Ratkaisu lääkäripulaan olisi aloituspaikkojen lisääminen

Suomalaisia opiskelee lääkäriksi ulkomailla yhtä paljon kuin Suomessakin. Ja suuri osa tulee tänne takaisin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäripula helpottaisi ensinnäkin sillä, että ihmiset alkaisivat hoitaa itseään. Eivät söisi itseään läskiksi, viitsisivät harrastaa liikuntaa, lopettaisivat viinat, kaljat ja tupakat. Söisivät terveellisemmin. Kävisivät hieronnassa ja muissa hoidoissa. Lopettaisivat tekoripsien ja -kynsien käytön, vähentäsivät kosmetiikan käyttöä. Toisekseen eivät hyppäisi lääkärissä täysin turhan takia ja veisi lapsiaan turhaan lääkäriin. Ja kun esim. työnantajat lopettaisivat turhien lääkärintodistusten vaatimisen. Annettaisiin monisairaiden vanhusten kuolla luonnollisesti. Kyllä loppuisi lääkäripula. Myös lääkekorvauksia voitaisiin reippaasti vähentää ja lääkäreiden pitäisi lopettaa turhien ja vaarallisten lääkkeiden määrääminen. Esim. kolesterolihumpuukipillerit.

Tämä oli hieno kommentti! Samalla logiikalla voimme lopettaa monen muunkin ammattikunnan kouluttamisen. Esim. auton korjaamiseksi löytyy nykyään video netistä ja kun elää oikein ja sääntöjä noudattaen, ei tarvita myöskään poliisia eikä lainoppineita.

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteellisen pääsykokeiden hyväksymisprosentti oli vuonna 2018 Helsingin yliopiston ruotsinkielistä linjaa lukuunottamatta 4% prosentin luokkaa, joten miten aloituspaikkojen lisääminen muuttaisi tilannetta parempaan suuntaan? Hakijoitahan oli yllin kyllin, mutta heidän osaamisensa oli heikkkoa. Lisäpaikkojen täyttäminen edellyttäisi pääsykoerajojen laskemista, mikä ei kuulosta kovin järkevältä.

https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykokeet/laaketieteellinen…

.

Voi jestas. Tietystikin suurempi määrä aloituspaikkoja tarkoittaa suurempaa määrää lääkäreitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kuntien tai valtion intressi, että lääkäreiden koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Se nimittäin lisäisi painetta kasvattaa virkojen lukumäärää, kun asioita ei voisi enää perustella ”lääkäripulalla”. Todellisuudessa Suomessa on nykyään tarpeeksi monta lääkäriä, mutta virkoja ei säästösyistä ole. Siksi lääkäreistä suuri osa on töissä yksityisellä ja sinne potilaiden on pakko hakeutua nykytilanteessa.

Tämä on pötyä. Julkisella sektorilla on satoja täyttämättömiä lääkärinvirkoja koska hakijoita ei ole.

Virkojen tarvittaisiin esim. kymmenen, mutta niitä on vain kuusi. Eli lääkäreillä on täysin mahdoton työtaakka jo lähtökohtaisesti. Miksiköhän kukaan ei suostu sellaisissa oloissa tulemaan töihin? Oletko miettinyt? Lääkärit ovat vastuussa potilaistaan, vaikka olosuhteet olisivat kuinka mahdottomat tahansa. Jos tekee kiireessä hoitovirheen, tai potilas kuolee jonottaessa päivystykseen, on lääkäri henkilökohtaisesti vastuussa.

Siihen kiireeseenkö auttaa se, ettei lääkäreitä ole tarpeeksi?

Nuorista ikäluokista useampi kuin 1/100:sta koulutetaan Suomessa lääkäriksi. Nykyisillä koulutusmäärillä Suomessa on tulevaisuudessa maailman suurin lääkäritiheys.

Sitä odotellessa. Nykyisin on Pohjoismaiden alhaisin lääkäritiheys.

Niin, mutta mitä se koulutuspaikkojen lisääminen nykyiseen tilanteeseen auttaa, kun heidän valmistuessaan meillä on jo korkea lääkäritiheys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kuntien tai valtion intressi, että lääkäreiden koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Se nimittäin lisäisi painetta kasvattaa virkojen lukumäärää, kun asioita ei voisi enää perustella ”lääkäripulalla”. Todellisuudessa Suomessa on nykyään tarpeeksi monta lääkäriä, mutta virkoja ei säästösyistä ole. Siksi lääkäreistä suuri osa on töissä yksityisellä ja sinne potilaiden on pakko hakeutua nykytilanteessa.

lääkäreitähän on paljon, mutta monet tekee ainakin yksityisellä jotain 3 päivän 5 tunnin työviikkoja, koska liksa on niin älytön.

