Miltä kuuloistaisi koulu, jossa jo ekaluokkalaisille tehtäisiin älykkyystestit ja ryhmiteltäisiin sen mukaan?

Mieluummin jaettaisiin lapset sen mukaan millä tavoin oppivat. Toiset kuulemalla, toiset näkemällä, toiset tekemällä.

Näin opettaja voisi mukauttaa opettamisen tapoja enemmän lasten mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ennemmin erityislasten tunnistaminen ja heille kaikki tarvittava tuki ja omat ryhmät. Muille taas tämä toisi paremman opiskelurauhan. 

Juuri näin, kunpa erityisryhmiä olisi vain enemmän ja vanha kunnon tarkkis ja kymppiluokka palautettaisiin. Kyseessä ei ole toisten eriarvoistaminen, vaan se että jokainen lapsi saa tarvitsemansa avun ja tuen suorituakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on myös niiden erityislasten etu. 

Ihmisen koulumenestykseen ja yleisesti elämässä pärjäämiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin äo.

Mielestäni nykyjärjestelmä huomio erilaisia vaikeuksia omaavat kuitenkin niin, että heillä on kykyjensä mukaan mahdollisuus opiskella tavallisessa luokassa.

Todennäköisesti on olemassa pieni ryhmä niin lahjakkaita lapsia, että he turhautuvat tavallisessa opetuksessa, mutta ehkä on tärkeää myös lahjakkaalle lapselle oppia ryhmässä sosiaalisia taitoja?

Kaikkia vanhempia ei valitettavasti juurikaan kiinnosta lapsen hyvä suoriutuminen. Osa ei anna koulutukselle minkäänlaista arvoa, nämä ovat niitä, jotka ovat itsekin kouluttamattomia ja periyttävät asenteen eteenpäin lapselleen. Aivan käsittämätön asenne kylläkin, luulisi että jokainen vanhempi toivoisi parasta mahdollista omalle jälkikasvulleen.  Kouluttamattomuus ja sosiaalituilla eläminen ei ole kovinkaan kummoinen tulevaisuus kenellekään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi testata kaikilla ADHD/ADD sekä lukiohäiriö ja muut oppimisvaikeudet. Esim. adhd-lääkitys voi parantaa koulumenestystä erittäin paljon.

ADHD-diagnoosi on selvästi yleisempi loppuvuodesta syntyneillä, joten tällainen laajamittainen lääkitseminen johtaisi normaalien kehityserojen medikalisointiin. En siis kannata.

-3.

Joulukuussa syntyneen koulussa menestyneen ja terveen lapsen äitinä vastustan tuota teoriaa. Itse olen myös loppuvuodesta syntynyt korkeakoulutettu. Selvä korrelaatio onkin äidin koulutustason ja lapsen koulumenestyksen välillä. Näin ollen: mitä vähemmän korkeastikoulutetut naiset tekevät lapsia, sitä suurempia vaikeuksia kouluissa on oppilasaineksen kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi testata kaikilla ADHD/ADD sekä lukiohäiriö ja muut oppimisvaikeudet. Esim. adhd-lääkitys voi parantaa koulumenestystä erittäin paljon.

ADHD-diagnoosi on selvästi yleisempi loppuvuodesta syntyneillä, joten tällainen laajamittainen lääkitseminen johtaisi normaalien kehityserojen medikalisointiin. En siis kannata.

-3.

Joulukuussa syntyneen koulussa menestyneen ja terveen lapsen äitinä vastustan tuota teoriaa. Itse olen myös loppuvuodesta syntynyt korkeakoulutettu. Selvä korrelaatio onkin äidin koulutustason ja lapsen koulumenestyksen välillä. Näin ollen: mitä vähemmän korkeastikoulutetut naiset tekevät lapsia, sitä suurempia vaikeuksia kouluissa on oppilasaineksen kanssa!

Niin mitä teoriaa vastustat?

Meillä tehtiin. Älykkäässä luokassa oli hyvä opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tehtiin. Älykkäässä luokassa oli hyvä opiskella.

Siis ne, jotka eivät läpäisseet, eivät päässeet kouluun.

Minulla on oikeasti älykäs lapsi, vaikka itse sanonkin.

Hän on saanut mielestäni erinomaista opetusta ihan tavallisella 1-2-luokalla ylöspäin eriytyksineen. Vapaa-ajalla hän saa haasteita klassisen musiikin parissa. Mielestäni on tärkeää, että hän oppii tekemään ryhmätöitä monenlaisten oppilaiden kanssa. Joten en kannata.

Vierailija kirjoitti:

Ajatuksena ok, mutta käytännössö ei toimi, koska ålykkyystestit eivät kerro kaikkea.

Sen sijaan voisi esimerkiksi olla, että ne jotka ovat oppineet jo lukemaan ja laskemaan viskarissa menisivät omaan ryhmäänsä. Nytkin tyttöni sanoi, että ei ole oppinut eskarissa vielä yhtään mitään, kun siellä vasta opetetaan kirjaimia. Vaikka eskarissa on kuulemma oikein mukavaa ja viihtyy ja tekee niitä tehtäviä siellä innolla, vaikkei niissä mitään oppimista olekaan. Syksyllä koulussa on varmaan sama juttu kun kerran jo nytkin lukee kahta kieltä ja laskee.

