Mies ei halua seksiä vauvan syntymän jälkeen

Harvemmin puhutaan siitä, että seksittömyyskin voi olla sallittu ja luonnollinen reaktio ja uusi käyttäytymistapa muuttuneessa tilanteessa.

Luonto on saanut, mitä halusi, eli ajoi naisen ja miehen yhteen ja lisääntymään. 

Aktiivinen seksielämä ei toteudu kaikilla, eikä se tarkoita, että jossain olisi varsinaisesti vikaa tai rakkaudesta puutetta - rakkaus muuttaa muotoaan. Joskus toki voi niinkin olla, että taustalla on todellisia ongelmia).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla on siellä mies_lapsi. Sellainen näkee synnyttäneen naisen ensisijaisesti tai vain äitinä, eikä äidin kanssa haluta seksiä. Ikävä kyllä moni taantuu myös sille asteelle, että äiti on vastuussa kotitöistä.

Kas, kun moni lapsia saanut nainen myös ensisijaisesti _näyttäytyy_ äitinä. Ei ole aikaa miehelle, koska lapset.

Kyllä siinä halut lähtee.

Siksi fiksu mies ottaakin oma-aloitteisesti hoitaakseen oman puolikkaansa lapsiin ja kotiin liittyvistä hommista. Hänhän voi tehdä kaikkea muuta paitsi imettää. Jää sitten naiselle aikaa ja energiaa miehellekin, joka ei ole vain yhtenä vaatijana lisää.

Moni nainen ei sitä vapautunutta aikaa mieheensä käytä. Osa tekee sitten vain lisää vauvajuttuja ja osa ottaa omaa aikaa. Eikä niissä sinänsä mitään pahaa ole. Mutta jos sitä aikaa löytyy kaikkeen muuhun paitsi omaan puolisoon, niin ei se lupaa hyvää parisuhteelle.

Ei tietenkään. Parisuhde on kahden kauppa.

Vierailija kirjoitti:

Harvemmin puhutaan siitä, että seksittömyyskin voi olla sallittu ja luonnollinen reaktio ja uusi käyttäytymistapa muuttuneessa tilanteessa.

Luonto on saanut, mitä halusi, eli ajoi naisen ja miehen yhteen ja lisääntymään. 

Aktiivinen seksielämä ei toteudu kaikilla, eikä se tarkoita, että jossain olisi varsinaisesti vikaa tai rakkaudesta puutetta - rakkaus muuttaa muotoaan. Joskus toki voi niinkin olla, että taustalla on todellisia ongelmia).

Tämä on kiinnostava kysymys. Milloin seksin "saa" lopettaa, missä ikävaiheessa?

Jossain iässä varmaan suurimmalta osalta loppuu halut (60v? 70v? 80v?), mutta jos parilla se tapahtuu eri aikoina, niin mitä tehdä... 

Joskus seksi palaa kuvioon mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla on siellä mies_lapsi. Sellainen näkee synnyttäneen naisen ensisijaisesti tai vain äitinä, eikä äidin kanssa haluta seksiä. Ikävä kyllä moni taantuu myös sille asteelle, että äiti on vastuussa kotitöistä.

Kas, kun moni lapsia saanut nainen myös ensisijaisesti _näyttäytyy_ äitinä. Ei ole aikaa miehelle, koska lapset.

Kyllä siinä halut lähtee.

Siksi fiksu mies ottaakin oma-aloitteisesti hoitaakseen oman puolikkaansa lapsiin ja kotiin liittyvistä hommista. Hänhän voi tehdä kaikkea muuta paitsi imettää. Jää sitten naiselle aikaa ja energiaa miehellekin, joka ei ole vain yhtenä vaatijana lisää.

Ehkä ap:n pitäisi myös olla fiksu ja oma-aloitteisesti alkaa tehdä asioita, jotta miehellä olisi enemmän aikaa ja energiaa sekä vähemmän päänsärkyä ja stressiä. Näin hän voisi auttaa miestään eikä olla vain yhtenä vaatijana lisää.

