toimisi luotettavilla, hyödyllisillä (käden taidot, neulominen, ompelu, korjaaminen, remontti, leivonta, ruoan laitto, todellista tietoa terveydestä/lääkärin taidot ja perusnäppäryys, fyysinen vahvuus aseiden käyttö,... Ja mitä vielä) avuliailla, kekseliäillä, säästeliäillä, älykkäillä yms. Kaikkihan ei voi olla kaikkia, mutta idea on juurikin se, että kaikista saa jotakin. Mitä mieltä yhteisöstä siis? Toimisiko se? Ja miten sen saisi parhaiten toimimaan? Yhdelle alueelle mahd. Lähelle ruotsin rajaa tietty, tai sen puolellekin... Kaikkia tarvikkeita, puhelinnumerot, että edes yksi selvinnyt voi soitella ja ohjailla muita saman paikkaan (ellei ole itsekäs ja halua monen vuosikymmenen varoja omia itselleen). Tai sitten kaikki olisivat etänä, mutta kommunikoisivat ja jakaisivat tarvikkeita/hommia. Yksi on lääkäri ja tulee hoitamaan potilaita/hänen luokseen tullaan hoidettaviksi, jos joitakin tarvikkeita ei voi kantaa, Muutama iso farminen hoitaa ruokapuolen (monella etuoikedella koska niin iso homma, kuten että saa valita sadon parhaimmiston yms. ), toinen on remppamies, toinen metsästää, toinen kalastaa, jokainen sen mitä osaa parhaiten niin ei tarvitse "nautislella" omasta amatööri haavanhoidosta, omasta paskasta sadosta, vaan koska ei luota muihin ja on ylpeyttä. Muutenkin ihminen tarvitsee seuraa, tulee muuten hulluksi ja ainii, miten se lisääntyminen sitten. Toisaalta lisää suita ruokittaviksi ei kukaan halua. Ps. Oon kuitenkin vielä yläasteella, että ampukaa leijani alas vähän nätimmin.Ei tässä ole mitään alasammuttavaa. Hyvä ajatelma ja ideoita. Moni varmaan luottaa siihen, että "valtio hoitaa". No tässäkin ketjussa on kerrottu, mitä siellä varastoissa on - ei ainakaan ruokaa. Korona paljasti millaiset varastot maallamme oli mm. hengitysmaskeista. Käsidesitkin loppuivat.
Tuossa sinun skenaariossa on 2 (ja enemmänkin) vaihtoehtoja lähteä toteuttamaan sitä: virallisesti yhteiskunnan tukemana ja ohjaamana tai vaikkapa yhdistystoimintana. Periaatteessa kaveriporukat voisivat tällaista tehdä, mutta silloin moni jää pois porukasta. Ja jonkinlainen säätely ehkäisisi mm. varojen väärinkäyttöä ja muuta epämiellyttävää oheistoimintaa, mikä joillekin voi tulla mieleen. Voisin kuvitella esim. hätätilanteessa jonkun porukan alkavan myymään varastojaan kiskurihinnoilla - dollarinkuvat silmissään...
Otan lyhyesti kantaa yhteen asiaan: moni varmaan luottaa siihen, että valtio hoitaa. ketjussa on kerrottu, mitä siellä varastossa on, ei ainakaan ruokaa tämä vaatii tarkennuksen. Valtion kriisivarautumiseen kuuluu ruokahuollon varmistaminen varastointivelvoituksilla. Se on hoidettu, ja siitä on oma lainsäädäntönsä.
Koska ruoanjakelu kriisitilanteessa on vaikeaa, kansalaisten omakin varautuminen on tarpeen ja sen pitää olla kunnossa. Jokainen hoitaa oman tehtävänsä. Ja tämä on ihan eri asia kuin se, että kansan täytyy varautua, koska valtio ei tekisi omaa hommaansa. Kyllä tekee.
Usko nyt, että valtion ruokahuollon varmistaminen varastointivelvoituksilla on määrätty kauppaketjujen tehtäväksi, ja sen teho me ollaan jo nähty. Artikkelit siitä on linkitetty tähän ketjuun jo aikaisemmin.
(jatkoa)
Eli ruokaa meillä riittäiis JUURI NYT tänään ja tästä eteenpäin ensi kevääksi asti. Lopputalvi olisi todella tylsää, mutta selviäisimme kyllä hengissä.
Mutta entäpä muut?
Särkylääkkeitä meillä on pitkäksi aikaa, minulla on kausittain migreeniä, ja siihen tehokkain estolääkitys on ihan ibuprofeeni+parasetamoni ajoissa otettuna riittävän suurella annoksella. Meillä on AINA särkylääkkeitä kotona. Löytyy myös allergialääkkeet, jotain rauhoittavaa, matolääkkeitä, eläimille kipulääkkeet ja antibioottejakin, ihmisille flunssalääkkeitä... Kaikenlaista, osa ehkä hieman vanhentunutta, mutta ei vaarallista (tarkistettu kaikista, että vanhetessaan vain teho heikkenee, ei muodosta vaarallisia hajoamistuotteita). Joditabletit löytyy. Injektioruiskuja on vain pari, ei ole tarvinnut pistellä ketään. Muutoin lääkinnällisiä tarvikkeita on aika paljon, esimerkiksi sidetarpeita+haavanhoitotuotteita vähän liikaakin, kun tyhjennettiin yhden firman ea-varasto toiminnan loppuessa.
Pitkäaikaislääkityksiä meillä ei ole kenelläkään, ei eläimilläkään.
Hammastahnaa näytti olevan noin vuoden tarpeiksi (paikallisessa Prismassa oli ne lastenklinikan tuki-hammastahnat alessa 0,50€/tuubi joskus kesällä, niin ostin aika... monta). Salutemiä ei ole, sitä tarviikin ostaa heti maanantaina! (siis makuaineeton eikä sisällä akryylilauryylisulfaattia, siis sitä vaahdottamisainetta).
Pesuaineita on useampi litra, ostin juuri pari pönikkää käsienpesuainetta, sillä pesee kainalot ja varpaanvälitkin.
Pyykinpesuainetta on niukasti, listalla onkin jo vähän aikaa ollut valkopyykkiin soveltuva pulveri...
Vettä meillä on omassa kaivossa, ja sieltä sitä saadaan otettua ämpäri+köysiviritelmällä, meillä on erikseen varattu sitä varten sekä kannellinen ämpäri että puhdas köysi...) ja tosiaan ulkohuussi käytössä. Veden saa lämpimäksi puuhellalla tai kaminalla, tai saunan lämmetessä saunassa ihan ämpärissä. Pyykinpesu tuskin on prioriteettina kovin korkealla, mutta kalsarien soisi olevan kriisissäkin puhtaita.
Puita on polttopuuksi tehtynä, ja tuossa omassa metsässä on tuleviksikin vuosiksi ihan riittävästi kaadettavaa. Kun moottorisaha ei enää pärise, niin sitten käytetään pokasahaa (meillä on myös sellainen todella vanha saha) ja kirvestä. Onhan se sitten työlästä, mutta todennäköisesti aikaakin on ihan eri tavalla tuollaiseen sitten.
Jos jotain vapaa-aikaa jää, niin kirjoja on useampi kirjahyllyllinen, myös sudenpentujen käsikirja, se versio, jossa on ruudintekoohjeet ;-) plus palapelejä, pöytäpelejä, pelikortteja, valkoista paperia ja kyniä.
