Olen menossa psykiatrin arvioon ensi viikolla

Ole asiallisen niukkasanainen ja vastaa silmiin katsoen lukuisiin henkilökohtaisiin kysymyksiin.Älä anna kuvaa, ettet pärjää arjessa.Psykiatri tulkitsee ja arvailee loput mielensä mukaan ja sitä pidetään vastedes taivaantotena.Virheellisiä lonkalta tekaistuja psyk.diagnooseja tehdään paljon.Yritä lopettaa psykiatrin tapaaminen lyhyeen tai saat joka kerta uuden diagnoosin.Älä väitä vastaan, vaikka ajattelisit mitä, psykiatri on ylin jumala, tietää ja tuntee sinut paremmin kuin luuletkaan, ja alkaa äkkiä mielivaltaisesti määräillä elämääsi.Yritä saada elämäsi hallintaan muilla kuin psykiatrian keinoin.

Vierailija kirjoitti:

Ole asiallisen niukkasanainen ja vastaa silmiin katsoen lukuisiin henkilökohtaisiin kysymyksiin.Älä anna kuvaa, ettet pärjää arjessa.Psykiatri tulkitsee ja arvailee loput mielensä mukaan ja sitä pidetään vastedes taivaantotena.Virheellisiä lonkalta tekaistuja psyk.diagnooseja tehdään paljon.Yritä lopettaa psykiatrin tapaaminen lyhyeen tai saat joka kerta uuden diagnoosin.Älä väitä vastaan, vaikka ajattelisit mitä, psykiatri on ylin jumala, tietää ja tuntee sinut paremmin kuin luuletkaan, ja alkaa äkkiä mielivaltaisesti määräillä elämääsi.Yritä saada elämäsi hallintaan muilla kuin psykiatrian keinoin.

Minä taas pyrin (jos arvioin jonkun olevan uhka hyvinvoinnilleni/

turvallisuudelleni/terveydelleni , jollaiseksi kyllä lasken henk.koht. elämääni valtaa käyttävän, omasta mielestään viisaan henkilön) olemaan näyttämättä epäluottamustani ja käyttäytymään ystävällisesti.

Vierailija kirjoitti:

15 min aikaa. Ja ylimielinen, lähes jumalahahmo omasta mielestään naputtaa mekaanisesti tietokonettaan sinuun edes katsomatta.

Kuulostaa tutulle. 15min on jo pitkä aika. Lyhin vastaanotto on ollut minulla 5min.

Arvioitko itse hänet elämän antajaksi sinulle itsellesi, ja kuoleman hävittäjäksi, sinusta itsestäsi? Että olet hänet tavattuasi itse Elämä, joka antaa ja tulee antamaan elämän, ja tuhoamaan itse kuoleman olemattomuuteen?

Eiko niin lopulta olekin, koska se on täydellistä? Muttako kanssa psykiatrin?

t. Ba-lintu

Vierailija kirjoitti:

Joo ulkonäkö ja hyvä käytös varmaan tärkeää. Suhtaudu kuin kaveriisi, ole hyvää pataa ja ajattele että hän varmasti tekee parhaansa auttaakseen. Muistuta itseä kaikesta siitä mistä tunnet ylpeyttä, osaaminen ja muu. Ole rento, kohtelias ja psykiatrin juttuihin mielenkiinnolla reagoiva.

Hänen tuskin on tarkoitus hakea hypomaniasta diagnoosia itselleen. Tuolla pätkähtää 2 tyypin kaksisuuntainen alta aikayksikön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo ulkonäkö ja hyvä käytös varmaan tärkeää. Suhtaudu kuin kaveriisi, ole hyvää pataa ja ajattele että hän varmasti tekee parhaansa auttaakseen. Muistuta itseä kaikesta siitä mistä tunnet ylpeyttä, osaaminen ja muu. Ole rento, kohtelias ja psykiatrin juttuihin mielenkiinnolla reagoiva.

Hänen tuskin on tarkoitus hakea hypomaniasta diagnoosia itselleen. Tuolla pätkähtää 2 tyypin kaksisuuntainen alta aikayksikön.

