Käytöshäiriöiset lapset jotka satuttavat muita, eivät tottele ja kiroilevat jatkuvasti, ovat poikkeuksetta olleet
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Arvasin oikean vastauksen ketjua avaamatta.
Lastenhoitaja sinäkin?
No yksi (osa)syy on varmasti se, että poikien aivot kehittyvät jäljessä tytöistä. Hyvin helposti sekä päivähoidossa että koulussa poikien kanssa pitäisi keskittyä opettelemaan eri asioita kuin tyttöjen kanssa. Siinä missä 5-vuotias tyttö jo osaa leikkiä kivasti kaveri kanssa, niin 5-vuotiaalla pojalla leikki vastaa lähinnä 3-vuotiaan tytön leikkiä, eli tarvitsee aikuisen valvontaa ja tukea. Voi olla että koko koululaitos ja varhaiskasvatus odottaa liian kypsää käytöstä pojilta. Tämähän ei tarkoita että pojilta pitäisi sallia mitään yhtään enemmän, vaan sitä että esimerkiksi pojat tarvitsisivat vielä 3-4-vuotiaana harjoitusta ja opetusta niissä asioissa mitä normaalisti ajatellaan 2-vuotiaan "kehitystehtävinä". Jos pojilta odotetaan sellaista itsenäisyyttä mihin he eivät ole vielä edes kognitiivisesti kypsiä, niin kyllä se varmasti näkyy häiriökäyttäytymisenä.
Toki sitten muita syitä voivat olla, että poikia kasvatetaan eri tavalla kuin tyttöjä. Itselläni on kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, ja kyllä mielestäni heidän ero pikkulapsiaikana ja kouluiässä oli huomattava. Siis nimenomaan kypsyydessä kaiken suhteen ja ihan puheen kehitys yms. on tapahtunut myöhemmin. Kaikille on pidetty samat säännöt, mutta toki on vaikeaa arvioida omaa vuorovaikutusta lasten kanssa, joten enpä vannomaan mene ettenkö jotain olisi tehnyt eri tavalla tyttöjen ja poikien kanssa.
Ihan kirjallisuudesta huomaa, että ei tämä mikään uusi juttu ole. Pojilla on aina ollut enemmän vaikeuksia mm. aggressiivisuuden kanssa.
Mä en arvannut, luulin et kyseessä on yksinhuoltajien, tuon yhteiskunnan pohjasakan lapset.
Ap, mun 10-vuotiaani luokalla neljä pahinta häirikköä on tyttöjä. Opettaja ei voi mitään ja vanhempia ei tunnu kiinnostavan.
Terv. Yh itsekin
Vierailija kirjoitti:
Äitien kasvattamia?
= isiensä laiminlyömiä?
On outoa, että äitejä syytetään myös siitä, minkä isä jättää tekemättä. Lapsi tajuaa hyvin pienestä, ettei isä välitä. Se muuten sattuu, ja teini-iässä sattuu vielä enemmän.
Ja lapsikin syyttää isän poissaolosta äitiä, kun isän ikävä on kova eikä äiti TIETENKÄÄN VOI SANOA, että se sun isäsi oli aivan pöljä, juoppo ja väkivaltainen sika.
Vierailija kirjoitti:
No yksi (osa)syy on varmasti se, että poikien aivot kehittyvät jäljessä tytöistä. Hyvin helposti sekä päivähoidossa että koulussa poikien kanssa pitäisi keskittyä opettelemaan eri asioita kuin tyttöjen kanssa. Siinä missä 5-vuotias tyttö jo osaa leikkiä kivasti kaveri kanssa, niin 5-vuotiaalla pojalla leikki vastaa lähinnä 3-vuotiaan tytön leikkiä, eli tarvitsee aikuisen valvontaa ja tukea. Voi olla että koko koululaitos ja varhaiskasvatus odottaa liian kypsää käytöstä pojilta. Tämähän ei tarkoita että pojilta pitäisi sallia mitään yhtään enemmän, vaan sitä että esimerkiksi pojat tarvitsisivat vielä 3-4-vuotiaana harjoitusta ja opetusta niissä asioissa mitä normaalisti ajatellaan 2-vuotiaan "kehitystehtävinä". Jos pojilta odotetaan sellaista itsenäisyyttä mihin he eivät ole vielä edes kognitiivisesti kypsiä, niin kyllä se varmasti näkyy häiriökäyttäytymisenä.