Vaatetta on ehkä pariksi vuosikymmeneksi ilman säännöstelyä, ja säännöstelemällä maailmanloppuun asti.
Täytyy myös muistaa, että pitäisi osata varautua tulevaisuuteen, eli kaikista kasviksista pitäisi sitten ottaa lisäysmateriaalit talteet (itusilmut, mukulat, siemenet...) Kasvimaan muokkaus käsipelillä ei tulisi olemaan kivaa eikä helppoa, mutta onhan sitä ennenkin sellaista tehty.
Viinaa on jonkin verran, virginiantupakkaa olisi kannattanut hankkia siemeninä. Ja hamppua. Saisi vaihtotuotteita, ja toimiihan nuo puudutteinakin.
Pää ehkä hajoaisi, mutta henki pysyisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pesukoneenkarhu23 kirjoitti:
Kuulkaahan, olen vanha höpö, epäkäytännöllinen selviytyjä ollut aina ja aina on nämä maailmanloppu tilanteet kiinnostanut paljon, mutta olen siis uusi tässä oikeasti järkevässä selviytymisessä.
Tässä olisi semmoinen raaka idea: miksemme tekisi selviytymisyhteisöä? Ei tarvitse muuttaa, mutta tekisimme tietyille alueille yhteisiä varastoja ja hankkisi me yhteisesti varoja, aurinkopaneeleita yms. Menisikö se varasteluksi? Ja petkuttamiseksi? Ja jos ei nyt niin tiukan paikan päällä? Levittäisikö joku tiedot mistä saa hyvät idiootti survivalistien muonat helpolla? Tai jospa ainakin joku salaviesti, mitä vain survivalistit käyttäisivät, jos tarvitsee apua ja jos voi antaa apua. En tiedä. Jotenkin idea yhteisöstä on vahvempi, kuin makuupussissa keskellä korpea, vahtien koko ajan tähtäimestä vierellä nukkuvaa kaveriakin, että milloin tuo napsahtaa.
Yhteisö toimisi luotettavilla, hyödyllisillä (käden taidot, neulominen, ompelu, korjaaminen, remontti, leivonta, ruoan laitto, todellista tietoa terveydestä/lääkärin taidot ja perusnäppäryys, fyysinen vahvuus aseiden käyttö,... Ja mitä vielä) avuliailla, kekseliäillä, säästeliäillä, älykkäillä yms. Kaikkihan ei voi olla kaikkia, mutta idea on juurikin se, että kaikista saa jotakin. Mitä mieltä yhteisöstä siis? Toimisiko se? Ja miten sen saisi parhaiten toimimaan? Yhdelle alueelle mahd. Lähelle ruotsin rajaa tietty, tai sen puolellekin... Kaikkia tarvikkeita, puhelinnumerot, että edes yksi selvinnyt voi soitella ja ohjailla muita saman paikkaan (ellei ole itsekäs ja halua monen vuosikymmenen varoja omia itselleen). Tai sitten kaikki olisivat etänä, mutta kommunikoisivat ja jakaisivat tarvikkeita/hommia. Yksi on lääkäri ja tulee hoitamaan potilaita/hänen luokseen tullaan hoidettaviksi, jos joitakin tarvikkeita ei voi kantaa, Muutama iso farminen hoitaa ruokapuolen (monella etuoikedella koska niin iso homma, kuten että saa valita sadon parhaimmiston yms. ), toinen on remppamies, toinen metsästää, toinen kalastaa, jokainen sen mitä osaa parhaiten niin ei tarvitse "nautislella" omasta amatööri haavanhoidosta, omasta paskasta sadosta, vaan koska ei luota muihin ja on ylpeyttä. Muutenkin ihminen tarvitsee seuraa, tulee muuten hulluksi ja ainii, miten se lisääntyminen sitten. Toisaalta lisää suita ruokittaviksi ei kukaan halua. Ps. Oon kuitenkin vielä yläasteella, että ampukaa leijani alas vähän nätimmin.Ei tässä ole mitään alasammuttavaa. Hyvä ajatelma ja ideoita. Moni varmaan luottaa siihen, että "valtio hoitaa". No tässäkin ketjussa on kerrottu, mitä siellä varastoissa on - ei ainakaan ruokaa. Korona paljasti millaiset varastot maallamme oli mm. hengitysmaskeista. Käsidesitkin loppuivat.
Tuossa sinun skenaariossa on 2 (ja enemmänkin) vaihtoehtoja lähteä toteuttamaan sitä: virallisesti yhteiskunnan tukemana ja ohjaamana tai vaikkapa yhdistystoimintana. Periaatteessa kaveriporukat voisivat tällaista tehdä, mutta silloin moni jää pois porukasta. Ja jonkinlainen säätely ehkäisisi mm. varojen väärinkäyttöä ja muuta epämiellyttävää oheistoimintaa, mikä joillekin voi tulla mieleen. Voisin kuvitella esim. hätätilanteessa jonkun porukan alkavan myymään varastojaan kiskurihinnoilla - dollarinkuvat silmissään...
Otan lyhyesti kantaa yhteen asiaan: moni varmaan luottaa siihen, että valtio hoitaa. ketjussa on kerrottu, mitä siellä varastossa on, ei ainakaan ruokaa tämä vaatii tarkennuksen. Valtion kriisivarautumiseen kuuluu ruokahuollon varmistaminen varastointivelvoituksilla. Se on hoidettu, ja siitä on oma lainsäädäntönsä.
Koska ruoanjakelu kriisitilanteessa on vaikeaa, kansalaisten omakin varautuminen on tarpeen ja sen pitää olla kunnossa. Jokainen hoitaa oman tehtävänsä. Ja tämä on ihan eri asia kuin se, että kansan täytyy varautua, koska valtio ei tekisi omaa hommaansa. Kyllä tekee.Usko nyt, että valtion ruokahuollon varmistaminen varastointivelvoituksilla on määrätty kauppaketjujen tehtäväksi, ja sen teho me ollaan jo nähty. Artikkelit siitä on linkitetty tähän ketjuun jo aikaisemmin.
Jep, tuossakin taas ihan selkeä Venäjän informaatiovaikuttamisen ja pelottelun keino. Väitetään, ettei ruokaa ole varattuna, jotta ihmiset alkaisivat pelkäämään Venäjää ja sotaa enemmän. No, onhan sitä, mutta tänne ei kukaan niitä varastojen paikkoja luettele vihollisen tiedoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulikin tästä aiemmasta nyt mieleen.
Kuinka tärkeänä selviytymisen kannalta pidätte yhteiskunnallisesti ennakoivia toimia? Siis henkilökohtaisia toimia. Esim. medianlukutaitoja? Dis/misinformaation tunnistamista? Oman valtion ulkopuolisen toimijan vaikuttamisyrityksiä mielipiteisiin? Nimen omaan siihen tarkoitukselliseen eripuran luomiseen yhteiskunnan sisällä? Esim. nettikeskustelujen kautta. Kuinka tärkenä pidätte tällaisen tunnistamista, sekä siihen puuttumista? Se on nimittäin yksi tuhoisa työkalu, joka löytyy ainakin yhden naapurivaltiomme työkalupakista. Oletteko lukeneet asiasta kirjallisuutta, tai seuranneet tiedustelualan asiantuntijoiden kirjoituksia/haastatteluja aiheesta? Pidättekö aihetta kuinka tärkeänä preppaamisen kannalta?