Ihan oikeasti, naurettavaa että kaikki ihmisen käytös voidaan lukea sairaaksi. Miksei kukaan tee asialle mitään? Miten kaikki puoskaroijat saavat toimia? Jos kehitys ikinä kehittyy niin ehkä viidenkymmenen vuoden päästä tämän päivän menoa hämmästellään järkyttyneenä. Toivoisi toki, että jo aiemmin.

Otetaan lapsesi tai ei, se ei parin viikon päästä tunnu miltään.

Äidin rakkaus on vain tunne ja niistä pääset sopivilla psyykenlääkkeillä, joita sinulle varmasti määrätään.

Ole oma itsesi. Kerro tilanteesta rehellisesti. Joku syy siihen on, että olet psykiatrilla, joten älä kaunistele asioita.

sinne psykiatrille ei nuin vain marssita,ainakaan julkisella puolen.

Joten on riittävästi jo kartoitettu lekurin + psy hoitsun kanssa  että kyllä siellä jossai viiraa.

Kannattaa käydä suihkussa ja laittaa puhtaat vaatteet päälle.

Psykiatrin tehtävä on kuunnella ongelmasi, antaa siitä diagnoosi. Jos epäilee masennusta, pitää täyttää sellainen kyselykaavake ja jos saa tarpeeksi pisteitä saa masennusdiagnoosin ja lääkkeet. Se on kai yleisin. Jos on pelkoja, harhoja tms, voi saada psykoosilääkkeen. He kirjoittavat myös sairauslomaa tarvittaessa.

Psykologit ja psyk. sairaanhoitajat ovatkin eri asia. He osaavat neuvoa vaikeuksissa ja muutoinkin tukea ja kannustaa.

Yks tyyppi oli  kuulemma ollut vähällä myöhästyä bussista matkalla psykiatrin arvioon, joutui siis juoksemaan hyvän matkaa sellaista kunnon ravia ehtiäkseen ajoissa.

Saapui luonnollisesti paikan päälle hikisenä, naama punakkana ja tukka hieman sekaisin.

Arviona tietysti se, ettei asianomainen enää jaksa huolehtia ulkonäöstään ja tervehtii ilmeisesti ahdistuneena silminnähtävän hengästyneesti.

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrin tehtävä on kuunnella ongelmasi, antaa siitä diagnoosi. Jos epäilee masennusta, pitää täyttää sellainen kyselykaavake ja jos saa tarpeeksi pisteitä saa masennusdiagnoosin ja lääkkeet. Se on kai yleisin. Jos on pelkoja, harhoja tms, voi saada psykoosilääkkeen. He kirjoittavat myös sairauslomaa tarvittaessa.

Psykologit ja psyk. sairaanhoitajat ovatkin eri asia. He osaavat neuvoa vaikeuksissa ja muutoinkin tukea ja kannustaa.

Noi psykhoitsut on kanssa oma lukunsa, ja ihan turhia. Miksi niitä piitää olla, ei niistä ole mitään hyötyä.

Eikä niistä diagnooseista sitten pääse millään eroon kun ne kerran on saanut puoskarin hätäisen yleisvakutelman mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Otetaan lapsesi tai ei, se ei parin viikon päästä tunnu miltään.

Äidin rakkaus on vain tunne ja niistä pääset sopivilla psyykenlääkkeillä, joita sinulle varmasti määrätään.

Vaikka psyykenlääkkeitä määräisikin, niin kukaan ihminen ei voi niitä pakottaa käyttämään. Voi heivata vaikka vessanpöntöstä alas.

Olen käynyt kolmesti kun hain terapiaan, ekalla kerralla kun vähän herkistyin selittäessäni vaikeaa elämäntilannetta sain masennusdiagnoosin kun olin itkuherkkä, tämä luettu kannasta. Toisella kerralla kun ei tullu kyyneltä niin ei ollut enää merkkejä masennuksesta. Itkeminen ei kai siis kuuluu normaaliin elämään millään tavalla. Itku on yhtä kuin masennus. Koin siis olevani enemmänkin ahdistunut kuin masentunut.