Runsaan alkoholin käytön lopettaneita tai taukoa pitäneitä? Oliko muilla samoja oireita?

Itse en tykkää humalaisten seurasta ja olen vähän "kateellinen" muille kun ne saa juoda, sen takia minä en ole osallistunut juhliin ja lukittaudun kotiin juhlapäivinä. Sen takia minä olen etääntynyt ystävistäni todella paljon sekä tunnen itseni onnettomaksi kun ei saa lähteä juhlimaan muiden joukossa. Ei minusta siihen olisi että lähtisin ystävieni kanssa laivalle,festareille tai viikoksi ulkomaille koska noihin kuuluu aina alkoholi mukaan tuntemillani ihmisillä. Kyllä me välillä vietämme aikaa ystävien kesken selvinpäinkin mutta se on harvinaista.

Tunnen erittäin paljon ihmisiä mutta en tunne ketään muuta kuka ei käytä alkoholia.

Mies 30

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset juo alkoholia koska se on hauskaa ja ei sitä muutakaan järkevää tekemistä keksi vapaapäivinä.

Elämä ilman alkoholia olisi tylsää ja masentavaa. Jos työpaikalla on humalassa niin silloin se alkoholi on jo ongelma. Töistä kun tulen kotiin niin avaan aina telkkarin ja juon noin 5 kaljaa ja viikonloppuisina menee sitten pari koppaa olutta. Jos en joisi niin elämäni olisi vain työtä ja sohvalla makoilua, alkoholi tuo hyvän nautinnon ja viihdykkeen tähän. Jos en voisi juoda niin varmaankin masentuisin ja harkitsisin vakavasti itsemurhaa. Kallis harrastus tämä oluen juominen on mutta on se sen arvoista. Olen 28v mies.

Luulisi, että työssäkäyvälle sinkkumiehelle olisi vaikka kuinka paljon kivaa ja sekä järkevää, että ei järkevää tekemistä? Mitä nautintoa se sohvalla makaaminen on? Olit sitten selvin tai kännissä päin? Opettele joku kädentaito tai joku pienoismallien väsääminen ja liity johonkin sellaiseen porukkaan ja alat tapaamaan heitä.

Vierailija kirjoitti:

Itse en tykkää humalaisten seurasta ja olen vähän "kateellinen" muille kun ne saa juoda, sen takia minä en ole osallistunut juhliin ja lukittaudun kotiin juhlapäivinä. Sen takia minä olen etääntynyt ystävistäni todella paljon sekä tunnen itseni onnettomaksi kun ei saa lähteä juhlimaan muiden joukossa. Ei minusta siihen olisi että lähtisin ystävieni kanssa laivalle,festareille tai viikoksi ulkomaille koska noihin kuuluu aina alkoholi mukaan tuntemillani ihmisillä. Kyllä me välillä vietämme aikaa ystävien kesken selvinpäinkin mutta se on harvinaista.

Tunnen erittäin paljon ihmisiä mutta en tunne ketään muuta kuka ei käytä alkoholia.

Mies 30

Tällä asenteella tosiaan menetät kaiken hauskan, et vaan sitä kännissä oloa. Juomattomuuden tai muiden juomisen takia ei pidä lähteä itseään rajoittamaan. Parempi se hyvässä konsertissa kännisten seurassa, kun ei konsertissa ollenkaan. Aloita ehdottamaan sinä yhä enemmän näitä selvinpäin olevia tapahtumia. Ehket ole ainoa, joka kaipaa selvinpäin tapahtuvia tapaamisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerron oman tarinani:

En ole koskaan ollut mikään suurkuluttaja, lähinnä viikonloppuisin join kun ystävien kanssa vietettiin aikaa. Sitten sain sairaskohtauksen ja lääkärit sanoivat että alkoholia ei saa ottaa enään tippaakaan.