Lähtöolettamani on, että ap:lla on kädet täynnä viisikuista vauvaa. Siitä riittää hommaa kahdellekin. Fiksu puoliso ei anna toisen nääntyä taakan alle. Stressi ei näköjään vie mieheltä haluja, kun aikuisviihde kelpaa. Ongelma on siis muualla.

On tässä biologiaakin. Luonnon keino säästää äidin voima vauvaan eikä mahdolliseen uuteen raskauteen. Miesten haluttomuutta heti vauvan syntymän jälkeen ei haluta nähdä vauvan kasvun rauhoittamisena ja suojelemisena, mutta se voi olla sitä.

Siis tiedostamatonta.

Missä sanoin etten tee oma-aloitteisesti asioita:D Olen kyllä itsenäinen ja huolehdin kodin ja lapset oikein hyvin. Pointtina oli vain että suhteemme on mielestäni muuttunut kokonaan. Kosketus ja seksi kadonneet.

ap

up

Itse muistan, kun vaimoni sai ensimmäisen lapsemme, siinä muuttui kertaheitolla melko lailla koko näkemykseni hänestä naisena ja ihmisenä. Siihen asti oltiin oltu nuoria rakastavaisia jne., mutta yhtäkkiä hän olikin äiti, sen lisäksi tietysti että oli vaimoni ja rakastettuni. Kyllä siinä joutui monet asiat miettimään uudestaan, mukaan lukien sen, mitä seksi ja seksikkyys ja seksuaalinen halu on, sekä minun osaltani että hänen, puhumattakaan siitä miten seksi saadaan sopimaan uuteen elämäntilanteeseen jossa on pieni lapsi osana ja usein keskipisteenä. Vielä kun siihen tulee päälle synnytyksestä palautuminen ja parantuminen, joka vaimoni kohdalla vei parisen kuukautta, jona aikana ei oikein tiennyt mitä voi tehdä ettei satuta tms., niin ei se ihan helppoa aikaa ollut meille kummallekaan, ennen kuin totuttiin uusiin kuvioihin.

Toisen lapsemme kohdalla tilanne meni kaikin puolin helpommin, ehkä osittain siksi että muutos yksilapsisesta perheestä kaksilapsiseksi ei ole yhtä suuri kuin lapsettomasta yksilapsiseksi, ja ehkä sitä jo silloin ymmärsi koko jutun muutenkin paremmin. Mainitsen tämän viimeisen pointin siksi, että vaikka sinulla onkin aikasempi lapsi, niin miehellesi (käsittääkseni?) tämä teidän yhteinen on ensimmäinen, eli hänelle tilanne on uusi ja erikoinen.

Ja juu juu, tottakai täytyisi aikuisen ihmisen osata kelata tälläiset hommat kypsästi ja fiksusti, kun on kerran ryhtynyt parisuhteeseen ja isäksi jne., mutta ei se aina ihan niin mene, ei meillä miehillä kuin ei teillä naisillakaan.

Jos ei keskustelu auta, eikä ole malttia vaan odottaa ja toivoa että aika korjaa ongelman, niin ehkä jonkinlainen parisuhdeterapeutti tmv. olisi paikallaan?

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli synnytyksessä. Olemme kolmenkympin molemmin puolin.

Sai traumoja. Kuten Robbie Williams sanoi: "Synnytyksessa mukana olo oli kuin olisi nahnyt lempipubinsa palavan." 

Eli vaikka kuinka sanotaan miten yhdistava ja kaunis kokemus se on, niin jotkut miehet ei vaan pysty handlaamaan kaikkea sita synnytykseen liittyvaa raadollista puolta, heilta putoaa ikaankuin suomut silmilta kun nakevat sen hekuman tuottajan ihan toisessa valossa. 

Uskon oikeasti etta monilla miehilla on vaikeaa assosioida se lapsen syntyman "portti" enaa seksuaaliseen nautintoon tuon kokemuksen jalkeen. 