Toki sitten muita syitä voivat olla, että poikia kasvatetaan eri tavalla kuin tyttöjä. Itselläni on kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, ja kyllä mielestäni heidän ero pikkulapsiaikana ja kouluiässä oli huomattava. Siis nimenomaan kypsyydessä kaiken suhteen ja ihan puheen kehitys yms. on tapahtunut myöhemmin. Kaikille on pidetty samat säännöt, mutta toki on vaikeaa arvioida omaa vuorovaikutusta lasten kanssa, joten enpä vannomaan mene ettenkö jotain olisi tehnyt eri tavalla tyttöjen ja poikien kanssa.
Ihan kirjallisuudesta huomaa, että ei tämä mikään uusi juttu ole. Pojilla on aina ollut enemmän vaikeuksia mm. aggressiivisuuden kanssa.
Ja sitten taas voisi muistaa, että lapset on yksilöitä. Mulla on kolme poikaa, ja sinänsähän tässä voi olla onnellinen kun ovat aika priimaa tavaraa: varhain kehittyneitä, fiksuja, ei-aggressiivisia ja pärjäävät koulussa erinomaisesti.
Mutta kun nyt alettiin taas etsiä vain pojista vikoja, niin tuossa esikoisen tyttöystäviä kun täällä on pyörinyt, ja muitakin tyttöjä näiden teinien kavereina, niin mikäs siinä on kun teinitytöt on järjestäen alatisairaita, melko neuroottisia ja syömisongelmaisia? Varsinkin kun tuolla joku väitti tyttöjen kestävänparemmin sosiaalista painetta - no ei todellakaan. Näistäkin likoista, siis ihan tavallisista kivoista tytöistä puolet on sellaisia että jos böö niille huutaisi, niin hajoaisivat palasiksi.
Tuo ei pidä paikkaansa. Opetan yläasteella,ja kyllä niin pojissa kuin tytöissäkin, on samanlaisia meelskaajia.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan jotta pojilla ahdh teettää näitä töllöjä
Siis tämä ajattelutapa ärsyttää. Aina pojilla on adhd tai "pojat on poikia" ja se on ymmärrettävää.Tytöillä ei voi olla moista ja tyttöjen pitää olla kilttejä ja rauhallisia. Tytöt ovat niitä jotka kertovat pojille mitä pitää tehdä. Jos eivät siihen pysty niin silloin on tytössä vikaa. Mutta pojat on poikii hei ja voihan sillä olla adhd!
Missä vaiheessa ne pojat sitten saavat aivonsa siihen kuntoon että voivat olla osa ryhmää? 12 v?
Eli pojille tulisi olla omat sisäoppilaitoksensa ja tytöille omansa niin molemmat sukupuolet saisivat tasolleen sopivaa koulutusta ja kasvatusta.
Mä olin tuollainen traumatisoitunut tyttö, mutta en piinannut muita. Toisaalta senkin edestä piinasin itseäni eli viiltelin, sairastin syömishäiriötä 10-vuotiaasta alkaen jne.
Poikien aggressio purkautuu usein ulospäin ja tyttöjen sisäänpäin.
Turha tästä on mitään kilpailua taas tehdä, että kumpi on sitten parempi ja terveempi sukupuoli. Molemmilla kun riittää ongelmia, varsinkin jos lapsuudessa on ollut kaltoinkohtelua niin ongelmat seuraa perässä ja aiheuttaa häiriökäyttäytymistä. Ei ne lapset, pojat tai tytöt, kaipaa silloin enää kenenkään arvostelua ja haukkumista. Se riehujakaan tuskin riehuisi siellä koulussa, jos kaikki sen asiat olisi kunnossa.
Kuka on vastuussa, että koulut ovat pumpulikehräämöjä?