Olen nyt ollut reilu pari vuotta ilman alkoholia ja kyllähän tässä on pirteämpi olo mutta vastaavasti sosiaalinen elämä on kadonnut, ystävistä tullut etäisiä ja varmaankin olen sairastunut nyt jonkinlaiseen masennukseen kun ei oikein mikään kiinnosta ja elämä on alkanut tuntumaan turhalta

Juhlapyhät kuten uusivuosi ja juhannus menee kotona yksin nykyään.

Alkoholi kyllä aiheuttaa väsymystä ja se heikentää unen laatua.

Mies 30v

Tämän ymmärrän että pakko luopua alkoholista aiheuttaa lähinnä kielteisiä seurauksia, kun ei tuollainen juominen ole oikeasti mikään ongelma (paitsi ehkä sen sairautesi kannalta). 

Itsehän luovuin tilanteessa jossa olin niin lihava että jos kaaduin esim. liukkaalla, en edes selvänä meinannut päästä sieltä omin avuin ylös, jossa oli todettu rasvamaksa ja kirroosimuutoksiakin, immuniteetti oli päivittäisen juomisen takia jatkuvasti alhaalla joten sairastelin jatkuvasti, lisäksi olin jo ajat sitten ohittnaut sosiaalisen juomisen ja alkanut juomaan salaa yksin kotona. Vähän eri tason juomisen haitat kuin sulla, joten siksi itse koen luopumisen lähinnä positiivisesti. En varmaan kokisi, jos olisin aiemmin harrastabnut noin haitatonta kohtuujuomista kuin sinä.

Näin se juuri on, edelleen on haluja lähteä ystävien kanssa juhlimaan risteilyille,baareihin,festareille,ulkomaille... jne

En ole enään sairas vaan parantunut täysin mutta lääkärit sanoi ettei alkoholia kannata ottaa sen takia kun sairastin vakavan taudin sekä joudun ottamaan päivittäin yhden lääkkeen minkä kanssa ei alkoholia saa ottaa.

Olisi mukava kuulla miten muut raittiit viettää esimerkiksi uuttavuotta tai juhannusta?

Olen aina ollut urheilullinen mutta mitä muuta raittiit tekevät viikonloppuisin kuin urheilee?

En ole edes mennyt firman pikkujouluihin koska ei vaan kiinnosta katsoa kun muut juo ja tavallaan olen jopa kateellinen siitä kun itse en voi juoda ja pitää hauskaa.

Mies 30

Itsellä ehkä siinä mielessä eri asia kun itse on ja suurin osa ystävistäkin on perheellisiä, niin juhlat ja muut saa aika kätevästi pidettyä eri henkisenä pelkästään sillä että lapset on mukana. Silloin se on kaikille ihan luontevaa ettei osa juo mitään ja loputkin vain vähän. Mutta kyllä tässä nelikymppisenä on muutenkin niin että osalla tuo juominen ei ole enää ihan hanskassa tai oma terveys on muuten vaan alkanut kiinnostaa ja silloin mukana on aina joitakin jotka ei juo. Se on niin piireistä kiinni. Itselläni on erilaisia ystäväpiirejä. Toisilla se juhla=paljon alkoholia, toisilla alkoholi on sivuosassa ja pääasia on ystävien tapaaminen ja usein hyvä ruoka. Kannattaa vaan yrittää laajentaa ystäväpiiriä. Olet sen ikäinen että monet saa tuossa vaiheessa ensimmäiset lapsensa ja elämäntavat menevät uusiksi, eikä ryyppääminen muutenkaan ole enää niin hienoa.

Tämä on vähän juuri omituinen kommentti kun harva tuttavistani on parisuhteessa ja vain muutamalla on jälkikasvua.

Moni ei edes tavoittele parisuhdetta eikä halua lapsia, minäkään en halua lapsia enkä kaipaa parisuhdetta.

Sinulla tosiaan on erilainen elämä kuin minulla ja tuntemillani ihmisillä koska minun ikäluokastani/tuntemistani ihmisistä lähes jokainen juhlii ja rellestää viikonloppuisin.