En nyt muista onko tätä kysytty aiemmin. Jos on, niin pahoittelut toistosta.
Muistan uhon lähteä sinne Irakiin, ai että oli kaikki yksimielisiä ja niin oikeassa, oli ne todisteetkin. Yksi PM sai kenkääkin meni möläyttämään ettei asiat olleet ihan noin.
No meni muutama vuosi, nämä meidän huippulukutaitoiset saivat lukea: ei ollutkaan mitään joukkotuhoasetehtaita, ei. Se oli sovittu valhe.
No itselläni meni n 3 minuuttia alunkiperin tajuta että se oli valhe ja lisäksi valhe oli myös koko motiiviasetelma - 911.
Tässä esimerkki miten silmät menettää, kun on vaan intoa enemmän kuin muuta. Mutta viisas näkee pinnan alle, opittuaan jopa välittömästi tunnistaa valheet. Nytkin tunnistan heti valheeksi sen ettei Nato vehkeillyt jo kauan Ukrainassa. Ne vehkeilevät aina noin. Ja paljon muuta.
Olen älyllisesti senverran velvollisuudekseni rehti että kerron aina miten asiat näen. Koska ellemme näe oikein emme voi navigoida oikein. Siksi. En suostu myymään enkä ostamaan tietoja joita saan. Se on etiikkaa ja moraalia. Pidän totuutta aina sinällään arvokkaana ja tavoiteltavana. En voi sietää sosiaalista luikuruutta. Kumarran vaan Jumalaa.
Mitähän jos avaisit oman ketjun ja jättäisit tämän preppaukselle? Ei kukaan jaksa sua enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei valkosipulin kasvattaja, miten saat ne kasvamaan? Minkälainen multa ja lannoitus? Omat vaan ovat nyt ehkä 5 vuotta vaan kasvattaneet pelkän kevätverson ja mököttäneet yhden kynnen kokoisena lopun aikaa kasvamatta yhtään.
Kasvatan itserakentamissani kasvilavoissa: alimmaksi pahvia rikkaruohojen torjuntaan, siihen päälle risuja ja lahoja oskia, niiden päälle vanhat kasvuturpeet ruukuista, sahanpurua, haravointijätettä jne, sitten kompostorin sisältö (ei välttämättä täysin valmista) ja tuhkaämpärillinen. Sitten siihen päälle noin 20cm kerros halvinta löytämääni "puutarhamultaa" (K-raudan 5 säkkiä kympillä, ennen oli belinda, nyt vissiin cello tms). Upotan kynnet noin 10-15cm syvyyteen loka-marraskuussa (aina liian myöhään).
Tärkeitän on se, että alunperin ostin ns. venäläistä kantaa, olisiko ollut Aleksandra tms lajikenimi. Tuollainen kasvaa meillä, vaikka olemme kovin epäedullisella kasvualueella.
Keväällä saatan kastella, jos on kuivaa. Kesällä kastelen nokkosvedellä (löyhkää naapurikuntaan asti). Nostan liian myöhään, elokuussa tai syyskuussa, ja aloitan alusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inflaatio kehittyy sodassa helposti hyperinflaatioksi ja raha menettää merkityksensä. Saksa 1923 on erittäin hyvä esimerkki.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hyperinflaatio
Tuolloin onnellisessa asemassa ovat he, joilla on kiinteää omaisuutta ja he, jotka pystyvät tuottamaan edes osin ruokansa (Omavarainen maatila, kalastus/ metsästystaidot ja välineet, jne)
Kultakin menettää sotatilanteissa merkityksensä tietyiltä osin ja sen ostovoima/ käyttökelpoisuus on mitä on. Minä vaihtaisin viljelemääni ruokaa ennemmin elintarvikkeisiin, terveystuotteisiin ja niin edelleen, kuin kultaan.
Mutta tähän päivään:
Keskustelusta paistaa läpi omakotitalossa, kerrostalossa ja rivarissa asuvat.
Omakotitalossa omavaraisuus on helpoin järjestää.
Kerrostalossa voi jo pelkästään asunnon koko rajoittaa paljon.
Toinen läpinäkyvyys kommenteissa on nykyisen kodin sijainti. Jotkut asuvat jo nyt "Kaukana kaikesta" ja toiset palstalaiset ydinkeskustoissa.
Tuolloinkin se oman elämän omavaraisuus on aivan erilaista näiden kahden kesken ja vastaväittely on valmis.Kerrostaloasukkaat voinevat esimerkiksi varautua tuollaisilla 1-viikon survivalruokapaketeilla. Menee pieneen tilaan. Tuohan myös liikkuu helposti mukana.
Omaa viljelmää ja alkutuotantoa ei ydinkeskustoihin voi järjestää. Nuo lämpenevät vaikka pienellä retkikeittimellä.https://www.varusteleka.fi/fi/product/tactical-foodpack-weekpack-alpha-…
Ensitalven sähkökatkoista selviää varmasti 99,999% ihmisistä, oli keinot mitkä hyvänsä.
Sähkökatkojen materiaalikulut ja seurannaiset on toinen juttu. Mitä tykkää herkät laitteet ja monella on juuri sillä hetkellä pesukoneet pyörimässä.Mä voin syödä 6h päästäkin lämpimän ruoan ja tätä odotellessa kaapista löytyy, vaikka leipää. Varmasti moni muukin. Ei tämä elämä saa olla kaikkihetimullenyt...
Ulkona takaterassilla talvella on muutama kylmälaukku odottamassa pidempiaikaisia sähkökatkoksia ja ruoka siirtyy noihin valmiiksi kylmässä olleisiin laukkuihin, jos sähköä ei ala kuulumaan. Toinen keino on kantaa pakasteet pakastelokeroineen suoraan ulos, mikäli kelit sallii.
Saman voi toteuttaa millä asumismuodolla vaan.
Käteistä löytyy useaksi viikoksi jo nyt. En sitten tiedä, käykö sekään missään sähkökatkojen aikana.
Mökkeilyn vuoksi löytyy useampia vesipääläreitä, mutta kahdella 20l hanakannulla ajattelimme varautua, jos sähkökatkot vaikuttavat vedensaantiin. Vessaan tuossa tapauksessa pari vesisankkoa huuhteluita varten.
Pihalla on kaksi 10kg kaasupulloa ja kaasugrilli sivupolttimineen ruoanlaittoa varten, jos nälkä sittenkin hiipii turhan nopeasti. -30c pakkasilla on jo työlästä saada kunnon liekkiä aikaiseksi kaasun olomuodon vuoksi.
Toisaalta kaikki käryävät pihvit, leikkeet ja sellaiset on melkein aina paistettu terassin kaasugrillissä. Pakkasillakin. Harjoittelua on siis vuosikymmeniä takana sen suhteen ja grillillä kokkaaminen ei tule yllätyksenä. Sämpylöitäkin sillä on tehty huvikseen monet kerrat.
En tiedä minkä kokoisiksi kuvittelet kerrostaloasunnot, että sinne mahtuu vain jotain viikon survival pakkauksia, mutta minä asun 20m2 kämpässä ja ihan hyvin tänne olen saanut mahtumaan jo 70l vettä sekä vähintään 3kk ruoat ihan keittiön kaappeihin.