Meillä ihan samanlainen tyttö. Nyt eskarissa ja täyttää seitsemän vasta elokuussa. Oppi lukemaan suomea pari vuotta sitten. Puoli vuotta myöhemmin oppi lukemaan englantia. On lukenut romaaneja jo molemmilla kielillä. Suomea kirjoittaa sujuvasti. Englantia ei niin hyvin, mutta tämäkin kehittyy koko ajan. Laskee plus- ja miinuslaskuja kaksinumeroisilla luvuilla. On kaikilta taidoiltaan eskariopettajan mukaan pari vuotta ikäisiään edellä.

Eskarissa on kuulemma kivat kaverit, mutta ei mitään opittavaa. Kysyi, että onko koulussakin tehtävät noin helppoja ja tylsiä. Kouluun meno jännittää meitä vanhempia. Jaksaako keskittyä, kun on villi luonne ja tehtävät luultavasti liian helppoja?

Kognitiivinen kyvykkyys ja sosiaaliset taidot pystytään testaamaan jo päiväkodissa. Tutkijat ovat havainneet jo päiväkodin ongelmalasten kohdalla, että ongelmia on edelleen peruskoulun päättyessä. Kaikii ihmiset eivät lähde syntymästäänkään saakka samalta viivalta. Se nyt vain on fakta. Vaikka tasapäistävä peruskoulu pyrkisi painamaan kaikki samaata putkesta läpi samalla opetuksella, silti osa saa nelosen ja osa kympin ja suurin osa siltä väliltä. Kannatan oppimisen erilaisia ryhmityksiä osaamisen perusteella. Siihen on vielä pakko mennä, ennen kuin työrauhaongelmat ja häiriköt aiheuttavat sen, että osa vanhemmista vie lapsensa pois koulusta ja perustetaan ylsityiskouluja. Sama katastrofi kuin vanhistenhuollossa muhii oikeasti peruskoulussa. Kunnat eivät halua panna yhtään enempää rahaa vanhuksiin eivätkä myöskään lapsiin. Tilanne on sietämätön monin paikoin. Julkisuuteen tämä ei vielä pääse kuin pienissä määrin. Pinnan alla kuohuu sekä vanhemmissa että opettajissa.

Vierailija kirjoitti:

Tämän lukuvuoden alusta ainakin meidän neljäsluokkalaisen koulussa oppilaat jaetaa kolmeen ryhmään, osaamistason mukaan. Toiveesi on siis jo todellisuutta.

Hienoa. Saadaan Suomeen uusi Intelligentsia -luokka.

Ei älykkyyttä testaamalla, mutta jonkinlaiset tasotestit ja  niiden mukaiset ryhmäjaot olisivat hyvät. Ryhmät voisi muodostaa vaikka niin että niissä opiskellaan vain osa tunneista ja välillä taas isossa ryhmässä kaikkien kanssa. Pienryhmiin jaossa nopeasti oppivat saisivat enemmän haasteita ja motivaatiota, ja ne joilla on taas vaikeuksia, enemmän tukea ja aikaa opetella. 

Opetuksen tulisi huomioida lasten erilaiset tarpeen paljon nykyistä enemmän. Mutta koska tämä vaatisi rahaa, niin ei taida tulla moista tapahtumaan. Toivossa on tietysti hyvä elää.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen koulumenestykseen ja yleisesti elämässä pärjäämiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin äo.

Mielestäni nykyjärjestelmä huomio erilaisia vaikeuksia omaavat kuitenkin niin, että heillä on kykyjensä mukaan mahdollisuus opiskella tavallisessa luokassa.

Todennäköisesti on olemassa pieni ryhmä niin lahjakkaita lapsia, että he turhautuvat tavallisessa opetuksessa, mutta ehkä on tärkeää myös lahjakkaalle lapselle oppia ryhmässä sosiaalisia taitoja?

Vaikeuksiin pitäisi saada tukea ja aikaa oppimiseen. Isossa normaaliluokassa ei saa kumpaakaan. Se että lapsi, jolla on oppimisvaikeuksia heitetään isoon luokkaan muiden sekaan, ei todellakaan palvele oppimisvaikeuksista lasta. 

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin jaettaisiin lapset sen mukaan millä tavoin oppivat. Toiset kuulemalla, toiset näkemällä, toiset tekemällä.

Näin opettaja voisi mukauttaa opettamisen tapoja enemmän lasten mukaan.

Et taida olla opetusalalla :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi testata kaikilla ADHD/ADD sekä lukiohäiriö ja muut oppimisvaikeudet. Esim. adhd-lääkitys voi parantaa koulumenestystä erittäin paljon.

Mitä sitten vaikka testattaisiin ja tulokset olisivat mitä olisivat? Eihän niillä ole nytkään mitään merkitystä vaikka testejä tehdään. Vanhemmat voivat kieltäytyä kaikesta lääkityksestä ja yhteistyöstä hoitotahojen ja koulun kanssa.