Mies 30

Vaikuttaa ettei kaikkia toiveitasi voi täyttää. Et voi saada pitää samaa ystäväpiiriä, joka rellestää, joka juo ja jonka seurassa sinulla on selvinpäin itselläsi hauskaa. Et halua piireihin, joissa ei juoda, mutta et halua olla piireissä joissa juodaan. Et halua etsiä muuta, mutta et haluaisi eristäytyä kotiinkaan.

Kaikkea et voi saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en tykkää humalaisten seurasta ja olen vähän "kateellinen" muille kun ne saa juoda, sen takia minä en ole osallistunut juhliin ja lukittaudun kotiin juhlapäivinä. Sen takia minä olen etääntynyt ystävistäni todella paljon sekä tunnen itseni onnettomaksi kun ei saa lähteä juhlimaan muiden joukossa. Ei minusta siihen olisi että lähtisin ystävieni kanssa laivalle,festareille tai viikoksi ulkomaille koska noihin kuuluu aina alkoholi mukaan tuntemillani ihmisillä. Kyllä me välillä vietämme aikaa ystävien kesken selvinpäinkin mutta se on harvinaista.

Tunnen erittäin paljon ihmisiä mutta en tunne ketään muuta kuka ei käytä alkoholia.

Mies 30

Tällä asenteella tosiaan menetät kaiken hauskan, et vaan sitä kännissä oloa. Juomattomuuden tai muiden juomisen takia ei pidä lähteä itseään rajoittamaan. Parempi se hyvässä konsertissa kännisten seurassa, kun ei konsertissa ollenkaan. Aloita ehdottamaan sinä yhä enemmän näitä selvinpäin olevia tapahtumia. Ehket ole ainoa, joka kaipaa selvinpäin tapahtuvia tapaamisia?

En halua olla se kuka alkaa rajoittamaan muiden hauskanpitoa ja nipottamaan alkoholin käytöstä.

Olen jo rajoittanut itseäni todella paljon ja olen siirtynyt omiin oloihin sen takia kun en voi enään juoda ja pitää hauskaa siinä missä muutkin.

Alkuun tämä oli todella paha paikka henkisesti kun olin menevä ja vietin paljon aikaa ihmisten kanssa, nyt tähän omissa oloissa olemiseen on vähän jo tottunut paitsi edelleen juhlapäivät on hankalia kun ajattelee sitä että ystävät pitää hauskaa esimerkiksi uudenvuodenjuhlissa tai juhannuksena mökillä.

Mies 30

No miten menee teillä kaikilla nykyään? Mulla vähön vaikeeta kyllä. Koko kevään juonut, enemmän känni-iltoja viikossa kuin selvänä nukkumaan. Prkle.

Vierailija kirjoitti:

Huh, melko ravistelevaa luettavaa.

Olen tosiaan odottanut kai jonkinlaista paratiisia lopettamisen jälkeen, ilmeisesti turhaan.

Kaipaan humalaa yli kaiken, mutta en sen jälkiseuraamuksia. Käytön lisääntyessä ne seuraamukset alkoivat olla huomattavasti pitkäkestoisempia kuin se ihana nousuhumala.

Tunnen itseni silti tyhjäksi kuoreksi. Olen tylsä ja hiljainen selvinpäin. Elämä on tasaista ja harmaata. Ehkä se tästä. Juoda en aio.

Ap

Et kaipaa humalaa

Kaipaat  terassia aurinkoa kasvoillasi kylmää juomaa hyvää seuraa..aah

Kaipaat karaokebaarin kaikki laulaa yhteisöllisyyttä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, melko ravistelevaa luettavaa.

Olen tosiaan odottanut kai jonkinlaista paratiisia lopettamisen jälkeen, ilmeisesti turhaan.

Kaipaan humalaa yli kaiken, mutta en sen jälkiseuraamuksia. Käytön lisääntyessä ne seuraamukset alkoivat olla huomattavasti pitkäkestoisempia kuin se ihana nousuhumala.

Tunnen itseni silti tyhjäksi kuoreksi. Olen tylsä ja hiljainen selvinpäin. Elämä on tasaista ja harmaata. Ehkä se tästä. Juoda en aio.

