Opettajat, miksi suunnitteluun menee niin paljon aikaa?

Jos tekee tehottomasti, niin kyllä sitä aikaa saa menemään.

Opetettava materiaali uudistuu. Eihän esim. maantietoa tai voi esim.opettaa 20 vuotta vanhojen tietojen mukaan. On pysyttävä ajan hermolla. Tulee myös uusia opetusmateriaaleja ja menetelmiä, kuten digitaaliset oppimisalustat ja ohjelmat, joita velvoitetaan käyttämään opsia myöten. Lisäksi oppilasaines on aina erilaista. On otettava huomioon monenlaiset oppijat ja eriytettävä tarvittaessa. Kaikki materiaali ei käy kaikille.

Sama tehtävä tai koe pitää suunnitella yleisen tuen oppilaille, tehostetun tuen oppilaille ja erityisen tuen oppilaille ja tuossa kolmannessa ryhmässä ne ovat kaikki erilaisia ja suunnitelmat henkilökohtaisia. Lisäksi tehtävän pitää soveltua lomailevalle oppilaalle tai muuten vaan poissaolevalle.

Ja kai opettajilla tuohon suunnitteluaikaan kuuluu yhteistyötahojen kanssa tehtävä työ, kokeiden tarkistamiset, vanhempien kanssa kommunikointi ( wilma taitaa olla suuri työllistäjä myös)

arviointi jne.

Ei. Jokaiselle oppilaalle pitää räätälöidä juuri hänen oppimistaan edistävä tapa edetä. Eihän se toki sitä tarkoita, että jokaisen oppitunnin kohdalla mietin juuri sen matikan aiheen opetuksen erikseen x20, mutta kyllä ryhmät ovat niin erilaisia, ettei sama sabluuna käy vuodesta toiseen. Esim. tällä hetkellä luokassani on oppilas, jolla on sellainen erityistarve, jota en ole aiemmin työssäni kohdannut. Mietin kaiken sen kautta.

Tällä hetkellä opetan ekaluokkaa. Viimeksi olen työskennellyt ekaluokalla vuonna 2015. Mitään tuolta ajalta ei voi tietenkään enää käyttää. OPS on muuttunut, koko opetusfilosofia on ihan toinen. Sen myötä kaikki materiaalitkin ovat tietysti vaihtuneet. Tuolloin minulla oli vielä ohjaaja, joka valmisteli mm. kässää ja kuvista leikkaamalla huopakankaita valmiiksi jne. Nyt valmistelen kaiken itse x20, ohjaajilla ei ole sellaiseen aikaa.

Tulen opettamaan ekaluokkaa seuraavan kerran lukuvuonna 2021-2022, jolloin voin varmaankin hyödyntää osaa nyt tekemästäni työstä. Tosin koulumme on sisäilmakoulu, joten mitään konkreettista en välttämättä tuolloin enää tältä vuodelta omista, jos tulee käsky tuhota altistuneet materiaalit. Onneksi osa työstä jää tiedostoihin talteen.

Tosin käytän tänä päivänä oman työni suunnitteluun ja valmisteluun max. 1-2 tuntia päivässä. Enempää ei ehdi, muu aika menee siihen kaikkeen muuhun sälään: vanhempien kanssa viesteilyyn, kokeiden korjaukseen ja muuhun arviointiin, kokouksiin ja toimikuntiin, muuhun yhteistyöhön. Olen töissä yleensä 8-16, kotona en juurikaan enää suostu ainakaan mitään konkreettista tekemään. Se kaikki muu on sitä, mikä kuormittaa ja harmittaa. Suunnittelua tekisin mielelläni.

Lukion nykyinen opetussuunnitelma on nyt saatu kertaalleen vedettyä läpi (3 vuotta). Kuitenkin päättäjät päättivät, että uutta opetussuunnitelmaan käydään hetimiten tekemään. 2021 syksyllä pitäisi olla seuraava lops käytössä. Omassa aineessani sisällöt muuttuvat taas.

Mikä on mielestäsi "paljon"? Opetustyössä yhden oppitunnin pitämisestä korvataan suunnilleen puolitoista tuntia työtä. Minusta tämä ei ole mitenkään paljon. Aika sisältää suunnittelun, valmistelun ja arvioinnin, ja varsinaisen opetuksen lisäksi oppilaiden tai opiskelijoiden ja huoltajien tiedottamisen sekä muun yhteydenpidon koteihin.