Ei hän varmaan kuvittele kerrostaloasunnosta mitään, vaan moni on itse sanonut, että kun asuu kerrostalossa, ei siksi voi hankkia kotivaraa, kun ei mahdu mihinkään.
En kyllä itsekkään ymmärrä, miten niin ei mahdu? Minulla on todella pieni keittiö, siis todella pieni. Ruokakaappeja on vain kaksi yläkaappia, ja ne ovat ääriään myöten täynnä. Lisäksi jääkaappi ja pakastin. Silti kotivaraa on, riittämiin. Meitä asuu tässä viisi henkeä.
On vaikea uskoa, että kerrostalossa olisi vähemmän tilaa, ei ainakaan niissä, missä itse olen asunut.Kannellinen vesiämpäri nyt mahtuu vaikka vessaan, tai tiskipöydälle, ja muutama limukkapullo vedellä täytettynä mahtuu melkein mihin vain.
Eli ei se veden varaaminenkaan nyt vaikeaa ole, jos sen oikeasti haluaa tehdä.
Kerrostalossa joudut asumaan "Tuomiopäivän" tavaroiden ja ruokien keskellä. Omakotitalossa ne saa piiloon.
Tämä on se pointti, joka näemmä menee ohi.
Kerrostalon kaapistoihin ei vain mahdu parinkuukauden eväät, suojaviitat, radiot, aurinkopaneelit, jne.
Häkkikellariin niitä ei kannata viedä muiden varastettaviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei NYT RIITA POIKKI JA VOITA VÄLIIN. Älkää alkako riidellä keskenään, sitä nuo venäjän trollit yrittää saada just aikaiseksi. Kylvävät riidan siemeniä joka suunnasta.
Yllä kysyttyyn; Itselleni ainakin yksi tärkeä preppausta tukeva toimintatapa on ilmiantaa riidanhaastajia netissä ja tälläkin foorumilla. Ihan selkeää informaatiosotaa täälläkin koko ajan nähtävissä. Ainakin seuraavat vakioriidanhaastajat on usein läsnä foorumilla, ja oletan olevan venäläistä alkuperää:
- naiset vs miehet typerien fleimausten aloittajat (incel, miksi naiset on x)
- marin-jauhovalittajat
- suomi maksaa ihmisryhmän x elintason ja se on väärin
JneOliko eilen kun ilmiannoin täältä ihan selkeän yrityksen pelotella kansalaisia. Väitti trollina ettei Suomi anna tietoja miten toimia sähkökatkon aikana, ja miten "väestönsuojia ei luultavasti ole missään koko maassa, soitin pelastuslaitokselle ja hekin myönsivät etteivät tiedä missä olisi väestönsuojia, ainakaan heidän toimipiirissään ei yhtään ole". Niin selkeä informaatiovaikuttamis-valhe kuin vaan voi olla, ku jokaisessa kerrostalossa on väestönsuoja.
Eivät nuo ryhmät ole venäläisiä trolleja. Minusta tällä palstalla on mennyt puolin ja toisin riidanhaastamiseksi.
Ja tuo on ikävä kyllä tosiasia, ettei kaikilla paikkakunnilla ole varattu kaikille väestönsuojia. Meitä on paljon myös omakotiasujia, kaupungeissakin. Meille omakotiasujille ei ole osoitettu tiettyä paikkaa, joka olisi juuri meidän väestönsuojamme, kuten kerrostalokortteleissa. Mutta emmepä kyllä sinne ehtisikään jos ohjusta pukkaa, joten moni omakotiasuja onkin preppaaja. Onneksi esim. talon kivijalassa oleva kellari voi olla melko hyvä pommisuoja.
Se ettei kaikille ole väestönsuojia voi olla osittain myös ihan rahakysymys. Eivät ole ilmaisia rakentaa, eivätkä ylläpitää. Sen takia on varmaan tehty laki, että tietyn kokoisista rakennuksista ylöspäin rakennuttajan pitää sellainen rakentaa kun taloa tehdään. Ja toki sekin, että sinne ei omakotitaloalueilta niin nopeasti pääse. Ja se pitäisi sitten rakentaa erikseen, yhteiskunnan varoilla. Eli rahoittaa veroilla.
Kai tuohon voisi saada kotitalousvähennystä? Ikävä kyllä meillä on talon salaojitus esteenä sille, että rakentaisi jonkinlaisen väestönsuojan. En tiedä, kuinka kauan ja kalliin luvan sille pitää aluksi hakea,
Vanhan ajan maakellari voisi toimia väestönsuojana? Ja myös ruokavarastona, joka ei vaadi sähköä.
Mutta minusta suojassa pitäisi olla useita uloskäyntejä, joita tuskin on. Hiroshimassakin suurin osa jäi romahtaneiden rakennusten alle. Kellarissa voi olla suojassa, mutta sieltä ei pääse pois.
Siksi siellä kellarissa on varautumista varten kirves, saha, sorkkarauta...voi luoja tätä pää puskissa ajattelua.
Jos asutte kaupungissa, mutta teillä on mökki maalla eri puolella Suomea, niin varaudutteko jotenkin siirtymään sinne tarvittarssa? Tulin ajatelleeksi, että pitäisikö viedä toinen setti kotivaraa sinne kaiken varaltanyt ennen talvea. Jos tulisi tarve evakuoitua sinne,niin ei saisi meidän pikkuautoon kaikkea mukaan mitenkään. Olisi todella ankeaa, kun ruoka yms varastot jäisivät kaupunkiin ja porukka olisi metsän keskellä mökissä hankien keskellä. Sinne on vielä auraamatonta tietä aika pitkä matka, joten talvella ei saa kuljetettua helposti mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiosataedesajatella kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inflaatio kehittyy sodassa helposti hyperinflaatioksi ja raha menettää merkityksensä. Saksa 1923 on erittäin hyvä esimerkki.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hyperinflaatio
Tuolloin onnellisessa asemassa ovat he, joilla on kiinteää omaisuutta ja he, jotka pystyvät tuottamaan edes osin ruokansa (Omavarainen maatila, kalastus/ metsästystaidot ja välineet, jne)
Kultakin menettää sotatilanteissa merkityksensä tietyiltä osin ja sen ostovoima/ käyttökelpoisuus on mitä on. Minä vaihtaisin viljelemääni ruokaa ennemmin elintarvikkeisiin, terveystuotteisiin ja niin edelleen, kuin kultaan.
Mutta tähän päivään:
Keskustelusta paistaa läpi omakotitalossa, kerrostalossa ja rivarissa asuvat.
Omakotitalossa omavaraisuus on helpoin järjestää.
Kerrostalossa voi jo pelkästään asunnon koko rajoittaa paljon.
Toinen läpinäkyvyys kommenteissa on nykyisen kodin sijainti. Jotkut asuvat jo nyt "Kaukana kaikesta" ja toiset palstalaiset ydinkeskustoissa.
Tuolloinkin se oman elämän omavaraisuus on aivan erilaista näiden kahden kesken ja vastaväittely on valmis.Kerrostaloasukkaat voinevat esimerkiksi varautua tuollaisilla 1-viikon survivalruokapaketeilla. Menee pieneen tilaan. Tuohan myös liikkuu helposti mukana.