Ap

Et kaipaa humalaa

Kaipaat  terassia aurinkoa kasvoillasi kylmää juomaa hyvää seuraa..aah

Kaipaat karaokebaarin kaikki laulaa yhteisöllisyyttä

En halua olla se kuka alkaa rajoittamaan muiden hauskanpitoa ja nipottamaan alkoholin käytöstä.

Olen jo rajoittanut itseäni todella paljon ja olen siirtynyt omiin oloihin sen takia kun en voi enään juoda ja pitää hauskaa siinä missä muutkin.

Alkuun tämä oli todella paha paikka henkisesti kun olin menevä ja vietin paljon aikaa ihmisten kanssa, nyt tähän omissa oloissa olemiseen on vähän jo tottunut paitsi edelleen juhlapäivät on hankalia kun ajattelee sitä että ystävät pitää hauskaa esimerkiksi uudenvuodenjuhlissa tai juhannuksena mökillä.

kYYLÄ

Mulla alkoholin vähentäminen normaali 30v:n tasolle on kai parantanut elämänlaatua... Turvotus lähti, virkeämpi kroppa ja oon kyennyt aloittamaan liikunnan. En sitten tiiä oliko se sitä alkuhuumaa... Nyt alkaa tulla jonkulainen lasku kausi. Unenlaatu on kyllä todella huono, mutta ehkä se tasoittuu... mieliala on omituinen. Sairastan masennusta ja join suruun, ahdistukseen ja yksinäisyyteen. Alkoholin lopettamisen myötä (juon nykyään AINA seurassa ja silloinkin max 3) itsetuhoiset teot on jääneet pois.

Ei mun viestistä mitään hyötyä ap:lle varmaan ole, mutta halusin vaan vastata koska tällanen elämänmuutos on todella iso. Kunnioitan ja tsemppaan teitä kaikkia!! Mielestäni Suomessa on todella haastavaa siirtyä deekusta absolutistiksi/normikäyttäjäksi. Tvstä tulee päivittäin mainoksia ja joka kissanristiäisissä tyrkytetään alkoholia.

Tsemppiä teille!

Itse join ahdistukseen ja lääkitsin psyykkisiä ongelmia alkoholilla. Sain oikean lääkityksen ja tarve juoda jotenkin vaan meni pois. Välillä tekee mieli, mutta nyt tahdonvoima oikeasti toimii. Join päälle kymmenen vuotta ja se rupesi jo vaikuttamaan mun terveyteeni. Uskoin kuolevani lopulta viinaan.

Toivon, että saan nyt lopetettua. Mulla on kolmas selvä viikko menossa. Olen taas kiinnostunut vanhoista harrastuksista ja välillä melkein itken ilosta ihan vaan, kun esim. metsä tuoksuu niin hyvältä ja pystyn nauttimaan tuollaisista asioista.

Olin joskus melkein puoli vuotta selvänä, mutta tuolloin olo vaan paheni. Nyt tuntuu ihan erilaiselta. Tämä lääke on ollut kuin taivaan lahja.

Moni ilmeisesti lääkitsee kaksisuuntaista mielialahäiriötä alkoholilla. Joidenkin tilastojen mukaan jopa puolet bipoista on alkoholisteja, joten tässäkin ketjussa on varmasti ainakin muutama. Itse pelkäsin huonojen kokemusten vuoksi psyykenlääkkeitä, mutta pahempi juttu tuo alkoholin järjetön kulutus oli.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne myrkyt vielä poistuvat elimistöstä, ja elimistö tottuu uudenlaiseen olemiseen.

Kaikki myrkyt ovat jo ajat sitten poistuneet, jos on kolme viikkoa ollut selvin päin.

Olen ollut oman ennätykseni viikon täysin juomatta! Ja mielestäni homma taputeltu, olo hyvä, nukkunut jo hyvin , käynyt sauvakövelyillä ja syönyt terveellisesti.

Lähinnä ajattelin huomenna aloittaa taas ottamisen. Reilusti. .