Olen täysin samaa mieltä tästä todennäköisestä skenaariosta. Kun on kerran nähnyt sen ennen niin ihanan aukon levittyvän ja ulostavan verisenä ja limaisena, niin sitä mielikuvaa on oikeasti vaikea saada enää päästä pois. Sen jälkeen mielikuva rävähtää joka kerta silmille, kun pimpsan näkee. Yritä siinä sitten kiihottua.

Parisuhdeterapeuttia olen itsekin miettinyt. Arvostaisin jos mies voisi kertoa suoraan mikä mättää, vaikka eihän se toisaalta varmaan olisi mukavaa kuultavaa minulle ... Olen nimittäin melko varma että ei vaan enää halua seksiä minun kanssani, ehkä jonkun muun kanssa kelpaisi.

ap

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä tästä todennäköisestä skenaariosta. Kun on kerran nähnyt sen ennen niin ihanan aukon levittyvän ja ulostavan verisenä ja limaisena, niin sitä mielikuvaa on oikeasti vaikea saada enää päästä pois. Sen jälkeen mielikuva rävähtää joka kerta silmille, kun pimpsan näkee. Yritä siinä sitten kiihottua.

Kyllä se mielikuva siitä hälvenee ajan kanssa. On myös erittäin todennäköistä että lapsen syntymän jälkeen miehelläkin riittää ajateltavaa ja asemoitumista uuteen tilanteeseen, varsinkin jos oli miehelle ensimmäinen lapsi.

Itse olin ensimmäisestä synnytyksestä kovasti "järkyttynyt", keskityin elämässä vain suorittamiseen ja siihen että kaikki menisi hyvin, jokaista päivää varjosti huoli tulevasta. Elin 100% lasta ja vaimoa varten, seksihalut hoidin runkkaamalla hätäisesti vessassa. Ei ollut mielessäkään seksi parisuhdetarkoituksessa, jotenkin se tuntui olevan ylimääräistä vaivaa. Meillä seksittömyys kesti kuukausia, senkin jälkeen meni vielä pitkään että päästiin edes lähelle sitä mitä meille ennen oli. Tämä oli siis ensimmäisen lapsen kohdalla, olimme tuolloin alle kolmekymppisiä. Toisen ja kolmannen lapsen kohdalla "asennoituminen" tapahtuikin sitten huomattavasti nopeammin, oli jo luottoa siihen että pärjää elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla on siellä mies_lapsi. Sellainen näkee synnyttäneen naisen ensisijaisesti tai vain äitinä, eikä äidin kanssa haluta seksiä. Ikävä kyllä moni taantuu myös sille asteelle, että äiti on vastuussa kotitöistä.

Kas, kun moni lapsia saanut nainen myös ensisijaisesti _näyttäytyy_ äitinä. Ei ole aikaa miehelle, koska lapset.

Kyllä siinä halut lähtee.

Onko joku aikuinen oikeasti sitä mieltä että mies ensin ja sitten vasta lapset? Onhan ne miehenkin lapset hyvä tavaton.

Nainen joutuu tahtomattaan tahkoamaan lasten kanssa kun mies ei tee omaa osuuttaan ja naiselle ei jää yhtään omaa aikaa. Ja jos omaa aikaa on hetken niin silloin haluaa nollata olonsa esim menemällä rauhassa suihkuun, juoda kahvia rauhassa ja syödä, ehkä lukea lehteä tai rentoutua tv-ohjelmaa katsoen. Ennen mukavaa omaa oloa ei seksi tule kyllä mieleen.

Ja heti kimpussa panemista vaativa mies ei kyllä haluja nosta. Päinvastoin kertoo ettei miehellä ole mitään ynmärrystå.

Jos vaimo vaikuttaa vain äidiltä niin se on ihan miehen syy.

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli synnytyksessä. Olemme kolmenkympin molemmin puolin.

