Ratkaisu lääkäripulaan olisi aloituspaikkojen lisääminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteellisen pääsykokeiden hyväksymisprosentti oli vuonna 2018 Helsingin yliopiston ruotsinkielistä linjaa lukuunottamatta 4% prosentin luokkaa, joten miten aloituspaikkojen lisääminen muuttaisi tilannetta parempaan suuntaan? Hakijoitahan oli yllin kyllin, mutta heidän osaamisensa oli heikkkoa. Lisäpaikkojen täyttäminen edellyttäisi pääsykoerajojen laskemista, mikä ei kuulosta kovin järkevältä.

https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykokeet/laaketieteellinen…

.

Voi jestas. Tietystikin suurempi määrä aloituspaikkoja tarkoittaa suurempaa määrää lääkäreitä.

Jos pääsykokeista hyväksytään vain 4%, on aivan sama, onko aloituspaikkoja tuhat vai satatuhatta, koska riittävää osaamista ei ole yhtään sen enempää. Ei sinne voi päästää pääsykokeessa reputtaneita.

Tämä on vuoden tyhmin kommentti. Ei niille hyväksytyille ole mitään etukäteen asetettua hyväksymisrajaa vaan eniten pisteitä saaneet pääsee.

Jos paikkoja on 100, 100 eniten pisteitä saanutta pääsee. Jos paikkoja on 120, otetaan sisään 120. Vieläkö pitää vääntää rautalangasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteellisen pääsykokeiden hyväksymisprosentti oli vuonna 2018 Helsingin yliopiston ruotsinkielistä linjaa lukuunottamatta 4% prosentin luokkaa, joten miten aloituspaikkojen lisääminen muuttaisi tilannetta parempaan suuntaan? Hakijoitahan oli yllin kyllin, mutta heidän osaamisensa oli heikkkoa. Lisäpaikkojen täyttäminen edellyttäisi pääsykoerajojen laskemista, mikä ei kuulosta kovin järkevältä.

https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykokeet/laaketieteellinen…

.

Voi jestas. Tietystikin suurempi määrä aloituspaikkoja tarkoittaa suurempaa määrää lääkäreitä.

Jos pääsykokeista hyväksytään vain 4%, on aivan sama, onko aloituspaikkoja tuhat vai satatuhatta, koska riittävää osaamista ei ole yhtään sen enempää. Ei sinne voi päästää pääsykokeessa reputtaneita.

Mitä oikein höpiset? Pääsykokeessa hyväksymisprosentti riippuu täysin hakijoiden ja aloituspaikkojen määrästä eikä hakijoiden tasosta.

Eihän sillä ole mitään tekemistä hyväksymisprosentin kanssa, paljonko hakijoita tai aloituspaikkoja on. Jos ei osaa asioita kokeessa, niín eihän silloin ole asiaa opiskelemaankaan. Joku taso on pakko säilyttää opiskelijavalinnoissa.

Entä, jos joinakin vuosina vain sattuu hakemaan keskimääräistä heikkotasoimpaa väkeä opiskelemaan? Tämäkin on mahdollista.

Sinulla on varmasti hyvä peruste siihen, että kunakin vuonna karsiutuu pois juuri se ”osaamaton” joukko.

Jos yhtenä vuonna karsiutuu pois, eikö saman logiikan mukaan pitäisi olla haave lääkärinurasta lopullisesti kuopattu? Jos siis mielestäsi koe mittaa osaamista täydellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kuntien tai valtion intressi, että lääkäreiden koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Se nimittäin lisäisi painetta kasvattaa virkojen lukumäärää, kun asioita ei voisi enää perustella ”lääkäripulalla”. Todellisuudessa Suomessa on nykyään tarpeeksi monta lääkäriä, mutta virkoja ei säästösyistä ole. Siksi lääkäreistä suuri osa on töissä yksityisellä ja sinne potilaiden on pakko hakeutua nykytilanteessa.

Tämä on pötyä. Julkisella sektorilla on satoja täyttämättömiä lääkärinvirkoja koska hakijoita ei ole.

Tämä ei johdu siitä, että olisi koulutettu liian vähän lääkäreitä vaan siitä, että työolot ovat paskoja. Nytkun Helsingissä jo terveyskeskuksissa edellytetään olevan töissä 8-20. Koko ajan huonontuu työolot. Ei ihme, että lääkärit hakeutuvat yksityisiin.

Ai että sama ihminen töissä klo 8-20 maanantaista perjantaihin? Tuskin. Tarkoitatko päivystämistä? Se nyt vain kuuluu lääkärin ammattiin ja hyvin siitä korvataan. Tietenkin käytäntöjä saattaisi olla tarpeen muuttaa.

Jos paikalla olisi aina osaava ammattilainen riittävällä kokemuksella, ei päivystäjää tarvittaisi.