Onko sinusta ok, että valtio ensin kouluttaa kalliilla ja sitten lääkäri ei viitsi tehdä edes puolta työviikkoa töitä? Ja aloituspaikkojen lukumäärää ei voida nostaa, jotta näille muutamaa tuntia viikossa työskenteleville voidaan maksaa sikamaisen isoa korvausta siitä hyvästä, että hiukan vaivautuvat.

Kaikki muutkin yliopisto-opiskelijat koulutetaan yhteiskunnan piikkiin, mutta silti kukaan ei valita että juristeille ja dippainsseille pitää maksaa työstä ihan palkkaakin.

Lääkärin kouluttaminen maksaa enemmän, kuin dippainssin tai juristin kouluttaminen.

Ai että koska koulutus on vaativaa ja kallista, niin palkkaa ei kannata maksaa? Ammatista, josta joka ikinen muu maa tällä planeetalla kyllä maksaa hyvää palkkaa - toki paikallisiin elintasokustannuksiin suhteutettuna? Tosi hyvä idea, koulutetaan niitä kalliita lääkäreitä ulkomaille.

Ai että sinusta on ok, että muutaman viikkotyötunnin tekemällä voi elättää itsensä mukavasti valtion ensin panostettu huiman summan koulutukseen? Kyllä tuota koulutusta vastaan pitää jotain tuottaakin yhteiskunnalle. Mm. täysi työ- ja veropanos.

Opettajien työpanosta saa repostella vapaasti mutta kun joku huomauttaa lääkäreitten lyhyistä työviikoista, se onkin kohtuutonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kuntien tai valtion intressi, että lääkäreiden koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Se nimittäin lisäisi painetta kasvattaa virkojen lukumäärää, kun asioita ei voisi enää perustella ”lääkäripulalla”. Todellisuudessa Suomessa on nykyään tarpeeksi monta lääkäriä, mutta virkoja ei säästösyistä ole. Siksi lääkäreistä suuri osa on töissä yksityisellä ja sinne potilaiden on pakko hakeutua nykytilanteessa.

Tämä on pötyä. Julkisella sektorilla on satoja täyttämättömiä lääkärinvirkoja koska hakijoita ei ole.

Tämä ei johdu siitä, että olisi koulutettu liian vähän lääkäreitä vaan siitä, että työolot ovat paskoja. Nytkun Helsingissä jo terveyskeskuksissa edellytetään olevan töissä 8-20. Koko ajan huonontuu työolot. Ei ihme, että lääkärit hakeutuvat yksityisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kuntien tai valtion intressi, että lääkäreiden koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Se nimittäin lisäisi painetta kasvattaa virkojen lukumäärää, kun asioita ei voisi enää perustella ”lääkäripulalla”. Todellisuudessa Suomessa on nykyään tarpeeksi monta lääkäriä, mutta virkoja ei säästösyistä ole. Siksi lääkäreistä suuri osa on töissä yksityisellä ja sinne potilaiden on pakko hakeutua nykytilanteessa.

Tämä on pötyä. Julkisella sektorilla on satoja täyttämättömiä lääkärinvirkoja koska hakijoita ei ole.

Virkojen tarvittaisiin esim. kymmenen, mutta niitä on vain kuusi. Eli lääkäreillä on täysin mahdoton työtaakka jo lähtökohtaisesti. Miksiköhän kukaan ei suostu sellaisissa oloissa tulemaan töihin? Oletko miettinyt? Lääkärit ovat vastuussa potilaistaan, vaikka olosuhteet olisivat kuinka mahdottomat tahansa. Jos tekee kiireessä hoitovirheen, tai potilas kuolee jonottaessa päivystykseen, on lääkäri henkilökohtaisesti vastuussa.

Siihen kiireeseenkö auttaa se, ettei lääkäreitä ole tarpeeksi?

Nuorista ikäluokista useampi kuin 1/100:sta koulutetaan Suomessa lääkäriksi. Nykyisillä koulutusmäärillä Suomessa on tulevaisuudessa maailman suurin lääkäritiheys.