Itse olen viimeiset 25v juonut sosiaalista juomista lähes päivittäin, (työni oli lobbari) ja sitten joskus kunnon kännejä kavereiden kanssa tai kotona yksinkin, puolisin kanssa joka päivä pari lasillista viiniä jne. Koskaan ei aamulla ollut huono olo, ei edes pää kipeä eli varsinaista haittaa ei juomisestani ole ollut. 

Olen myös paljon mukavampi humalassa kuin selvinpäin, tosin joitain ylilyöntejä tuli humalan seurauksena mutta siis kivaa on ollut ja koska osan juomisestakin on kustantanut aina joku muu niin en voi valittaa.

Harvoin tosin kännejä vedin kahta päivää peräkkäin, enkä aloittanut koskaan aamusta. Kännit max 2x viikossa. 

Havahduin oikeastaan määriin joita voin vetää. Pullon viiniä ja muutaman paukun niin läheisetkään eivät tiedä olenko juonut vai en, paitsi tuoksahdus kertoo sen. Illan aikana useita oluita ja pari pulloa viinä sekä muutama paukku oli ihan normisettiä. Se ei voi tehdä sisäelimille hyvää joten aloin tarkkailemaan ja vähentämään, nyt on mennyt jo kohta pari viikkoa ilman kokonaan ja yllätys, masennusta ei ole mutta väsyttää ihan kokoajan ja vatsassa vääntää, on ummetusta jne. Aika samanlaisia kokemuksia siis teillä muillakin , pitäisi rehellisesti kertoa ettei se elämä nyt niin kauhean auvoiseksi muutu vaikka lopettaa alkoholinkäytön. Lääkärintarkistuksen jälkeen riippuen tuloksista, en aiokaan absolutistiksi ryhtyä, mutta huomaan nyt pärjääväni pienemmälläkin määrällä. Iloa voi olla ilman viinaakin, mutta ei kannata ottaa riskiä, sanoi kerran kaverini. 

Miten menee teillä?

Olen lukenut ketjun, koska kamppailen itse nyt alkoholin kanssa. Reippaammin olen tissutellut noin puoli vuotta. En ole koskaan ennenkään sylkenyt lasiin ja juominen on mielestäni ollut aina todella hauskaa. Mutta käänne pahempaan alkoi oman elämän ja parisuhteen kriisistä, joka kesti pari viikkoa ja sinä aikana join yksinäni todella humalahakuisesti ja itsetuhoisesti. Kriisi oli sellainen mikä tavallaan murskasi kaiken siihen asti uskomani. Ei siis mikään pieni juttu. Typerää reagoida noin, mutta enpä sitä peruuttaakkaan voi enää.

No kriisi saatiin selvitettyä, vaikkakin oma pää jäi hyvin sekavaksi ja keskeneräiseksi ja juomisesta jäi tissuttelu, mikä ei enää tuota mitään iloa. Jokainen aamu juomisen jälkeen ajattelen, että en halua enää juoda, mutta iltaa kohti ajatus muuttuu ja ajattelen, että no ei yksi juoma tai pari haittaa ja lopulta en enää edes laske niitä. En ole aamuisin krapulassa, vaan hyvinkin toimintakuntoinen, mutta juomien määrä ylittää selkeästi jo kaikki riskirajat. Lisäksi ajattelen, että onhan tämä jo selvästi alkoholismiksi luokiteltavissa kun en voi olla juomatta vaikka itse haluaisin.

Olen katsellut aa-kerhojen toimintaa, mutta on iso kynnys lähteä puhumaan asiasta ja yksin irrottautuminen taas tuntuu vaikealta kun tuntuu, että tahdonvoimaa enää ole. Lohduttavaa kuitenkin, että te tässä ketjussa olette niin pystyneet tekemään. Siis vain päättäneet ja päässeet selville vesille. Se on mahtavaa ja onnittelut siitä!

