Lue keskustelun säännöt.
En jaksa miehen tapaa leikkiä lasten kanssa!!!
01.02.2020 |
Meillä on 2v poika ja 6kk tyttö. Minä hoidan aina lapset ja kodin ja oikeastaan melkein kaiken tässä taloudessa. Mies tekee lapsista ihan hulluja riehujia eikä ymmärrä, etten kerta kaikkiaan jaksa sitä hirveää riehumista ja huutamista. Mies ei siis koskaan esim syötä lapsia, vaihda vaippaa, käytä pesulla, pue päälle jne ellen erikseen pyydä ja silloinkin tehdään nuristen. Olen henkisesti ihan poikki muutenkin ja äreä jatkuvasti ja mies sitten vielä lisää vettä myllyyn tekemällä näistä lapsista jotain vtun mielipuolia. Poika on todella vilkas ja villi tapaus. Ja varmasti mies on tähän käytöksellään osasyy.
Mies ei koskaan voi leikkiä leluilla nätisti heidän kanssaan vaan leikit on sellaisia, että riehutetaan ja juoksutetaan ja huudetaan koko ajan. Heitetään palloa kovaa lasta päin ja hohotetaan kovaa päälle. Jahdataan niin, että lapsi lopulta pelkää tai kaatuu ja satuttaa itsensä. Annetaan "piiskaa" paidalla kevyesti ja taas nauretaan kovaäänisesti päälle. Otetaan peitto pään päälle ja huudetaan HUHUU. Otetaan lapsi syliin ja heitetään jollain vtun heitolla sänkyyn. Poika kyllä yleensä nauraa katketakseen, mutta monesti selvästi pelästyy ja tulee äidin luo turvaan. Miksi tarvii olla noin helvetin rajuja leikkejä, oikein tekee tosta pojasta levottoman ja riehuvan riiviön. On alkanut vauvankin kanssa leikkimään tuollaisia huutoleikkejä. Tai jahtaa vauva sylissä poikaa ja huutaa kovaa.
Sitten mies vielä suuttuu, jos on jaksa kuunnella ja katsella tuollaista. Äskön oli tilanne, jossa mies heitti pehmeää palloa poikaa ja ikkunaa päin kovaa ja huusi aina päälle "DODGEBALL!!!!!!#!#!!€!€!" Tätä riehumista jatkui varmaan 10min ja mulla alkoi mennä hermo ja vedin peiton pään päälle ja hautauduin sohvalle. No sitten mies alkoi heittelemään minua päähän pallolla ja huutamaan entistä kovempaa. Lapsi alkoi riekkua päälläni ja molemmat olivat sitten lopulta päälläni mylvimässä. Menin saunaan kun halusin hetken hiljaisuutta mutta ei kun mies ja lapsihan sinne seuraavat huutamaan.
Mies sitten lopulta suuttui, kun hän ei saa leikkiä lasten kanssa ja kerrankin kun hän tekee lasten kanssa jotain niin ei saa tehdä. Ja lähti pojan kanssa äidilleen. Ja varmasti riehumaan. Hänen äitinsäkin on monta kertaa sanonut, ettei tolla tavalla voi leikkiä ja miksi pitää möykätä. Enhän mä nyt tarkoita ettei saa tehdä, mutta onko stna pakko huutaa ja mylviä ja riehua??? Leikkiä voi huutamattakin. Vtuttaa kun mies ei osaa olla isä joka asettaa rajoja, vaan on pahempi kakara kuin kumpikaan lapsistaan ja opettaa heille kaikki pahat ja että riehutaan vaan.
Itsehän olen mieheni valinnut, mutta voi kun olisin tiennyt millainen on lasten kanssa leikkiessä. En jaksa tollaista hirveää riekkumista kun muutenkin on univajeen ja oman ajan puuttumisen takia pinna kireällä jatkuvasti.
Kommentit (102)
Aika monet lapset ovat energisiä. Kun saavat purkaa sitä osaavat keskittyäkin. Koulussahan tätä hyödynnetään (juoskaa välitunnilla, sitten istutaan ja keskitytään). Jos äiti on väsynyt ja vähäenerginen pitääkö muun perheen olla samanlaisia vai olisko kiva jos kotona olisi iloa ja energiaakin?