Sitä odotellessa. Nykyisin on Pohjoismaiden alhaisin lääkäritiheys.

Niin, mutta mitä se koulutuspaikkojen lisääminen nykyiseen tilanteeseen auttaa, kun heidän valmistuessaan meillä on jo korkea lääkäritiheys?

Meillä on alueellisesti pulaa lääkäreistä ja se kertoo siitä, että lääkäreitä on liian vähän tarpeeseen nähden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kuntien tai valtion intressi, että lääkäreiden koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Se nimittäin lisäisi painetta kasvattaa virkojen lukumäärää, kun asioita ei voisi enää perustella ”lääkäripulalla”. Todellisuudessa Suomessa on nykyään tarpeeksi monta lääkäriä, mutta virkoja ei säästösyistä ole. Siksi lääkäreistä suuri osa on töissä yksityisellä ja sinne potilaiden on pakko hakeutua nykytilanteessa.

Tämä on pötyä. Julkisella sektorilla on satoja täyttämättömiä lääkärinvirkoja koska hakijoita ei ole.

Virkojen tarvittaisiin esim. kymmenen, mutta niitä on vain kuusi. Eli lääkäreillä on täysin mahdoton työtaakka jo lähtökohtaisesti. Miksiköhän kukaan ei suostu sellaisissa oloissa tulemaan töihin? Oletko miettinyt? Lääkärit ovat vastuussa potilaistaan, vaikka olosuhteet olisivat kuinka mahdottomat tahansa. Jos tekee kiireessä hoitovirheen, tai potilas kuolee jonottaessa päivystykseen, on lääkäri henkilökohtaisesti vastuussa.

Siihen kiireeseenkö auttaa se, ettei lääkäreitä ole tarpeeksi?

Nuorista ikäluokista useampi kuin 1/100:sta koulutetaan Suomessa lääkäriksi. Nykyisillä koulutusmäärillä Suomessa on tulevaisuudessa maailman suurin lääkäritiheys.

Sitä odotellessa. Nykyisin on Pohjoismaiden alhaisin lääkäritiheys.

Niin, mutta mitä se koulutuspaikkojen lisääminen nykyiseen tilanteeseen auttaa, kun heidän valmistuessaan meillä on jo korkea lääkäritiheys?

Lääkäreitä jää valtavasti eläkkeelle ja työnantajapuoli ei valitettavasti näe, että pula olisi helpottamassa. Millonkas saataisiin täytettyä ne virat joihin ei ole hakijoita? Sitten kun se tapahtuu, voidaan murehtia lääkäreiden määrää uudelleen, ei ennen sitä.

Ei ryhmäkokojen lääkiksessä voi kasvattaa..Nytkin jo vaikeaa päästä harjoittelemaan toimenpiteitä.Tuskin kukaan haluaa lääkäriä joka ei osaa tehdä toimenpiteitä.

Sitä paitsi ulkomailta on tullut Suomeen paljon lääkäreitä, joita Suomen valtio ei ole kouluttanut.

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteellisen pääsykokeiden hyväksymisprosentti oli vuonna 2018 Helsingin yliopiston ruotsinkielistä linjaa lukuunottamatta 4% prosentin luokkaa, joten miten aloituspaikkojen lisääminen muuttaisi tilannetta parempaan suuntaan? Hakijoitahan oli yllin kyllin, mutta heidän osaamisensa oli heikkkoa. Lisäpaikkojen täyttäminen edellyttäisi pääsykoerajojen laskemista, mikä ei kuulosta kovin järkevältä.

https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykokeet/laaketieteellinen…

.

Voi jestas. Tietystikin suurempi määrä aloituspaikkoja tarkoittaa suurempaa määrää lääkäreitä.

Jos pääsykokeista hyväksytään vain 4%, on aivan sama, onko aloituspaikkoja tuhat vai satatuhatta, koska riittävää osaamista ei ole yhtään sen enempää. Ei sinne voi päästää pääsykokeessa reputtaneita.

Vierailija kirjoitti:

Ei ryhmäkokojen lääkiksessä voi kasvattaa..Nytkin jo vaikeaa päästä harjoittelemaan toimenpiteitä.Tuskin kukaan haluaa lääkäriä joka ei osaa tehdä toimenpiteitä.