Sai traumoja. Kuten Robbie Williams sanoi: "Synnytyksessa mukana olo oli kuin olisi nahnyt lempipubinsa palavan." 

Eli vaikka kuinka sanotaan miten yhdistava ja kaunis kokemus se on, niin jotkut miehet ei vaan pysty handlaamaan kaikkea sita synnytykseen liittyvaa raadollista puolta, heilta putoaa ikaankuin suomut silmilta kun nakevat sen hekuman tuottajan ihan toisessa valossa. 

Uskon oikeasti etta monilla miehilla on vaikeaa assosioida se lapsen syntyman "portti" enaa seksuaaliseen nautintoon tuon kokemuksen jalkeen. 

Olen täysin samaa mieltä tästä todennäköisestä skenaariosta. Kun on kerran nähnyt sen ennen niin ihanan aukon levittyvän ja ulostavan verisenä ja limaisena, niin sitä mielikuvaa on oikeasti vaikea saada enää päästä pois. Sen jälkeen mielikuva rävähtää joka kerta silmille, kun pimpsan näkee. Yritä siinä sitten kiihottua.

Niin onhan se kamalaa miehelle kun näkee kun oma lapsi syntyy eikä tarvitse tehdä mitåän. Mitäs se nyt naisen osa on siinä ei tunnu missään, nainenhan on vaan se jonka kehon se lapsi syntyessåän runnoo. Eikä tunmu yhtåän arveluttavalta aloittaa seksiå miehen kanssa synnytyksen jälkeen kun penis sisällä tuo mieleen vain synnytyksen tuskat. On se miehellä kamalaa. Keskenkasvuisten puhetta sanon minä ja ei miehen puhetta vaan jotain raukkojen. Ei ole naisella aikuista puolisoa.

Jos nainen pyörittää kaikkea yksin on vikaa molemmissa. Jos puoliso on niin olematon että ei osuuttaan tunnista niin kyllähän se on keskustelun paikka.

Mitä siitä lasten kasvatuksesta tulee jos vanhemmat eivät pysty puhumaan vaikeista asioista keskenään.

Onko teillä edes yhteistä näkemystä siitä miten arjen tulee pyöriä jotta lapsi tuntee olonsa kotona turvalliseksi ja rakastetuksi.

Millaiseksi puolisoksi lapsi kasvaa jos kotoa opittu malli on vinksallaan?

Ehdotan vakavasti että teette korjausliikkeen ja koitatte löytää tavat toistenne arkiseen huomioimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhdeterapeuttia olen itsekin miettinyt. Arvostaisin jos mies voisi kertoa suoraan mikä mättää, vaikka eihän se toisaalta varmaan olisi mukavaa kuultavaa minulle ... Olen nimittäin melko varma että ei vaan enää halua seksiä minun kanssani, ehkä jonkun muun kanssa kelpaisi.

ap

Ei sitä syytä välttämättä itsekään tiedosta. Tai ei vain osaa/kykene siitä puhumaan. Siksi se pariterapeutti voisi auttaa asiassa.

Ja vaikka asia olisi kuten epäilet, voi perimmäinen syy olla muu kuin muuttunut ulkonäkösi. Syy voi olla yksinkertaisesti se, että olette molemmat väsyneitä ja haastavassa tilanteessa. Kahdenkeskinen aika on vähissä. Silloin puoliso on helppo nähdä vain kämppiksenä ja vanhempana. Seksuaalisuus ikään kuin jää arjen kiireen alle. Sitten se vähä halu mitä on, tyydytetään nopeasti itse koska muuhun ei energia ja usko riitä. Yksinkertaisesti ajatus siitä, että molemmat olisi innostuneita ja jaksaisi samaan aikaan vielä niin, että lapsi ja muutkin arkiasiat olisi hoidossa, tuntuu vaan liian kaukaa haetulta, että sen eteen viitsisi mitään tehdä.

ntäpä jos siitä lapsen syntymasta on jo 8 vuotta ja mies ei ole koskenut minuun enää sen jälkeen

herättääkö se kaalimato ajatuksia teissäkin

Vierailija kirjoitti:

Harvemmin puhutaan siitä, että seksittömyyskin voi olla sallittu ja luonnollinen reaktio ja uusi käyttäytymistapa muuttuneessa tilanteessa.