Omaa viljelmää ja alkutuotantoa ei ydinkeskustoihin voi järjestää. Nuo lämpenevät vaikka pienellä retkikeittimellä.https://www.varusteleka.fi/fi/product/tactical-foodpack-weekpack-alpha-…
Ensitalven sähkökatkoista selviää varmasti 99,999% ihmisistä, oli keinot mitkä hyvänsä.
Sähkökatkojen materiaalikulut ja seurannaiset on toinen juttu. Mitä tykkää herkät laitteet ja monella on juuri sillä hetkellä pesukoneet pyörimässä.Mä voin syödä 6h päästäkin lämpimän ruoan ja tätä odotellessa kaapista löytyy, vaikka leipää. Varmasti moni muukin. Ei tämä elämä saa olla kaikkihetimullenyt...
Ulkona takaterassilla talvella on muutama kylmälaukku odottamassa pidempiaikaisia sähkökatkoksia ja ruoka siirtyy noihin valmiiksi kylmässä olleisiin laukkuihin, jos sähköä ei ala kuulumaan. Toinen keino on kantaa pakasteet pakastelokeroineen suoraan ulos, mikäli kelit sallii.
Saman voi toteuttaa millä asumismuodolla vaan.
Käteistä löytyy useaksi viikoksi jo nyt. En sitten tiedä, käykö sekään missään sähkökatkojen aikana.
Mökkeilyn vuoksi löytyy useampia vesipääläreitä, mutta kahdella 20l hanakannulla ajattelimme varautua, jos sähkökatkot vaikuttavat vedensaantiin. Vessaan tuossa tapauksessa pari vesisankkoa huuhteluita varten.
Pihalla on kaksi 10kg kaasupulloa ja kaasugrilli sivupolttimineen ruoanlaittoa varten, jos nälkä sittenkin hiipii turhan nopeasti. -30c pakkasilla on jo työlästä saada kunnon liekkiä aikaiseksi kaasun olomuodon vuoksi.
Toisaalta kaikki käryävät pihvit, leikkeet ja sellaiset on melkein aina paistettu terassin kaasugrillissä. Pakkasillakin. Harjoittelua on siis vuosikymmeniä takana sen suhteen ja grillillä kokkaaminen ei tule yllätyksenä. Sämpylöitäkin sillä on tehty huvikseen monet kerrat.
En tiedä minkä kokoisiksi kuvittelet kerrostaloasunnot, että sinne mahtuu vain jotain viikon survival pakkauksia, mutta minä asun 20m2 kämpässä ja ihan hyvin tänne olen saanut mahtumaan jo 70l vettä sekä vähintään 3kk ruoat ihan keittiön kaappeihin.
Ei hän varmaan kuvittele kerrostaloasunnosta mitään, vaan moni on itse sanonut, että kun asuu kerrostalossa, ei siksi voi hankkia kotivaraa, kun ei mahdu mihinkään.
En kyllä itsekkään ymmärrä, miten niin ei mahdu? Minulla on todella pieni keittiö, siis todella pieni. Ruokakaappeja on vain kaksi yläkaappia, ja ne ovat ääriään myöten täynnä. Lisäksi jääkaappi ja pakastin. Silti kotivaraa on, riittämiin. Meitä asuu tässä viisi henkeä.
On vaikea uskoa, että kerrostalossa olisi vähemmän tilaa, ei ainakaan niissä, missä itse olen asunut.Kannellinen vesiämpäri nyt mahtuu vaikka vessaan, tai tiskipöydälle, ja muutama limukkapullo vedellä täytettynä mahtuu melkein mihin vain.
Eli ei se veden varaaminenkaan nyt vaikeaa ole, jos sen oikeasti haluaa tehdä.Kerrostalossa joudut asumaan "Tuomiopäivän" tavaroiden ja ruokien keskellä. Omakotitalossa ne saa piiloon.
Tämä on se pointti, joka näemmä menee ohi.
Kerrostalon kaapistoihin ei vain mahdu parinkuukauden eväät, suojaviitat, radiot, aurinkopaneelit, jne.
Häkkikellariin niitä ei kannata viedä muiden varastettaviksi.
Kyllä minulla kaikki mahtuu ihan siististi kaappeihin mihin muutkin tavarat. Ei niille mitään omaa huonetta tarvita. Tai ehkä ero on se että isoon taloon sitä turhaa tavaraa alkaa hoardaamaan liikaakin, niin ei osaa kuvitella miten ne kaikki saisi mahtumaan 3-5 kertaa pienempään asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Jos asutte kaupungissa, mutta teillä on mökki maalla eri puolella Suomea, niin varaudutteko jotenkin siirtymään sinne tarvittarssa? Tulin ajatelleeksi, että pitäisikö viedä toinen setti kotivaraa sinne kaiken varaltanyt ennen talvea. Jos tulisi tarve evakuoitua sinne,niin ei saisi meidän pikkuautoon kaikkea mukaan mitenkään. Olisi todella ankeaa, kun ruoka yms varastot jäisivät kaupunkiin ja porukka olisi metsän keskellä mökissä hankien keskellä. Sinne on vielä auraamatonta tietä aika pitkä matka, joten talvella ei saa kuljetettua helposti mitään.
Tottakai! Hyvä pitää mökillä, kakkosasunnossa tms. edes jotain. Sellaista mikä säilyy tietty ja tuholaisilta suojattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiosataedesajatella kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inflaatio kehittyy sodassa helposti hyperinflaatioksi ja raha menettää merkityksensä. Saksa 1923 on erittäin hyvä esimerkki.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hyperinflaatio
Tuolloin onnellisessa asemassa ovat he, joilla on kiinteää omaisuutta ja he, jotka pystyvät tuottamaan edes osin ruokansa (Omavarainen maatila, kalastus/ metsästystaidot ja välineet, jne)
Kultakin menettää sotatilanteissa merkityksensä tietyiltä osin ja sen ostovoima/ käyttökelpoisuus on mitä on. Minä vaihtaisin viljelemääni ruokaa ennemmin elintarvikkeisiin, terveystuotteisiin ja niin edelleen, kuin kultaan.
Mutta tähän päivään:
Keskustelusta paistaa läpi omakotitalossa, kerrostalossa ja rivarissa asuvat.
Omakotitalossa omavaraisuus on helpoin järjestää.
Kerrostalossa voi jo pelkästään asunnon koko rajoittaa paljon.
Toinen läpinäkyvyys kommenteissa on nykyisen kodin sijainti. Jotkut asuvat jo nyt "Kaukana kaikesta" ja toiset palstalaiset ydinkeskustoissa.
Tuolloinkin se oman elämän omavaraisuus on aivan erilaista näiden kahden kesken ja vastaväittely on valmis.Kerrostaloasukkaat voinevat esimerkiksi varautua tuollaisilla 1-viikon survivalruokapaketeilla. Menee pieneen tilaan. Tuohan myös liikkuu helposti mukana.
Omaa viljelmää ja alkutuotantoa ei ydinkeskustoihin voi järjestää. Nuo lämpenevät vaikka pienellä retkikeittimellä.https://www.varusteleka.fi/fi/product/tactical-foodpack-weekpack-alpha-…
Ensitalven sähkökatkoista selviää varmasti 99,999% ihmisistä, oli keinot mitkä hyvänsä.
Sähkökatkojen materiaalikulut ja seurannaiset on toinen juttu. Mitä tykkää herkät laitteet ja monella on juuri sillä hetkellä pesukoneet pyörimässä.Mä voin syödä 6h päästäkin lämpimän ruoan ja tätä odotellessa kaapista löytyy, vaikka leipää. Varmasti moni muukin. Ei tämä elämä saa olla kaikkihetimullenyt...