Sitä paitsi ulkomailta on tullut Suomeen paljon lääkäreitä, joita Suomen valtio ei ole kouluttanut.

.

Lääkäreitä tarvitaan koska heitä ei ole tarpeeksi. Koulutus pitää mitoittaa tarpeen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kuntien tai valtion intressi, että lääkäreiden koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Se nimittäin lisäisi painetta kasvattaa virkojen lukumäärää, kun asioita ei voisi enää perustella ”lääkäripulalla”. Todellisuudessa Suomessa on nykyään tarpeeksi monta lääkäriä, mutta virkoja ei säästösyistä ole. Siksi lääkäreistä suuri osa on töissä yksityisellä ja sinne potilaiden on pakko hakeutua nykytilanteessa.

Lääkärikoulutuksen lisääminen ajaisi kysynnän ja tarjonnan lain mukaan palkkatasoa järjellisemmäksi, mikä olisi kunnille iso säästö.

Höpö höpö, ei kukaan tee lääkärin työtä halvalla. Osa menee sitten niihin ammatteihin joista vielä maksetaan, ja osa menee sillä pienemmällä liksalla vähemmän vaativiin töihin ja keskittyy elämässä muihin juttuihin. Toki osa jää kutsumusammatin takia julkiselle vaikka palkka laskisi miten paljon, mutta nämä on niitä erikoissairaanhoidon lääkäreitä joista ei ole pulaa nytkään. Huippukirurgeja, sydänlääkäreitä sun muita spesialisteja joiden elämäntyö on yliopistosairaalassa. Ei kukaan hyväntekeväisyyttä sinne terkkariin mene, kun sinne on vaikea saada ihmisiä edes tonnikaupalla erikoissairaanhoitoa paremmalla liksalla. Mutta saahan sitä unelmoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteellisen pääsykokeiden hyväksymisprosentti oli vuonna 2018 Helsingin yliopiston ruotsinkielistä linjaa lukuunottamatta 4% prosentin luokkaa, joten miten aloituspaikkojen lisääminen muuttaisi tilannetta parempaan suuntaan? Hakijoitahan oli yllin kyllin, mutta heidän osaamisensa oli heikkkoa. Lisäpaikkojen täyttäminen edellyttäisi pääsykoerajojen laskemista, mikä ei kuulosta kovin järkevältä.

https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykokeet/laaketieteellinen…

.

Voi jestas. Tietystikin suurempi määrä aloituspaikkoja tarkoittaa suurempaa määrää lääkäreitä.

Jos pääsykokeista hyväksytään vain 4%, on aivan sama, onko aloituspaikkoja tuhat vai satatuhatta, koska riittävää osaamista ei ole yhtään sen enempää. Ei sinne voi päästää pääsykokeessa reputtaneita.

Mitä oikein höpiset? Pääsykokeessa hyväksymisprosentti riippuu täysin hakijoiden ja aloituspaikkojen määrästä eikä hakijoiden tasosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteellisen pääsykokeiden hyväksymisprosentti oli vuonna 2018 Helsingin yliopiston ruotsinkielistä linjaa lukuunottamatta 4% prosentin luokkaa, joten miten aloituspaikkojen lisääminen muuttaisi tilannetta parempaan suuntaan? Hakijoitahan oli yllin kyllin, mutta heidän osaamisensa oli heikkkoa. Lisäpaikkojen täyttäminen edellyttäisi pääsykoerajojen laskemista, mikä ei kuulosta kovin järkevältä.

https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykokeet/laaketieteellinen…

.

Voi jestas. Tietystikin suurempi määrä aloituspaikkoja tarkoittaa suurempaa määrää lääkäreitä.

Jos pääsykokeista hyväksytään vain 4%, on aivan sama, onko aloituspaikkoja tuhat vai satatuhatta, koska riittävää osaamista ei ole yhtään sen enempää. Ei sinne voi päästää pääsykokeessa reputtaneita.

kaikille opiskelupaikoille on kuitenkin aina löytynyt ottaja. Moni sellainen joka ei Suomessa ole päässyt opiskelemaan on päässyt jossain muualla esimerkiksi Virossa jossa pääsykoe käsittelee biologiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kuntien tai valtion intressi, että lääkäreiden koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Se nimittäin lisäisi painetta kasvattaa virkojen lukumäärää, kun asioita ei voisi enää perustella ”lääkäripulalla”. Todellisuudessa Suomessa on nykyään tarpeeksi monta lääkäriä, mutta virkoja ei säästösyistä ole. Siksi lääkäreistä suuri osa on töissä yksityisellä ja sinne potilaiden on pakko hakeutua nykytilanteessa.