Vierailija kirjoitti:
Epäakateemisten vanhempien kasvattamia?
Tuntemani häijyistä häijyin lokki on juuri superakateemisesta perheestä. On neuvoksia ym. Kermaprse on aina saanut kaiken, ei minkäänlaista impulssi kontrollia. Loisii ja varastaa kavereilta.
Tavalliset käytännön ihmiset pärjää parhaiten, onhan elämä käytäntöä.
Mitähän tapahtuisi jos antaisi näiden käytöshäiriöisten huseerata eikä antaisi minkäänlaista huomiota. Mitä luulette että vaikuttaisi? Miksi lähteä mukaan vinoutuneeseen käyttäytymismalliin. Näyttäisi vaan että kun käyttäydyt kauniisti, kuuntelen asiasi. Muuten keskittyisi esim koulussa tai päiväkodissa niihin lapsiin jotka käyttäytyvät toivotulla tavalla.
Nythän tämä menee päinvastoin, tavalliset lapset jäävät vaille huomiota kun opettajien ksikki aika menee pelleilyä suitsiessa.
Niin siinä käy, kun pojat kasvatetaan kieroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitien kasvattamia?
= isiensä laiminlyömiä?
Ei ehkä kannata tehdä niitä lapsia niiden kaikista huonoimpien miehien kanssa.
Asiahan on niin, että ennen 1900-lukua nimen omaan miesten väkivaltaisuus oli arvostettua ja haluttua. Yhteiskunnat ovat lähes aina ja kaikkialla perustuneet siihen, että väkivaltaiset miehet ottavat mitä haluavat, ruokkivat nöyrimpiä hännystelijöitään ja muita joko alistavat tai suoraan tuhoavat. Ette kai te kuvittele, että tuhansien vuosien evoluutio olisi yhtäkkiä nykypoikiin vaikuttamatta? Nykyään vaan länsimaissa naiset ovat kaapanneet vallan ja kuvittelevat olevansa parempia hallitsijoita kuin miehet, julistaen patriarkaalisen järjestyksen ja toimintatavan pahaksi. No ei siinä mitään, väkivallan väheneminen on tietysti tavallaan hyvä juttu. Mutta ojasta allikkoon mennään siinä, että tilalle tulee ahdistava kyttäys- ja nillitysyhteiskunta, jossa suoran väkivallan sijasta "vääränlaiset" tuhotaan mustaamalla heidän maineensa ja viemällä heiltä pois hyvän elämän edellytykset. Tämä näkyy mm. siinä, että pojat eivät selviydy naisten laatimassa yhteiskunnassa, vaan syrjäytyvät ja tuhoutuvat.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän tapahtuisi jos antaisi näiden käytöshäiriöisten huseerata eikä antaisi minkäänlaista huomiota. Mitä luulette että vaikuttaisi? Miksi lähteä mukaan vinoutuneeseen käyttäytymismalliin. Näyttäisi vaan että kun käyttäydyt kauniisti, kuuntelen asiasi. Muuten keskittyisi esim koulussa tai päiväkodissa niihin lapsiin jotka käyttäytyvät toivotulla tavalla.
Nythän tämä menee päinvastoin, tavalliset lapset jäävät vaille huomiota kun opettajien ksikki aika menee pelleilyä suitsiessa.
Ai miten vaikuttaisi? Se vaikuttaisi päiväkotitasolla niin, että muut lapset olisivat hakattuja ja pahoinpideltyjä, ehkäpä jopa tapettuja. Koulussa ehkä sama meno jatkuisi, tai ainakin niin, että oppitunneilla olisi mahdoton oppia ja opettaa mitään, kun huudettaisiin kuorossa opettajan puheen päälle ja käytäisiin repimässä ja sotkemassa luokkakavereitten tehtävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitien kasvattamia?
= isiensä laiminlyömiä?
Ei ehkä kannata tehdä niitä lapsia niiden kaikista huonoimpien miehien kanssa.
Åitiensä isistä vieraannuttamia. Tutkittu juttu, kuten aloitus. Samasta akatemiasta...nääs!
Arvasin oikean vastauksen ketjua avaamatta.