Miten suhtautuisit, jos miehesi olisi muuttamassa ulkomaille...

Jos mies muuttaisi vaikka jonnekin Espanjaan ja minä jäisin Suomeen lasten kanssa vielä muutamiksi vuosiksi, niin meidän elämät olisivat silloin täydellisen erilaiset. En usko, että jaksaisin kuunnella miehen juttuja Espanjan elämästä yhtään ja tuskinpa hän jaksaisi kuunnella arkisia huoliamme siellä, joten vähitellen ajautuisimme eroon. Luultavasti kyllä ajautuisimme erilleen jo miehen alkaessa ajattelemaan asiaa ja jotkut lupaillut viikon reissut muutaman kerran vuodessa eivät todelakaan auttaisi asiaa.

Miehellä olisi siellä pian täydellisen erilaiset ympyrät, omat ystävänsä ja luultavasti hänen kainalossaan olisi myös aika pian joku siellä asuva stressitön rento nainen, jonka kanssa on mukava käydä nähtävyyksiä katselemassa, illallisella ja muita mukavaa.

Juu, eli reagoisin niin, että jos miehellä on olisi hinku lähteä, niin menköön, mutta vapaana miehenä. Jos sitten vuosien jälkeen yhteiselo kuitenkin vielä tuntuisi maistuvan, niin katsotaan asiaa sitten, mutta luultavasti molemmilla olisi silloin jo muita asioita elämässään.

No melko omituinen tilanne, että aikoo muuttaa erilleen, meni sitten ulkomaille tai ei. Mitä eroa on tuolla kuvaamallasi, ja asumuserolla?

Tai jos vaan lähtee väliaikaisesti ja/tai osa-aikaisesti, niin sitten ei mielestäni varsinaisesti puhuta 'muuttamisesta'.

Eläkkeelle päästessä ihmisellä on aikaa vihdoinkin ihan itselleen. Itse muutin etelän maille 8 vuotta ennen puolisoani, vain koska en halunnut enää yhtään talvea Suomessa viettää. Avioliitto vaihtui etäsuhteeksi mutta kyllä se kesti. Kummankin oli kasvettava ihmisenä ja ihan itse mietittävä omia arvojaan. Suunnaton väsymyskin oli työelämän jälkeen ja myös tarve olla ihan vaan yksin. Nyt on puolisokin jo eläkkeellä ja yhdessä elelemme täällä etelän lämmössä. Aviosuhde kukoistaa.

Meillä on tämä asia aina silloin tällöin tapetilla. Mies olisi mielellään menossa ja ottamassa työtä vastaan ja sitten mä ja lapset laahataan perässä. Vielä se, etten mä ole koskaan ollut mikään matkustajasirkka. Tunnen "ulkomaat" vieraaksi, etäiseksi paikaksi itselle.

En halunnut muuttaa pienten lasten kanssa euroopan ulkopuolelle. Arki kuitenkin jää täysin mun pyöritettäväksi silloin. Briteissä oltiin, kun lapset olivat allekouluikäisiä. Pärjäsin, kun kieli oli tuttu.

Sovittiin, että lapset käy peruskoulun Suomessa. No, mies sitten eräässä vaiheessa asui Ruotsissa vuoden. Oli hetken himassa. Otti uuden duunin vastaan, johon sisältyi jenkeissä reissaamista. Työnantaja kyllä yritti perhettä saada mukaan, että saisivat pidettyä miehen hommissaan. Mies kyllästyi duuniinsa puolessa vuodessa, joten ihan hyvä vaan, että meni ensin sitten itse..

Lapset oli yläasteella tuli jälleen puhetta britteihin muutosta. Olin myöntyväinen, lapset ei niinkään. Sovittiin, että käy sielläkin alkuunsa itekseen. Käydään pitkiä viikonloppuja ja lomilla. Sitäkin kesti puolisen vuotta ja projekti ajettiin alas. Luojan kiitos, ettei ehditty muuttoa tehdä.

Viime vuonna alkoi Saksassa reissaamiset. Senkin mies oli pedannut, että haluaa huoneistohotellin, että perhe pääsee aina, kun haluaa mukaan. Lapset on jo 16 ja 19v silloin. Mä piipahtelin siellä parin viikon sykleissä. Lapsetkin omiaan aikojaan. Pääsiäinen oltiin siellä kaikki. Muutoin mies sitten reissas viikonloput Suomeen. Sitten sekin projekti tuli 8 kuukaudessa tiensä päähän.

Nyt mies on kerrankin työpaikassa, johon ei liity matkustelua. Tuntuu, että viihtyy ihan älyttömän hyvin. Ei ole kiukkuinen kaveri ollenkaan.

Itse olen kokki ammatiltani, että sen takia Suomesta lähdöt olisi ollut helppoja, kun tuuraajia aina tarvitaan alalla. Muutenkin teen määräaikaisuuksia.

Tässä valossa, meille voisi sopiakin tuommoinen hän muuttaa ensin ja mä sitten perässä. Siihen on ikään kuin jo totuttu. :)

Yhteyttä voi pitää monella eri tavalla nykyään. Tietenkin helpottaa, jos euroopan sisällä ns. lähellä asuu. Pääsee parissa tunnissa toisen luo, ettei matkustamiseen mene tolkuttomasti aikaa. Ihoikävähän se kärsii eniten.

Ollaan suunniteltu, että viimeistään eläköityessä muutetaan pikkasen lämpimämpään maahan. :)