Luonto on saanut, mitä halusi, eli ajoi naisen ja miehen yhteen ja lisääntymään. 

Aktiivinen seksielämä ei toteudu kaikilla, eikä se tarkoita, että jossain olisi varsinaisesti vikaa tai rakkaudesta puutetta - rakkaus muuttaa muotoaan. Joskus toki voi niinkin olla, että taustalla on todellisia ongelmia).

Ei ole mikään luonnollinen asia että nuorilla vanhemmilla loppuu seksielämä mahdollisesti lopullisesti. Ei "luonto" ajattele asiaa noin, tosin nykymiehille saattaa olla liikaa lapsen syntymä tämänkin ketjun perusteella... Ei ihme että syntyvyys laskee, kuka nainen haluaa tehdä lapsia kun tietää että vartalo ottaa osumia ja miestäkään ei enää kiinnosta. Tai siis miestä kyllä kiinnostaa, mutta aivan muut naiset.

Edelleen pidän aika kaukaa haettuna, että kolmekymppisenä "rakkaus muuttaisi muotoaan" luonnollisesti seksittömään tilaan. Tai sitten olen jotenkin vanhanaikainen.

Se nyt menee niin, että lapsen syntymän jälkeen miehen testot laskee ja pieni pömppömaha (ns. dad-pack) kasvaa. Se on tarkoitettu siksi, että luonto pyrkii pitämään teidät yhdessä jälkikasvun ollessa pieni ja varsinkin kun teillä on useampi muksu, joiden unirytmi on varmasti täysin erilainen. 

Se hinta on vaan se, ettei hän ole mikään seksipeto sen aikaa, ennen kuin arki rauhoittuu ja unirytmit palaa. Tämä on vaan tämän ajan vitsaus, ettei mitkään palstat, somet, mediat tai lehdet arvosta tällaista, vaan pareja oikein ajetaan haaveilemaan jostain fitistä naapurin miehestä/naisesta.

Kyllä sunkin lähisalilta löytyy kasoittain työtä vältteleviä salikundeja, jotka varmasti puhkuvat intoa tulla vällyihisi. Se on sitten sun valinta arvostaa, kuka oikeasti on MIES. Ja jos se on omasi, niin sano se hänelle. Voi vaikuttaa kuule sinunkin seksielämääsi yllättävän positiivisesti.

Voiko @ap:ltä kysäistä henkilökohtaista asiaa, että onko vielä imetystä menossa ja millainen ehkäisy käytössä?

Ihmeellisiä oletuksia tuntuu naisilla olevan miehen seksuaalisuudesta. Ihan aikuisten oikeasti, muutaman kuukauden tauko seksissä lapsen syntymän jälkeen, ja kaikki ovat valmiita teilaamaan. 

Ei se asia nyt niin ole, että äiti päättää yksin, milloin lapsen syntymän jälkeen seksiä harrastetaan. Kyllä siihen tarvitaan molempien kiinnostusta. Ei kaikkia miehiä voi kiinnostaa heti seksi, kun elämä on muuttunut kokonaan, yöheräilyt ovat jatkuvia, lapsi itkee, ja elämäntilanne stressaa.

Oletteko kuulleet, että myös osa miehistä voi sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen?

Oletteko tietoisia, että suurella osalla miehistä testosteronitasot laskevat lapsen syntymän jälkeen?

Voisitteko ajatella vähän empaattisemmin, eikä aina tuomitsevasti, aliarvostavasti ja lyttäävästi. Miesten seksuaalisuus loppuu viimeistään siinä vaiheessa, kun lyttääminen alkaa. Olkaa sitten ilman, jos haluatte arvostella mutu-tuntumalla ja haukkua kuin vierasta sikaa.