Ulkona takaterassilla talvella on muutama kylmälaukku odottamassa pidempiaikaisia sähkökatkoksia ja ruoka siirtyy noihin valmiiksi kylmässä olleisiin laukkuihin, jos sähköä ei ala kuulumaan. Toinen keino on kantaa pakasteet pakastelokeroineen suoraan ulos, mikäli kelit sallii.
Saman voi toteuttaa millä asumismuodolla vaan.
Käteistä löytyy useaksi viikoksi jo nyt. En sitten tiedä, käykö sekään missään sähkökatkojen aikana.
Mökkeilyn vuoksi löytyy useampia vesipääläreitä, mutta kahdella 20l hanakannulla ajattelimme varautua, jos sähkökatkot vaikuttavat vedensaantiin. Vessaan tuossa tapauksessa pari vesisankkoa huuhteluita varten.
Pihalla on kaksi 10kg kaasupulloa ja kaasugrilli sivupolttimineen ruoanlaittoa varten, jos nälkä sittenkin hiipii turhan nopeasti. -30c pakkasilla on jo työlästä saada kunnon liekkiä aikaiseksi kaasun olomuodon vuoksi.
Toisaalta kaikki käryävät pihvit, leikkeet ja sellaiset on melkein aina paistettu terassin kaasugrillissä. Pakkasillakin. Harjoittelua on siis vuosikymmeniä takana sen suhteen ja grillillä kokkaaminen ei tule yllätyksenä. Sämpylöitäkin sillä on tehty huvikseen monet kerrat.
En tiedä minkä kokoisiksi kuvittelet kerrostaloasunnot, että sinne mahtuu vain jotain viikon survival pakkauksia, mutta minä asun 20m2 kämpässä ja ihan hyvin tänne olen saanut mahtumaan jo 70l vettä sekä vähintään 3kk ruoat ihan keittiön kaappeihin.
Ei hän varmaan kuvittele kerrostaloasunnosta mitään, vaan moni on itse sanonut, että kun asuu kerrostalossa, ei siksi voi hankkia kotivaraa, kun ei mahdu mihinkään.
En kyllä itsekkään ymmärrä, miten niin ei mahdu? Minulla on todella pieni keittiö, siis todella pieni. Ruokakaappeja on vain kaksi yläkaappia, ja ne ovat ääriään myöten täynnä. Lisäksi jääkaappi ja pakastin. Silti kotivaraa on, riittämiin. Meitä asuu tässä viisi henkeä.
On vaikea uskoa, että kerrostalossa olisi vähemmän tilaa, ei ainakaan niissä, missä itse olen asunut.Kannellinen vesiämpäri nyt mahtuu vaikka vessaan, tai tiskipöydälle, ja muutama limukkapullo vedellä täytettynä mahtuu melkein mihin vain.
Eli ei se veden varaaminenkaan nyt vaikeaa ole, jos sen oikeasti haluaa tehdä.Kerrostalossa joudut asumaan "Tuomiopäivän" tavaroiden ja ruokien keskellä. Omakotitalossa ne saa piiloon.
Tämä on se pointti, joka näemmä menee ohi.
Kerrostalon kaapistoihin ei vain mahdu parinkuukauden eväät, suojaviitat, radiot, aurinkopaneelit, jne.
Häkkikellariin niitä ei kannata viedä muiden varastettaviksi.
Puhuin lähinnä siitä kolmen vuorokauden kotivarasta, ja selityksestä, että edes sitä ei ole mahdollista hankkia kerrostaloon.
Luulen,että aika harva kuitenkaan hankkii aurinkopaneeleja, suojaviittoja jne. Tosin eikö nämä mahtuisi esim. Kaappiin tai vaatehuoneeseen? Asutaanhan omakotitaloissa kun, eikä kaikissa ole lämmintä varastoa, missä säilöä varusteita. Itse ajattelen niin että minulla on täällä kotona ne tarvikkeet, joita poikkeustilanteissa tarvitsen. En ole varustautunut pakenemaan selviytymispakkauksineni, tai suojautumaan ydinlaskeumalta.
Minulla on siis kotivara. (Osin pakastimessa, sieltähän ne tulee syötyä, talvella pakastin pysyy pitkään jäässä, ja jotenkin ajattelen, että sähkökatkos/kyberiskut tms mitä pidän todennäköisimpänä, tapahtuvat talvella)
On ruuanlaitto- ja lämmitysmahdollisuudet.
Vettä on varalla, ja mahdollisuus hankkia lisää.
Ne kynttilät, taskulamput, työnteko välineet ym ovat ihan päivittäisessäkin käytössä, pidän vain huolen, että niitä on aina reilusti, eli koskaan ei lopu. Radio ei ole mikään iso härpäke,vaan pieni ja helposti mukana kannettava.
Tuota väestönsuoja-asiaa jäin miettimään.asun suuressa kaupungissa omakotitaloalueella, ei täällä oikein väestönsuojia ole lähellä.
Ainakaan riittävästi.
Ja todennäköisyys, että sinne suojaan ehtisi mennä, ja vieläpä kotoa, on kuitenkin aika pieni. Minun työni on sellaista, että työssä ei ole väestönsuoja, tai muutakaan suojautumismahdollisuutta. Ei ole edes mahdollisuutta kuunnella radiota, ellei puhelimesta kuuntele. Ei ole ylimääräisiä tarvikkeita tms. Ja työ on myös sellaista, että kriisi aikana minua koskisi työvelvoite, todennäköisesti evakuoisin ihmisiä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea ydinpommista selviämiseen kotona pelkän ilmastointiteipin ja joditablettien voimalla. Kukin saa toki tehdä ihan miten haluaa. Valtio voi toki suositella väestönsuojaan siirtymistä tai järjestää evakuointeja, mutta kai niistäkin voi jotenkin luistaa kodin turvaan. Onneksi ydinpommi ei luultavasti ole putoamassa päällemme huomenna eikä ehkä ylihuomennakaan, niin ihmisillä on edes aikaa miettiä suunnitelmiaan uudestaan. 👍
Ja ajattele. Japanissa selvittiin ilman minkäänlaista varautumista, sen ajan rakoliitereissä.
Mites nyt suu pannaan?Aika huonosti, enimmäkseen tuurilla selvittiin. Kannattaa perehtyä miten selviytyjillä meni sen jälkeen esim. terveydellisesti.
Nykyaikainen ydinpommi on lisäksi paljon voimakkaampi.WW2:n jälkeen ihmisten elinajatodotteet/elinaika kasvoi räjähdysmäisesti. Faktat löytyvät netistä.
Nykypäivän lääketiede, sekä kestävämmät rakennukset ja yhteiset pommisuojat takaavat sen, että kuolleisuus on prosentuaalisesti pienempi, kuin se oli Japanissa.Yksi asia on keskustelussa unohtunut/ ei ole mainittu.
Ydinase-eskalaation sattuessa valtaosa siviileistä on jo tavalla, tai toisella suojautunut. Ei ne pommit tule niskaan, kuin salama kirkkaalta taivaalta. PALJON on pitänyt tapahtua sitä ennen ja on suorastaan idioottimaista kävellä takki auki kartsalla, kun on täysi rähinä päällä.