Se, että suunnittelee kurssit kerran huolella, helpottaa tietysti työtä, mutta esimerkiksi kokeet on laadittava joka kurssille erikseen. Vaikka käyttäisi valmiita kokeita, on katsottava, että kokeissa on kaikki tarvittava mukana (kustantajien kokeissa on yllättävän paljon virheitä!), ja perehdyttävä arviointiohjeisiin. Arviointi perustuu toki muuhunkin kuin kokeisiin: on tutkielmia, esitelmiä, ryhmäkeskusteluja, portfolioita, oppimispäiväkirjoja. Näihin liittyen on tehtävä tila- ja välinevarauksia, suunniteltava aikatauluja.

Monissa oppiaineissa käytetään oppikirjojen sijaan tai rinnalla erilaisia autenttisia materiaaleja, kuten lehtitekstejä ja videoita. Näiden tulee olla ajan tasalla. Lisäksi tehdään vierailuja koulun ulkopuolelle ja yhteistyöprojekteja muiden oppiaineiden opettajien kanssa.

Kuutosella lipsahti. Olisi pitänyt lukea omissa aineissani sisällöt muuttuvat taas. Opetan bilsaa ja mantsaa. Biologiassa tulee lähes joka viikko jotakin uutta. Ylppäreissä voidaan kysyä aiheista, jotka ovat olleet tiedotusvälineissä. Kirjoissa kaikkea ei aina vielä ole mukana.

Eikö kuitenkin 1+1 ole 2 vaikka mikä muuttuisi? 

No ei kaikilla menekään. Jos on hyvät matskut ja joitain vuosia kokemusta niin eipä tarvii kovin paljon aikaa käyttää suunnitteluun. Toki valmistelu on vielä oma lukunsa, mut voi valita sellaiset suunnitelmat jotka ei vaadi paljoa valmistelua. Ei tarvii mitään sirkustemppuja, lapsille riittää ihan tavallisetkin jutut kun he vaan tulevat jollain lailla huomioiduksi ja on tutut, turvalliset rutiinit.

Täytyy myös vähän katsoa, että suurin osa luokasta tajuaisi mitä opettaa :D

Vierailija kirjoitti:

Eikö kuitenkin 1+1 ole 2 vaikka mikä muuttuisi? 

On. Myöskin hauki on edelleen kala, maapallo kiertää aurinkoa ja lauseiden väliin tulee pilkku. On kuitenkin paljon tapoja opettaa näitä sekä monia muita elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja lapsille ja nuorille. Sitä, että luetaan kirjasta teoriaa, kuunnellaan pulpetissa hiljaa istuen opettajan luennointia tai toistetaan mekaanisesti opettajan perässä, ei nykyään pidetä kovin tehokkaina tapoina oppia.

Jos haluaa toiminnallista ja opetussuunnitelman mukaista opetusta, niin kyllä materiaalin valmistamiseen, toiminnassa tarvittavien tavaroiden yms. hankkimiseen, kokonaisuuksien suunnittelu, määrittäminen kuinka arvioit minkäkin jakson (enää arviointi ei ole kokeita pelkästään) ja lisäksi eri oppijoiden huomioiminen ja tukeminen, voin kertoa että aikaa menee!

Vierailija kirjoitti:

Lukion nykyinen opetussuunnitelma on nyt saatu kertaalleen vedettyä läpi (3 vuotta). Kuitenkin päättäjät päättivät, että uutta opetussuunnitelmaan käydään hetimiten tekemään. 2021 syksyllä pitäisi olla seuraava lops käytössä. Omassa aineessani sisällöt muuttuvat taas.

Jep! Ja itse asiassa tämä on ensimmäinen vuosi kun käytössä on vain yksi lops. Viime vuonna vielä nelivuotiset opiskelijat olivat vanhan opsin opiskelijoita. Toinen ”tavisvuosi” vielä edessä, sitten vedetään taas kahta opsia rinnakkain. Ei järjen häivää.

hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Ope kirjoitti:

No ei kaikilla menekään. Jos on hyvät matskut ja joitain vuosia kokemusta niin eipä tarvii kovin paljon aikaa käyttää suunnitteluun. Toki valmistelu on vielä oma lukunsa, mut voi valita sellaiset suunnitelmat jotka ei vaadi paljoa valmistelua. Ei tarvii mitään sirkustemppuja, lapsille riittää ihan tavallisetkin jutut kun he vaan tulevat jollain lailla huomioiduksi ja on tutut, turvalliset rutiinit.

