Oletko hauska?
Minä en. :/ Joskus yritän sanoa jotain vähemmän tosissani, mutta en saa siihen oikeaa tilannetta, äänensävyä, sanavalintoja, tarinaa, jotta se ymmärrettäisiin huumorina. Tekstin välityksellä hauskuus joskus onnistuu.
Mikä tekee ihmisestä hauskan? Pohtivatko he ulosantiaan paljon vai onko se jotain intuitisen tajun työtä?
Hauskuus ei välttämättä silti meidän totisten lohduksi ole kovinkaan yleinen kyky. Omassa opintoryhmässänikin vain kahden koen olevan erityisen taitavia humoristisessa kommunikoinnissa.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku spämmää noita seksijuttuja joka ketjuun?
Se on varmaankin botti.
Vierailija kirjoitti:
Vauvat jostain syystä nauravat minulle.
Ne naurrrrrrraaaa sulllle. Ne nöyrrrrryyyyttttäää sua ja sä et tajua.
No mulle on sanottu et oon koominen, moniki on sanonu.
Mut siis usein esim. tuntemattomien seurassa en yritä olla hauska tms. Mut tuttujen seurassa heitän koko ajan jotain läppää. :D
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni juu.
Kyllä muut kertovat jos olet hauska.
Et sä itse sitä arvioi.
No multa on puolitosissaan pyydetty stand up -settiä (kielinillittäjille seisontahuumoriesitystä) firman juhliin. Eli olen, helvetin hauska. Tai sitten olen vain niin huono työssäni, että ovat koettaneet, että jos tuosta edes jotain hyötyä saataisiin.
Sukurasitus molemmilta puolilta.
Ei maha mittää.
Pakko on uskoa, että olen hauska. Niin usein olen se, joka naurattaa koko porukkaa. Ja nimenomaan sellaisilla tilannekohtaisilla, spontaaneilla huomioilla, joita joku edellä hyvin kuvailikin.
Kai mä sit oon kun äitini sanoo mun olevan, tosi hauska siis. Tai jotain sinne päin ainakin.
No en todellakaan.