-
Nytkin Ukrainassa on takuuvarmasti ihmisiä metrotunneleissa ja pommisuojissa. Hehän menivät suojiin jo normaalipommituksissakin ja etukäteen sodan alkumetreillä. Samoin ihmiset ovat varautuneet monin eri keinoin, sodankin aikana. Varautumisen ohella ylläpidetään arkea tavalla, tai toisella.Kuten sanoin aiemmin, jokainen saa ihan vapaasti pysyä kotonaan ikkunoiden rakoja teippaamassa ja syöden joditabletteja, jos uskoo että ydinpommi ei ole big deal tai syy siirtyä ydinpommin kestävään väestönsuojaan tai evakuoitua. Vapaa maa. 👍
Suomalaisista väestönsuojista on ydinpommin kestäviä yleiset isot kalliosuojat maan alla. Rakennusten teräsbetonisuojat on suunniteltu kestämään rakennussortuma tai ei-suora isohkokin osuma, S1 väestönsuojan rakenteet kestää isojenkin pommitusten painevaikutuksen (mutta ei ydinpommin suoraa osumaa).
Laskeumalta betonisuoja kyllä suojaa, mutta suojassa pitäisi olla pidempään. Parin viikon ruokien kanssa väestönsuojaan siirtymistä kannattaa harjoitella, ja kertoa myös muille samaan suojaan tulijoille, että omat ruuat pitää tuoda mukana - ikävä tilanne jos teillä on vielä viideksi päiväksi ruokaa ja kellään muulla ei ole. Ensisijainen tapa suojautua laskeumalta onkin väestön siirtäminen pois laskeuman alta. Niin itse tekisin. Akuutissa laskeumatilanteessa saattaisin harkita myös omaa maanalaista betonikellaria väestönsuojan sijasta, sen tähden että suojassa olisi varmaan aika kurjaa siinä omassa 0,5m2 tilassa seisoskella pari viikkoa (laskentaperuste on 0,75 m2/henkilö, mutta tästä laskennallisesta tilasta on osa osoitettu suojan wc- ja keittiötiloiksi).
72h elää syömättäkin, 3 hernekeittopurkkia a 99c + 2 x 1,5l pulloa vettä niin pärjää ihan hyvin 1 hlö.
Kyllä sen h-keiton voi kylmänäkin syödä.
Mutta jotta olisi mukavaa ja henkisesti helpompaa, voi varustautua monipuolisemmin.
Ja olen minä varautunut hybridi uhkaan. Sähkön, polttoaineiden, palvelujen pitkäänkin käyttökatkoon.
Kellariin en aio turvautua, alla syy
Ohjukset ja pommit ovat kalliita ja niitä on naapurissa rajallinen määrä. Ei maalla ja kaupunkien keskustojen ulkopuolella ole mitään vaaraa ohjuksista tai pommituksista. Lisäksi naapurimme osumatarkkuus on nähty.
Kaupungin keskustaan kun tähtää, niin johonkin aina osuu, lähiössä tai maalla yksittäiseen taloon osuminen on epävarmaa ja vaikutus liian pieni.( olisikohan meillä miljoona rakennusta keskustojen ulkopuolella, koko maailmankaan ohjukset ei taitaisi riittää)
Jos oikeasti tulisi Suomeen sota, niin turvallisinta olisi asua maalla. Mietippä ,kannattaako ohjus suunnata tornitaloon Helsingissä vai rintamamies taloon maaseudulla?
WW2 oli vielä potkurihävittäjiä joissa oli konekivääri/ pieni tykki nokalla, niillä saatettiin ampua yksittäisiä ihmisiä tai taloja, vanhoista sotaelokuvista on tullut ihmisille mielikuvia, jotka eivät enään päde.
Nykyaikaisessa suihkuhävittäjässä on ohjuksia siiven alla ja niitä ei todellakaan tuhlata mitättömiin kohteisiin. Ja vanhat hitaat potkurikoneet ammutaan jo rajalla alas, länsimaisen ilmatorjuntapatteriston tarkkuudella.
Olkaa huoletta, kaikki jotka ette asu suurimmissa keskustoissa ja keskustoissa asuvat ,pitäkää auton patteri ladattuna, niin pääsette maalais-serkun suojiin ja lihapatojen äärelle sutjakkaasti ;)
Niin , en todellakaan usko sotaan Suomen osalta, naapurilta on tarvikkeet lopuillaan ja tehot nähty.
Ukrainassa naapuri pommittaa kyliä ja kaupunkeja ja niistäkin menee ohi, raketteja törröttää pitkin peltoja " suutareina" ja räjähdyskuoppia siellä täällä, edelleen pitkin peltoja.
Kiovaan ei ole tainnut tulla pommin, pommia. Länsimainen ilmapuolustus on näyttänyt kyntensä ja naapuri ei uskalla käyttää lentokalustoaan. Naapurin huippusotalaiva Moskva upotettiin länsiohjuksilla, Miten on mahdollista että Moskvan ilmapuolustusjärjestelmä ei toiminut ??!! No, koska se oli v enäläistä huipputekniikkaa. Naapurin asevoiman ovat osoittautuneet surkeiksi niin miehistön kun materiaalinkin suhteen. Massaa toki on.............vielä
Ukraina teki alussa suuren virheen, kun ei miinoittanut kaikkia tuloväyliä valmiiksi tai edes siirtänyt pioneereja miinojen kanssa `varmuuden vuoksi asemiin. Noin tunnissa olisi tiet miinoitettu ja naapuri ei olisi päässyt niin helposti etenemään. Suomessa ei oltaisi näin sinisilmäisiä, vaan miinoitettaisiin tuloväylät heti ( telaketjumiina)
Vierailija kirjoitti:
(jatkoa)
Eli ruokaa meillä riittäiis JUURI NYT tänään ja tästä eteenpäin ensi kevääksi asti. Lopputalvi olisi todella tylsää, mutta selviäisimme kyllä hengissä.
Mutta entäpä muut?
Särkylääkkeitä meillä on pitkäksi aikaa, minulla on kausittain migreeniä, ja siihen tehokkain estolääkitys on ihan ibuprofeeni+parasetamoni ajoissa otettuna riittävän suurella annoksella. Meillä on AINA särkylääkkeitä kotona. Löytyy myös allergialääkkeet, jotain rauhoittavaa, matolääkkeitä, eläimille kipulääkkeet ja antibioottejakin, ihmisille flunssalääkkeitä... Kaikenlaista, osa ehkä hieman vanhentunutta, mutta ei vaarallista (tarkistettu kaikista, että vanhetessaan vain teho heikkenee, ei muodosta vaarallisia hajoamistuotteita). Joditabletit löytyy. Injektioruiskuja on vain pari, ei ole tarvinnut pistellä ketään. Muutoin lääkinnällisiä tarvikkeita on aika paljon, esimerkiksi sidetarpeita+haavanhoitotuotteita vähän liikaakin, kun tyhjennettiin yhden firman ea-varasto toiminnan loppuessa.
Pitkäaikaislääkityksiä meillä ei ole kenelläkään, ei eläimilläkään.
Hammastahnaa näytti olevan noin vuoden tarpeiksi (paikallisessa Prismassa oli ne lastenklinikan tuki-hammastahnat alessa 0,50€/tuubi joskus kesällä, niin ostin aika... monta). Salutemiä ei ole, sitä tarviikin ostaa heti maanantaina! (siis makuaineeton eikä sisällä akryylilauryylisulfaattia, siis sitä vaahdottamisainetta).