Äitien tapa olla lasten kanssa se oikea? Jepjep.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun veli on tollanen, eikä se muutu koskaan. Nykyään se riehaannuttaa omat ja vielä munkin lastenlapset. Kai se joku päivä saa sydänkohtauksen tyrannosaurusta esittäessään.
Meillä oli samanlaista, kunnes minä lopetin äitinä olemisen myös miehelle.
Mies riekkui 2v:n kanssa ja heitti lasta pallolla, pallo osui lasta nenään ja vertahan sieltä tuli. Mies huusi minulle, että tule apuun ja minä vastasin eteisestä, että sinä sen lapsen kanssa leikit, kanna vastuusi. Olin hetkeä aikaisemmin sanonut, että kohta jotakuta sattuu enkä minä aio siihen enää puuttua, minä menen ulos.
Mies joutui lohduttamaan kirkuvaa lasta (lapsi pelkää verta), keksimään keinot tyrehdyttää verenvuoto, siivoamaan lattian ja olemaan sen lapsen kanssa seuraavan tunnin, koska minä poistuin kuopuksen kanssa vaunulenkille.
Kun palasin takaisin, mies räyhäsi minulle, että en auttanut häntä, vaikka lapsella oli hätä. Minä vastasin, että luulin sen kuuluvan leikkiin, sinähän sitä lasta riepottelit tahtosi mukaan. Jos pelottelet tai tahallaan satutat lasta, niin älä kuvittele, että minä tulen sinut pelastamaan. Ennemmin teen lasun.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli samanlaista, kunnes minä lopetin äitinä olemisen myös miehelle.
Mies riekkui 2v:n kanssa ja heitti lasta pallolla, pallo osui lasta nenään ja vertahan sieltä tuli. Mies huusi minulle, että tule apuun ja minä vastasin eteisestä, että sinä sen lapsen kanssa leikit, kanna vastuusi. Olin hetkeä aikaisemmin sanonut, että kohta jotakuta sattuu enkä minä aio siihen enää puuttua, minä menen ulos.
Mies joutui lohduttamaan kirkuvaa lasta (lapsi pelkää verta), keksimään keinot tyrehdyttää verenvuoto, siivoamaan lattian ja olemaan sen lapsen kanssa seuraavan tunnin, koska minä poistuin kuopuksen kanssa vaunulenkille.
Kun palasin takaisin, mies räyhäsi minulle, että en auttanut häntä, vaikka lapsella oli hätä. Minä vastasin, että luulin sen kuuluvan leikkiin, sinähän sitä lasta riepottelit tahtosi mukaan. Jos pelottelet tai tahallaan satutat lasta, niin älä kuvittele, että minä tulen sinut pelastamaan. Ennemmin teen lasun.
Mahtava nainen! Vaatii luonnetta ja järkeä. Vasta kun mies joutuu kokonaan kantamaan vastuunsa aikuisena ja vanhempana saadaan valoa tunneliin.
Vierailija kirjoitti:
Nää on näitä oman elämänsä wanna be duudsoneita, pitää häröillä päättömästi menemään ja mitä isompi meteli, sitä parempi. Ja äitiä tietysti mitätöidään 6-0.
Missä aivopesuohjelmassa sinut on kasvatettu ajattelemaan, että jos joku toteuttaa omaa leikkimistapaansa, se on suunniteltu mitätöimään äitiä? On aika minäkeskeinen maailmankatsomus jos luulee että kaikki toisten toiminta on suunnattu juuri sinulle. Kannattaisiko ehkä hakea vähän apua tuohon esinarsismiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli samanlaista, kunnes minä lopetin äitinä olemisen myös miehelle.
Mies riekkui 2v:n kanssa ja heitti lasta pallolla, pallo osui lasta nenään ja vertahan sieltä tuli. Mies huusi minulle, että tule apuun ja minä vastasin eteisestä, että sinä sen lapsen kanssa leikit, kanna vastuusi. Olin hetkeä aikaisemmin sanonut, että kohta jotakuta sattuu enkä minä aio siihen enää puuttua, minä menen ulos.