Mutta esimiehelle ei välttämättä riitä joissakin kouluissa. Pitää olla edelläkävijä ja uudistua ja uudistaa ja sitä vaaditaan myös alaisilta.

Olen järkyttyneenä seurannut, kun lapseni eskariopettajakin lähettää wilma-viestejä pitkin päivää. Jokaiselle päivälle on hienot suunnitelmat ja kysymyksii vastaan päivän sisällä. Kun haen lastani iltapäiväkerhosta, on hän siellä vielä usein pyörimässä, vaikka wilma-viestejä saattaa tulla illalla kymmeneltä tai sunnuntaina. Nostan hattua kyllä. Mutta tuo onkin aika huippu eskari, kaikki tuntuu toimivan ja vaikka mitä ne siellä opettavat ja tekevät ja lapsi tykkää kovasti. Osa tehtävistä on eriytettykin vielä ja erityisopekin käy melkein joka viikko.

Kyllä varmasti tekee palkkansa eteen työtä, vaikka eskari ei kestäkään kuin sen 4 tuntia.

No vaikka peruslinjat on valmiina, niin eivät ne asiat itsestään tapahdu.

Esimerkiksi tänään tuntien jälkeen piti katsoa, mitä ryhmiä huomenna taas onkaan ja mitä tehdään, muistella mihin viimeksi päästiin ja mitä tuli läksyksi, mitä pitäisi muistaa tarkistaa ja kerätä takaisin oppilailta. Opetan huomenna viittä eri ryhmää, joiden kaikkien kanssa mennään eri vaiheessa.

Huomasin siinä sitten, että minulla on yhden ryhmän vihkot päällä. Niistä piti lukea yksi tehtävä ja antaa plussaa tai miinusta. Ja toki merkitä sama omaan arviointikirjaan ja Wilmaan. Siinä Wilmassa pyöriessä luin vielä parit viestit ja vastasin yhteen sekä tein muutaman merkinnän.

Onneksi muistin, että tietokoneet pitäisi varata kaseja varten ensi viikoksi. Ja tosiaan ne ysien koepäivät. Valitettavasti kollega oli ehtinyt ensin, joten jouduin sen takia hieman säätämään omaa suunnitelmaa. Taidankin joutua käyttämään yhteen juttuun vähän vähemmän aikaa kuin olin suunnitellut.

Sitten piti katsoa, onko materiaalit kunnossa. No monistamiseksihan se meni.

Lopuksi täydentelin esimiehen vaatimuksesta sijaisohjeita, joiden pitäisi olla varmuuden vuoksi aina olemassa. Valitettavasti siinä en voi käyttää samoja suunnitelmia kuin itselleni, koska satunnainen sijainen ei voi opettaa esimerkiksi uutta asiaa. Siellä voi olla vaikka joku matikanope, joka ei voi alkaa opettaa yseille novellianalyysia.

Erehdyin vielä avaamaan Wilman, ja siellähän esimies kehotti, että oppilaiden kanssa pitää ensi lv-vartissa käsitellä eräs asia. Luin sitten läpi matskun, jotta tietäisin, mitä pitää tehdä.

Kun nyt näytti siltä, että enää kuitenkaan ehdi seuraavaan junaan, kävin vielä Taidetestaajat-vastuuopen ohjeen mukaan rekisteröimässä valvontaluokkani kyseiseen ohjelmaan.

No hupsista keikkaa, tulihan siinä sitten lopulta tuhrattua taasen pari tuntia. Valitettavasti ei jäänyt aikaa varsinaisesti kehittää työtään ja keksiä jotain uutta, vaikka monien mielestä niin pitäisikin opettajan koko ajan tehdä. Minulla nuo työpäivät tuntuvat vain livahtavan ihan tähän peruskauraan.

Yhden mietityn ja toimivan monisteen tekemiseen voi mennä tunti. Alakoulun kirjasarjoissa on usein valmista monistettavaa, yläkoulussa taas ei. Lisäksi ainakin opettamieni aineiden valmiit kokeet ovat luokattoman huonoja. Mitä järkeä on pitää helppo ja opsin kriteereitä vastaamaton koe, josta lähes kaikki saisivat kiitettävän. Kokeet joutuu siksi rakentelemaan itse.

Näää kofeiinipäissään vetää diasarjat läpii. Sse joka ymmärtää on tuleva veronmaksaja.