Lääkärikoulutuksen lisääminen ajaisi kysynnän ja tarjonnan lain mukaan palkkatasoa järjellisemmäksi, mikä olisi kunnille iso säästö.

Filippiineillä koulutetaan paljon sairaanhoitajia. Heistä on tullut varsinainen vientituote, lähtevät järjestäin muualle maailmaan tekemään paremmalla palkalla töitä kuin kotimaassaan. Lääkäreistä on pulaa kaikkialla maailmalla ja yleensä heillä on parempi kielitaitokin sopeutua uuteen kotimaahan. Jenkeissä lääkäristä tulee helpolla ihan miljonäärikin. Kertoisitko miksi, joku jäisi tänne steppaamaan jollain parin tonnin sippiliksalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteellisen pääsykokeiden hyväksymisprosentti oli vuonna 2018 Helsingin yliopiston ruotsinkielistä linjaa lukuunottamatta 4% prosentin luokkaa, joten miten aloituspaikkojen lisääminen muuttaisi tilannetta parempaan suuntaan? Hakijoitahan oli yllin kyllin, mutta heidän osaamisensa oli heikkkoa. Lisäpaikkojen täyttäminen edellyttäisi pääsykoerajojen laskemista, mikä ei kuulosta kovin järkevältä.

https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykokeet/laaketieteellinen…

.

Voi jestas. Tietystikin suurempi määrä aloituspaikkoja tarkoittaa suurempaa määrää lääkäreitä.

Jos pääsykokeista hyväksytään vain 4%, on aivan sama, onko aloituspaikkoja tuhat vai satatuhatta, koska riittävää osaamista ei ole yhtään sen enempää. Ei sinne voi päästää pääsykokeessa reputtaneita.

Jos sen huonoimman sisäänpäässeen pisteet ovat 0,3 pistettä paremmat kuin seuraavien viiden parhaan, jotka eivät enää päässeet sisään niin tuskin heidän osaamistasossaan ihan huimaa eroa on...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kuntien tai valtion intressi, että lääkäreiden koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Se nimittäin lisäisi painetta kasvattaa virkojen lukumäärää, kun asioita ei voisi enää perustella ”lääkäripulalla”. Todellisuudessa Suomessa on nykyään tarpeeksi monta lääkäriä, mutta virkoja ei säästösyistä ole. Siksi lääkäreistä suuri osa on töissä yksityisellä ja sinne potilaiden on pakko hakeutua nykytilanteessa.

lääkäreitähän on paljon, mutta monet tekee ainakin yksityisellä jotain 3 päivän 5 tunnin työviikkoja, koska liksa on niin älytön.

Onko sinusta ok, että valtio ensin kouluttaa kalliilla ja sitten lääkäri ei viitsi tehdä edes puolta työviikkoa töitä? Ja aloituspaikkojen lukumäärää ei voida nostaa, jotta näille muutamaa tuntia viikossa työskenteleville voidaan maksaa sikamaisen isoa korvausta siitä hyvästä, että hiukan vaivautuvat.

Kaikki muutkin yliopisto-opiskelijat koulutetaan yhteiskunnan piikkiin, mutta silti kukaan ei valita että juristeille ja dippainsseille pitää maksaa työstä ihan palkkaakin.

Lääkärin kouluttaminen maksaa enemmän, kuin dippainssin tai juristin kouluttaminen.

Ai että koska koulutus on vaativaa ja kallista, niin palkkaa ei kannata maksaa? Ammatista, josta joka ikinen muu maa tällä planeetalla kyllä maksaa hyvää palkkaa - toki paikallisiin elintasokustannuksiin suhteutettuna? Tosi hyvä idea, koulutetaan niitä kalliita lääkäreitä ulkomaille.

Ai että sinusta on ok, että muutaman viikkotyötunnin tekemällä voi elättää itsensä mukavasti valtion ensin panostettu huiman summan koulutukseen? Kyllä tuota koulutusta vastaan pitää jotain tuottaakin yhteiskunnalle. Mm. täysi työ- ja veropanos.