Mies joutui lohduttamaan kirkuvaa lasta (lapsi pelkää verta), keksimään keinot tyrehdyttää verenvuoto, siivoamaan lattian ja olemaan sen lapsen kanssa seuraavan tunnin, koska minä poistuin kuopuksen kanssa vaunulenkille.
Kun palasin takaisin, mies räyhäsi minulle, että en auttanut häntä, vaikka lapsella oli hätä. Minä vastasin, että luulin sen kuuluvan leikkiin, sinähän sitä lasta riepottelit tahtosi mukaan. Jos pelottelet tai tahallaan satutat lasta, niin älä kuvittele, että minä tulen sinut pelastamaan. Ennemmin teen lasun.
Jes, ihan oikein!
Täällä arvostelevat eivät oikeasti tajua millaisesta "leikittäjästä" aloituksessa on kyse. Se on todellakin mielipuolista, eikä mitään "puretaan hetken aikaa energioita että nukuttaa paremmin". Ihan pimeetä. Korjatkoon itse tosiaan jälkensä kuten tässä nainen jätti tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on näitä oman elämänsä wanna be duudsoneita, pitää häröillä päättömästi menemään ja mitä isompi meteli, sitä parempi. Ja äitiä tietysti mitätöidään 6-0.
Missä aivopesuohjelmassa sinut on kasvatettu ajattelemaan, että jos joku toteuttaa omaa leikkimistapaansa, se on suunniteltu mitätöimään äitiä? On aika minäkeskeinen maailmankatsomus jos luulee että kaikki toisten toiminta on suunnattu juuri sinulle. Kannattaisiko ehkä hakea vähän apua tuohon esinarsismiin?
Miehet ovat aina naisia vastaan ja vihaavat naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli samanlaista, kunnes minä lopetin äitinä olemisen myös miehelle.
Mies riekkui 2v:n kanssa ja heitti lasta pallolla, pallo osui lasta nenään ja vertahan sieltä tuli. Mies huusi minulle, että tule apuun ja minä vastasin eteisestä, että sinä sen lapsen kanssa leikit, kanna vastuusi. Olin hetkeä aikaisemmin sanonut, että kohta jotakuta sattuu enkä minä aio siihen enää puuttua, minä menen ulos.
Mies joutui lohduttamaan kirkuvaa lasta (lapsi pelkää verta), keksimään keinot tyrehdyttää verenvuoto, siivoamaan lattian ja olemaan sen lapsen kanssa seuraavan tunnin, koska minä poistuin kuopuksen kanssa vaunulenkille.
Kun palasin takaisin, mies räyhäsi minulle, että en auttanut häntä, vaikka lapsella oli hätä. Minä vastasin, että luulin sen kuuluvan leikkiin, sinähän sitä lasta riepottelit tahtosi mukaan. Jos pelottelet tai tahallaan satutat lasta, niin älä kuvittele, että minä tulen sinut pelastamaan. Ennemmin teen lasun.
Vautsi, tuo vaatii kyllä henkisiä voimia mutta ihan oikein tehty! Itkevää lasta on vaikea jättää, mutta mieshän on ihan yhtä lailla vanhempi, jonka kuuluu hoitaa jos jotain sattuu. Ai vitsi, nostan hattua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on näitä oman elämänsä wanna be duudsoneita, pitää häröillä päättömästi menemään ja mitä isompi meteli, sitä parempi. Ja äitiä tietysti mitätöidään 6-0.
Missä aivopesuohjelmassa sinut on kasvatettu ajattelemaan, että jos joku toteuttaa omaa leikkimistapaansa, se on suunniteltu mitätöimään äitiä? On aika minäkeskeinen maailmankatsomus jos luulee että kaikki toisten toiminta on suunnattu juuri sinulle. Kannattaisiko ehkä hakea vähän apua tuohon esinarsismiin?
Miehet ovat aina naisia vastaan ja vihaavat naisia.