Terveyskeskukseen halutaan lääkäreitä, jotka ottavat tavallista vastaanottoa vielä iltakasiin asti. Tämä tehokkaasti rajaa sieltä pois lääkärit, joilla on esim. päiväkoti-ikäisiä lapsia, koska päiväkodit menevät kiinni klo 17. Ja kun muistetaan, että valtaosa lääkäreistä on naisia ja äitejä. Päivystys on eri asia ja siihen valmiit lääkärit eivät hakeudu muutenkaan terveyskeskukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteellisen pääsykokeiden hyväksymisprosentti oli vuonna 2018 Helsingin yliopiston ruotsinkielistä linjaa lukuunottamatta 4% prosentin luokkaa, joten miten aloituspaikkojen lisääminen muuttaisi tilannetta parempaan suuntaan? Hakijoitahan oli yllin kyllin, mutta heidän osaamisensa oli heikkkoa. Lisäpaikkojen täyttäminen edellyttäisi pääsykoerajojen laskemista, mikä ei kuulosta kovin järkevältä.

https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykokeet/laaketieteellinen…

.

Voi jestas. Tietystikin suurempi määrä aloituspaikkoja tarkoittaa suurempaa määrää lääkäreitä.

Jos pääsykokeista hyväksytään vain 4%, on aivan sama, onko aloituspaikkoja tuhat vai satatuhatta, koska riittävää osaamista ei ole yhtään sen enempää. Ei sinne voi päästää pääsykokeessa reputtaneita.

Tämä on vuoden tyhmin kommentti. Ei niille hyväksytyille ole mitään etukäteen asetettua hyväksymisrajaa vaan eniten pisteitä saaneet pääsee.

Jos paikkoja on 100, 100 eniten pisteitä saanutta pääsee. Jos paikkoja on 120, otetaan sisään 120. Vieläkö pitää vääntää rautalangasta?

Tiettyyn rajaan asti tuo pitää paikkansa, mutta jos pääsykokeeseen osallistuu 10 000 imbesilliä, ei heistä ole pakko hyväksyä opiskelijoiksi ketään. Sen takia noissakin 3000 - 4000 hakijan joukossa per tiedekunta on aina sellaisia, joilla ei ole läpipääsyn mahdollisuutta, vaikka opiskelupaikkoja olisi yhtä monta kuin on hakijoitakin. Opiskelupaikkojen lisääminen ei siis välttämättä tarkoita lisää lääkäreitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kuntien tai valtion intressi, että lääkäreiden koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Se nimittäin lisäisi painetta kasvattaa virkojen lukumäärää, kun asioita ei voisi enää perustella ”lääkäripulalla”. Todellisuudessa Suomessa on nykyään tarpeeksi monta lääkäriä, mutta virkoja ei säästösyistä ole. Siksi lääkäreistä suuri osa on töissä yksityisellä ja sinne potilaiden on pakko hakeutua nykytilanteessa.

Lääkärikoulutuksen lisääminen ajaisi kysynnän ja tarjonnan lain mukaan palkkatasoa järjellisemmäksi, mikä olisi kunnille iso säästö.

Filippiineillä koulutetaan paljon sairaanhoitajia. Heistä on tullut varsinainen vientituote, lähtevät järjestäin muualle maailmaan tekemään paremmalla palkalla töitä kuin kotimaassaan. Lääkäreistä on pulaa kaikkialla maailmalla ja yleensä heillä on parempi kielitaitokin sopeutua uuteen kotimaahan. Jenkeissä lääkäristä tulee helpolla ihan miljonäärikin. Kertoisitko miksi, joku jäisi tänne steppaamaan jollain parin tonnin sippiliksalla?

Juuri näin. Ei tätä duunia kukaan tee ilmaiseksi tai edes kovin halvalla. Ne pari tonnia kun saa aika paljon helpommallakin ja jää enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille. Tai jos haluaa pitää nykyelintasonsa, niin sitten vaihtaa hommia tai tarvittaessa maata. Ei kukaan downgreidaa elämäänsä omakotitalosta kerrostaloksioon päästäkseen tekemään 50 h työviikkoa jonnekin syrjäkylän terkkariin. Tämä on vaan täysin epärealistinen tavoite.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kuntien tai valtion intressi, että lääkäreiden koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Se nimittäin lisäisi painetta kasvattaa virkojen lukumäärää, kun asioita ei voisi enää perustella ”lääkäripulalla”. Todellisuudessa Suomessa on nykyään tarpeeksi monta lääkäriä, mutta virkoja ei säästösyistä ole. Siksi lääkäreistä suuri osa on töissä yksityisellä ja sinne potilaiden on pakko hakeutua nykytilanteessa.

Tämä on pötyä. Julkisella sektorilla on satoja täyttämättömiä lääkärinvirkoja koska hakijoita ei ole.

Tämä ei johdu siitä, että olisi koulutettu liian vähän lääkäreitä vaan siitä, että työolot ovat paskoja. Nytkun Helsingissä jo terveyskeskuksissa edellytetään olevan töissä 8-20. Koko ajan huonontuu työolot. Ei ihme, että lääkärit hakeutuvat yksityisiin.

Ai että sama ihminen töissä klo 8-20 maanantaista perjantaihin? Tuskin. Tarkoitatko päivystämistä? Se nyt vain kuuluu lääkärin ammattiin ja hyvin siitä korvataan. Tietenkin käytäntöjä saattaisi olla tarpeen muuttaa.

Jos paikalla olisi aina osaava ammattilainen riittävällä kokemuksella, ei päivystäjää tarvittaisi.

Iltavastaanotoista tuo puhuu, useimmissa terveyskeskuksissa ei nykyisin ole päivystysvelvoitetta. Ei ehkä kannata kommentoida jos ei ymmärrä alasta yhtään mitään.