Pesuaineita on useampi litra, ostin juuri pari pönikkää käsienpesuainetta, sillä pesee kainalot ja varpaanvälitkin.
Pyykinpesuainetta on niukasti, listalla onkin jo vähän aikaa ollut valkopyykkiin soveltuva pulveri...
Vettä meillä on omassa kaivossa, ja sieltä sitä saadaan otettua ämpäri+köysiviritelmällä, meillä on erikseen varattu sitä varten sekä kannellinen ämpäri että puhdas köysi...) ja tosiaan ulkohuussi käytössä. Veden saa lämpimäksi puuhellalla tai kaminalla, tai saunan lämmetessä saunassa ihan ämpärissä. Pyykinpesu tuskin on prioriteettina kovin korkealla, mutta kalsarien soisi olevan kriisissäkin puhtaita.
Puita on polttopuuksi tehtynä, ja tuossa omassa metsässä on tuleviksikin vuosiksi ihan riittävästi kaadettavaa. Kun moottorisaha ei enää pärise, niin sitten käytetään pokasahaa (meillä on myös sellainen todella vanha saha) ja kirvestä. Onhan se sitten työlästä, mutta todennäköisesti aikaakin on ihan eri tavalla tuollaiseen sitten.
Jos jotain vapaa-aikaa jää, niin kirjoja on useampi kirjahyllyllinen, myös sudenpentujen käsikirja, se versio, jossa on ruudintekoohjeet ;-) plus palapelejä, pöytäpelejä, pelikortteja, valkoista paperia ja kyniä.
Vaatetta on ehkä pariksi vuosikymmeneksi ilman säännöstelyä, ja säännöstelemällä maailmanloppuun asti.
Täytyy myös muistaa, että pitäisi osata varautua tulevaisuuteen, eli kaikista kasviksista pitäisi sitten ottaa lisäysmateriaalit talteet (itusilmut, mukulat, siemenet...) Kasvimaan muokkaus käsipelillä ei tulisi olemaan kivaa eikä helppoa, mutta onhan sitä ennenkin sellaista tehty.
Viinaa on jonkin verran, virginiantupakkaa olisi kannattanut hankkia siemeninä. Ja hamppua. Saisi vaihtotuotteita, ja toimiihan nuo puudutteinakin.
Pää ehkä hajoaisi, mutta henki pysyisi?
Migreenin estolääke ei voi olla parasetamoli tms. Se on kohtauslääke. Estolääkkeillä tarkoitetaan epilepsialääkkeitä, Botoxia, uusia migreenin biologisia lääkkeitä jne. Estolääke otetaan päivittäin, särki päätä tai ei. Paitsi jos kyseessä Botox, jonka neurologi pistää 3 kk:n välein tai biologinen, jonka potilas pistää itse kerran kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Näin muuten instassa hyvän vinkin, jenkkilän hurrikaani-alleyltä. Jos nyt joutuu olemaan talvella pois kotoa, niin pakastimeen kuppi vettä ja kolikko, näin;
- pakasta mukillinen vettä
- laita kolikko jään pinnalle ja pakastimeenJos kolikko on kotiin palatessasi edelleen jään pinnalla, ei pakastin ole välissä sulanut sähkökatkojen aikana. Jos kolikko on (jään tai sulan veden) pohjassa, on pakasteetkin luultavasti pilaantuneet siinä vaiheessa kun jää kävi vetenä.
Tämä oli erittäin hyvä tieto. Kiitoksia! Nyt vaan sana leviämään tästä niksistä.
No jospa mietin ihan vakavissani hetken sitä, miten minun perheeni voisi selvitä siinä skenaariossa, että maassamme on tapahtunut jokin todella perustavaa laatua oleva katastrofi, ihmisen aiheuttama tai luonnonilmiöiden ketjureaktioista johtuva (vaikkapa paha aurinkomyrsky). Oletukset on, että paras vaihtoehto olisi pysyä aloillaan kotona, ei sähköä, ei nettiä, eli perusinfra käytännössä kokonaan romahtanut.
Asumme maalla, meillä on käytössämme mm. iso kasvimaa, pari kasvihuonetta, maakellari, oma rengaskaivo, ulkohuussi, omakotitalossa useita tulisijoja, joista ainakin kahta pystyy käyttämään ruuanlaittoon.
Oletettavasti myös tilanteen tullessa päälle olisi jo alunperin selvää, että esimerkiksi sähköt eivät tule takaisin lähiaikoina, jos "koskaan" eli muutamaan vuoteen, mikä sähköverkon uudelleenrakennus tulisi kestämään.
Ottaisin työn alle pakastimet. Meillä on käytössä aggregaatti ja siihen polttoainetta, ja mahdollisuus virransyöttöön ihan töpselin kautta (ihan laillinen sähkömiehen tekemä asennus). Polttoaine ei kuitenkaan riittäisi loputtomiin, ja todennäköisesti se jossain vaiheessa alkaa pilaantuakin, kun ei ole diisseliaggregaatti. Pakastimissa on juuri nyt runsaasti marjoja, erilaisia lihoja, vihanneksia kasvimaalta, leipää ja kaikenlaista sekalaista, esimerkiksi jäätelöä.
Ensimmäisinä päivinä söisimme urakalla jäätelöä ja kanaa sekä kesäkurpitsaa sieltä pakastimesta. Ne ovat hankalimmin säilöttäviä. Tavalliset pakastekasvikset kuivaisin, osasta saattaisin tehdä etikkasäilykkeitä. Minulla on tällä hetkellä sattumalta erittäin paljon sekä sokeria että suolaa (puhun nyt kymmenistä kiloista, ja tämä ei ollut lainkaan suunniteltua), joten lähestulkoon kaiken lihan suolaisin/kuivaisin, jolloin se säilyy hyvin pitkään. Kalaa on aika vähän, sen voi myös suolata tai tehdä säilykkeeksi.
Marjoista osan kuivaisin, osan keittäisin hilloksi. Voisin keittää myös mehua, pulloja on vaan tähän aikaan vuodesta aika vähän, kun juuri on satokauden mehut keitetty.
Osa jäätelöstä jäisi syömättä, joten käyttäisin sen kakkujen/muffinssien leipomiseen, todennäköisesti tekisin kuivakakkutyyppisiä leivonnaisia, jotka voi nekin viipaleina kuivata säilymään pitkään.
Perunaa meillä on normivuoden tarpeisiin, eli katastrofiaikaa ajatellen liian vähän. Pastaa löytyy noin 20kg, riisiä on vain 4-5kg + saman verran puuro/risotto/sushiriisiä. Ohrasuurimoita pari kiloa, jauhoja joku 10kg, leivon aika vähän. Tomaattimurskaa, papuja tomaattikastikkeessa jne papusäilykkeitä löytynee joku 40-50 purkkia. Mausteita vähintään omiksi tarpeiksi. Valkosipulia kasvatan itse, ja vielä ehtisi laittaa tuleviksi vuosiksi vielä vähän lisääkin kasvamaan noista omista kynsistä.
Huonosti pitkään säilyvät ainekset pyrkisin kypsentämään ennenkuin ne pilaantuvat, saisin sillä useamman päivän pelivaraa niiden käyttöön!
(jatkuu)