Lue oma kommenttisi. Sinusta se ei ole yhtään katkera ja sairas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sitten hoksannut jo esikoisen kohdalla, miten hän käyttäytyy ja toimii lapsen kanssa? Niinhän se valitettavasti on, että asiat tuppaa tajuamaan liian myöhään, mutta itse olisin kyllä jättänyt toisen tekemättä, jos tilanne olisi lähellekään noin kaoottinen. Kuulostaa todellakin kamalalta esimerkiltä.
Meillä mies leikittää lasten lisäksi kaverien koiraakin samalla tavalla. Ressukka on aina noista leikeistä ihan häiriintynyt ja pelottaa että se hyökkää kimppuun, vaikka onkin pieni koira.
Ihan hullun hommaa, miten ei voi tajuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kestäisi päivääkään. Ensinnäkin jo ajatus seksistä tuollaisen apinapellen kanssa on täysin mahdoton. Miehesi on keskenkasvuinen ja vastuuntunnoton, itse olisin jo laittanut eteenpäin/äidilleen kasvamaan. Tuo ei tee hyvää lapsille, lapset tarvitsevat tasapainoisen ja luotettavan aikuisen eikä adhd-sekoilijaa, joka toteuttaa vain omia impulssejaan lasten kanssa. Rauhallinen leikki voi olla aikuiselle tylsää joskus, mutta lapselle hirveän tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi AP, nauran täällä heltta heiluen. Kirjoitat niin osuvasti ja elävästi tästä isi -tyypistä
Sama, nauran ääneen xD DODGEBALL!!!!!!! XD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies on vähän samanlainen, mutta ei se minusta ole huono juttu? Siis toki jos lasta sattuu tai pelkää, välillä sanon että ei oo kiva leikki ja mies lopettaa. Meillä kyllä tytöt myös rauhoittuvat kun mies lopuksi sanoo että noniin, nyt riittää ja menkääs vaikka piirtämään. Ei heillä jää päälle se.
Niin, mutta kun ap:n tapauksessa ilmeisesti jää päälle. Sehän se on koko ydin, ettei ymmärretä rajoja tuollaiselle riekkumiselle.
Vierailija kirjoitti:
Niin, mutta kun ap:n tapauksessa ilmeisesti jää päälle. Sehän se on koko ydin, ettei ymmärretä rajoja tuollaiselle riekkumiselle.
Todellakin jää. Ja niinkuin joku täällä on kommentoinutkin, että sitten kun mies ei jaksa enää niin tokaisee et noniin nyt riittää ja ihmettelee kun ylikierroksilla käyvä 2v ei rauhoitukkaan käskystä. Toi riehuminen ja villeys jää päälle ja sitten on suoraan sanottuna yhtä helvettiä koittaa sellaisen kanssa tehdä yhtään mitään kun kaikki on vitsiä ja leikkiä ja vaatteita/vaippaa vaihtaessa kiemurrellaan ja kotkotetaan. Saatika sitten potalla käymiset ja syömiset. Monesti tämä riehuleikki tapahtuu vielä ennen nukkumaanmenoa kun olen saanut lapset valmistelua nukkumaan ja rauhoittumaan kirjoja lukemaan niin mies paukkaa kotiin omista menoistaan. Ja sitten riehutaan. Ja vielä ihmettelee miksi olen kireä ja vihainen ja saadaan taistelu aikaiseksi koska mies ei jaksa minun ainaista äreyttä.
Mun mies on valitettavasti vähän samalainen... Ei hirveästi muuten tee mitään, mutta leikkii tosi rajuja leikkejä lapsen kanssa. Yleensä leikit päättyy itkuun, kun jotain sattuu vahingossa. Asutaan myös kerrostalossa, joten kiva naapureille kun järkyttävä älämölö kuuluu meiltä. Lapsi siltikin rakastaa näitä leikkejä ja oikein hakeutuu isin luo ja pyytää leikkimään näitä kiusausleikkejä...
Apua mikä mies. Ihan oikeasti lähtisin varmaan kävelemään jos olisi tuollaista. Riittää jo kun joskus näkee vierestä, eikä ole edes omat lapset kyseessä.
No jep, tätä kannattaisi kokeilla. :D Voi olla että menisi jakeluun.