Opettajien työpanosta saa repostella vapaasti mutta kun joku huomauttaa lääkäreitten lyhyistä työviikoista, se onkin kohtuutonta.

Ei tarvitse, ellei samalla laiteta kaikille muillekin korkeakoulutetuille samanlaista maksimipalkkaa ja velvoitetta 40 h työviikkoon. Sitäpaitsi valitus veroista on vähän ristiriidassa yksityislääkäreiden palkoista valittamisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteellisen pääsykokeiden hyväksymisprosentti oli vuonna 2018 Helsingin yliopiston ruotsinkielistä linjaa lukuunottamatta 4% prosentin luokkaa, joten miten aloituspaikkojen lisääminen muuttaisi tilannetta parempaan suuntaan? Hakijoitahan oli yllin kyllin, mutta heidän osaamisensa oli heikkkoa. Lisäpaikkojen täyttäminen edellyttäisi pääsykoerajojen laskemista, mikä ei kuulosta kovin järkevältä.

https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykokeet/laaketieteellinen…

.

Voi jestas. Tietystikin suurempi määrä aloituspaikkoja tarkoittaa suurempaa määrää lääkäreitä.

Jos pääsykokeista hyväksytään vain 4%, on aivan sama, onko aloituspaikkoja tuhat vai satatuhatta, koska riittävää osaamista ei ole yhtään sen enempää. Ei sinne voi päästää pääsykokeessa reputtaneita.

Mitä oikein höpiset? Pääsykokeessa hyväksymisprosentti riippuu täysin hakijoiden ja aloituspaikkojen määrästä eikä hakijoiden tasosta.

Eihän sillä ole mitään tekemistä hyväksymisprosentin kanssa, paljonko hakijoita tai aloituspaikkoja on. Jos ei osaa asioita kokeessa, niín eihän silloin ole asiaa opiskelemaankaan. Joku taso on pakko säilyttää opiskelijavalinnoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se lääkärin koulutuksen lisääminen ole helppoa. Meilahti on ihan täynnä. Nykyiset opiskelijat eivät mahdu enää luentosaliin, vaan heidät on jaettu kahteen luentosaliin opetuksen ajaksi. Sama tilapula on Taitopajassa.

Luuletko että esim. kaikki oikeustieteen opiskelijat mahtuu samaan aikaan luentosaliin vai oliskohan yliopistolla kuitenkin käytössä useita saleja?

Onko oikeustieteen opiskelijoilla avaussali? Lääkäri harjoittelevat tikkien laittoa ja muita kädentaitoa vaativia operaatioita. Tiloja ei ole lisää koska talo on täynnä.

Entäpä, jos tiloja ihan vain rakennettaisiin lisää? Avaruudessakin on ihminen jo käynyt.

Jopa Husilla on pula tonteista Meilahdessa ja uusi rakennus maksaa rahaa.

Ihmiskunta ei mitenkään selviä siitä haasteesta, että pitäisi rakentaa rakennuksia.

Kauanko rakennuksen rakentaminen kestää? Vuoden vai 10-vuotta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kuntien tai valtion intressi, että lääkäreiden koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Se nimittäin lisäisi painetta kasvattaa virkojen lukumäärää, kun asioita ei voisi enää perustella ”lääkäripulalla”. Todellisuudessa Suomessa on nykyään tarpeeksi monta lääkäriä, mutta virkoja ei säästösyistä ole. Siksi lääkäreistä suuri osa on töissä yksityisellä ja sinne potilaiden on pakko hakeutua nykytilanteessa.

Tämä on pötyä. Julkisella sektorilla on satoja täyttämättömiä lääkärinvirkoja koska hakijoita ei ole.

Tämä ei johdu siitä, että olisi koulutettu liian vähän lääkäreitä vaan siitä, että työolot ovat paskoja. Nytkun Helsingissä jo terveyskeskuksissa edellytetään olevan töissä 8-20. Koko ajan huonontuu työolot. Ei ihme, että lääkärit hakeutuvat yksityisiin.

Ai että sama ihminen töissä klo 8-20 maanantaista perjantaihin? Tuskin. Tarkoitatko päivystämistä? Se nyt vain kuuluu lääkärin ammattiin ja hyvin siitä korvataan. Tietenkin käytäntöjä saattaisi olla tarpeen muuttaa.

Jos paikalla olisi aina osaava ammattilainen riittävällä kokemuksella, ei päivystäjää tarvittaisi.