En odota, että elämä ilman alkoholia olisi jotenkin parempaa ja auvoisaa. Otan mielelläni vastaan vaikka pitkästyttävän elämän jos saan elää ilman tätä addiktiota. En ollenkaan pidä siitä tunteesta kun tuntuu, että joku asia ohjaa elämääni. Olen ollut joskus addiktoitunut sokeriin ja tupakkaan ja päässyt niistä kokonaan eroon. Mieluummin tylsä ja vapaa elämä, kuin pikku hiljaa paheneva alkoholismi, koska selkeästi näen, että se on tuhon tie.

Tipaton tammikuu 1/31 nyt.

Pari kuukautta olin ilman, siinä ajassa ei mitään positiivista tapahtunut, tietty lihoin jonkun 7kg

Viime vuonna olin reilu pari kuukautta tipattomalla ja olo oli loistava. Ei väsyttänyt, mieli oli kirkas ja jaksoin taas muutakin kuin maata sohvalla töiden jälkeen. Sitten oli kaverin synttärit ja tuli otettua aika reilusti. Seuraavan päivän krapulaa potiessani päätin että en enää IKINÄ halua juoda itseäni humalaan.

Pikkuhiljaa aloin taas tissutella silloin tällöin ja lopulta loppuvuosi meni joka viikonloppu juodessa välillä enemmän välillä vähemmän.

Muutuin taas väsyneeksi ja apaattiseksi. Lopulta jo ensimmäisen kulauksen ottaminen sai minut vain ahdistuneeksi enkä enää nauttinut juomisesta kun pelkäsin sitä krapula ahdistusta joka tuntuu vain pahenevan iän myötä.

Uusi vuosi meni selvinpäin ja vaikka muu seurue oli humalassa ei minulla tehnyt pätkääkään mieli ottaa. Ilta oli vieläpä tosi hauska ilman tippaakaan alkoholia ja nauroin muiden mukana niin että vatsaan jo sattui.

Sitten, se tunne kun aamulla heräsin ilman ahdistusta ja tunkkaista olotilaa riehakkaan illan jälkeen, oli niin käsittämättömän ihanaa että mieleen välähti että jospa olisinkin koko vuoden tipattomalla! Ajatus tuntui niin hyvältä että suorastaan leijailin aamukahville. Nyt edelleen olen aivan innoissani ja tuntuu ihanalta ajatella että minun ei tänä vuonna tarvitse kärvistellä yhtään päivää krapulassa.

up

Näin perjantain kunniaksi - miten menee?

Itsellä tulee huomenna viikko täyteen ilman tippaakaan alkoholia melkein vuoteen. Muuten mennyt muutamana päivänä viikossa se litra viiniä tai 5-6 pinttiä olutta tai 5,7% makulonkeroa. Viime syksynä tiheni sitten siihen malliin että tuntui ettei nuo määrät riitä, pitäisi olla enemmän. Ja kun tuossa viikko sitten lotrasin oikein kunnolla niin tajusin etten humallu kunnolla oikein millään. Krapulaa kyllä kesti monta päivää, mutta kokeillessa kävelin vaikeuksitta suoraa viivaa sen jälkeen kun olin juonut melkein kopan kaljaa. Herätti vähän hämmennystä. Muutenkin tajusin muutamankin asian niin juomisesta kuin elämästä sen jälkeen, eikä nyt tee mieli. Tai joku osa mussa sanoo että voisi juoda, mutta nyt on riittävästi voimaa hiljentää se. Alan olla toipunut viime viikonlopusta, Varmaan jonkin verran kauemmin menee siihen että alkaa olla reipas ja normaali olo. 

taas tuli juotua pe-la,tämä pvä krapulassa. huomenna töihin ahdistuneena ja väsyneenä.mikähän siinä on kun aina loppuviikosta kamala himo saada alkoo,sit juodessa tulee kuitenkin vaan tympeä känni ilman kunnon nousuhumalaa.kohta 30 vuotta tullut juotua joka vkl melkein,kerran pari ollut muutaman viikon tauko.jospa kokeilis pidempää tipatonta taas kerran....