Minulla on kyllä näkemys, että koulu ei tarjoa tarvittavaa tukea. Luultavasti se on rahakysymys. Mutta myös asenne vaihtelee opettajien mukaan. Ja turha kritisoida, että ei anna lapselle lääkitystä yms. Moni kyllä omalla kohdallaan miettii moneen kertaan, jos sivu aikutukset ovat järkyttävää lihomista tai laihtumista ja kasvun hidastumista ja muut mukaan lukien. Ainakin yksi tuttu kärsii nyt aikuisena siitä, että lääkitys vaikutti kasvuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen koulumenestykseen ja yleisesti elämässä pärjäämiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin äo.

Mielestäni nykyjärjestelmä huomio erilaisia vaikeuksia omaavat kuitenkin niin, että heillä on kykyjensä mukaan mahdollisuus opiskella tavallisessa luokassa.

Todennäköisesti on olemassa pieni ryhmä niin lahjakkaita lapsia, että he turhautuvat tavallisessa opetuksessa, mutta ehkä on tärkeää myös lahjakkaalle lapselle oppia ryhmässä sosiaalisia taitoja?

Vaikeuksiin pitäisi saada tukea ja aikaa oppimiseen. Isossa normaaliluokassa ei saa kumpaakaan. Se että lapsi, jolla on oppimisvaikeuksia heitetään isoon luokkaan muiden sekaan, ei todellakaan palvele oppimisvaikeuksista lasta. 

Näinhän se oikeasti on mutta tässäkin on se, että kun opetuksen virkamiehet sieltä ylhäältä ovat sanoneet, että kaikki oppivat kaiken kun päähän vain taotaan, niin ei voi oikeasti olla eritasoisia oppilaita kyvyiltään eikä näin ollen voida jakaa erilaisiin ryhmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen koulumenestykseen ja yleisesti elämässä pärjäämiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin äo.

Mielestäni nykyjärjestelmä huomio erilaisia vaikeuksia omaavat kuitenkin niin, että heillä on kykyjensä mukaan mahdollisuus opiskella tavallisessa luokassa.

Todennäköisesti on olemassa pieni ryhmä niin lahjakkaita lapsia, että he turhautuvat tavallisessa opetuksessa, mutta ehkä on tärkeää myös lahjakkaalle lapselle oppia ryhmässä sosiaalisia taitoja?

Vaikeuksiin pitäisi saada tukea ja aikaa oppimiseen. Isossa normaaliluokassa ei saa kumpaakaan. Se että lapsi, jolla on oppimisvaikeuksia heitetään isoon luokkaan muiden sekaan, ei todellakaan palvele oppimisvaikeuksista lasta. 

Ehkä jollain noin, mutta ei läheskään kaikilla. Omalla lapsella oli tietty vaikeus ja siksi hänelle oli kirjattu apukeinoksi saada tehdä suoraan kirjaan. Se toimi hyvin, silloin kun opettajalle Sopi se. Jos opettaja käytti muita metodeja, niin harva viitsi ottaa huomioon yhden erilaisen. En usko, että hirveän suuri työtaakka olisi ala-asteella tullut lisää sen takia. Suuressa luokassa apukeinoja käyttäen lapseni on ihan hyvä oppilas. Keskimääräistä paremmalla puolella.

Kyllähän noita pienryhmiä on ainakin Vantaalla eli lukemaan opettelevat on omassa ryhmässä ja sit on vielä pari ryhmää eri tasoisille lukijoille. Ekalla osa tunneista on sitten näitä jakotunteja.

Ja vaikka se kivalta ajatukselta tuntuu niin ei teidän lapset nyt niin paljon muita älykkäämpiä ole että tarvitsisivat oman luokan, koska sattuivat nyt oppimaan aikaisemmin lukemaan.

Antakaa nyt niiden lastenne olla lapsia. Kyllä heillekin jotakin opittavaa löytyy siellä ekalla luokalla, jos ei mitään aineita niin ainakin niitä sosiaalisia suhteita ja empatiaa meitä heikompia kohtaan :D

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi testata kaikilla ADHD/ADD sekä lukiohäiriö ja muut oppimisvaikeudet. Esim. adhd-lääkitys voi parantaa koulumenestystä erittäin paljon.

Lukiseula tehdään alimmilla luokilla vuosittain. Mutta ei vaan meidän lukihäiriöinen jäänyt tuohon seulaan, vaikka opettaja 2 vuotta vakuutteli, että seula on tehty, ei oo lukihäiriötä. (Ja vielä vihjailtiin, että kylä amislaisiakin tässä maassa tarvitaan)

Kyselin asia koko ajan erityisopettajalta, ja hän vaan sanoi, ettei mitään oo eikä neuvonut eteenpäin.

Lopulta itse luin jostain, että ei se erityisope noista vastaakaan, vaan koulupsykologi. Työnsin sinne lapseni. Tuloksena lukihäiriödiagnoosi ja lähete neuropsykologiseen kuntoutukseen.

Lapseni kävi sitten siellä kauan ja nyt hän opiskelee lukiossa.

Ei siis ollutkkan tyhmä, kuten meille vihjailtiin.