Keskustelu - Corona-virus paljon huhuttua levittyneempi? | Arkisto

Vierailija

136361/176779 |

12.11.2020 | 11:15

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä uutinen Ylellä. Mitähän tällä käyttäytymistiedolla ajetaan takaa? Ja THL:n edustaja näköjään mukana (tuossakin) porukassa.

11.11. klo 12.42

Koronakriisin hoitoon apua eksperteiltä, jotka ymmärtävät ihmisten käyttäytymistä

Valtioneuvoston kanslia on käynnistänyt hankkeen, jossa pyritään hyödyntämään käyttäytymistieteellistä tietoa koronakriisin hoidossa.

Käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta toivotaan apua esimerkiksi politiikkatoimien valmisteluun, käyttäytymisvaikutusten arviointiin sekä viestintään. Tavoitteena on vahvistaa valtionhallinnon kykyä soveltaa käyttäytymistieteellistä tietoa ministeriöissä ja niiden alaisuudessa toimivissa laitoksissa.

– Niin kauan kun meillä ei ole rokotetta tai lääkettä Covid-19-virustaudin hoitamiseen, korostuu tartuntojen ehkäiseminen. Koska siinä onnistuminen riippuu ihmisten käyttäytymisestä, on tärkeää vahvistaa valtionhallinnon kykyä ymmärtää käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, sanoo osastopäällikkö Seppo Määttä valtioneuvoston kansliasta tiedotteessa.

Kokeiluhankkeen neljän hengen työryhmässä on mukana monialaista käyttäytymistieteellistä osaamista. Työryhmään kuuluvat sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija Matti Heino Helsingin yliopistosta, erityisasiantuntija Markus Kanerva valtioneuvoston kansliasta, psykologi Ville Ojanen Academy of Brain -yhtiöstä ja akatemiatutkija Lauri Sääksivuori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Hankkeen toimikausi kestää maaliskuun loppuun.

STT

https://yle.fi/uutiset/3-11212596

Voisin kuvitella, että käyttäytymistiedolla haetaan perusteita ratkaisuille, joita päättäjät joutuvat tekemään. Suomessahan on suositus olla levittämättä virusta ja olla hankkimatta itselleen tartuntaa, mutta osa ihmisistä ei kuitenkaan toimi suosituksen mukaisesti. Ei noudateta suositusta turvaväelistä, ei noudateta suositusta kasvomaskeista, ei noudateta suositusta olla tapaamatta muita ihmisiä jne. Nyt pyritään selvittämään, miksi osa ihmisistä ei toimi suositusten mukaisesti (vaikka vielä keväällä toimivat) ja mitä pitäisi tehdä, jotta he alkaisivat taas toimia niin.

Tätä ketjua alusta asti seurattua ei ole mitään epäselvyyttä, miksi ihmiset toimivat eri tavalla. Jokaisella on omat syynsä eristäytyä tai olla eristäytymättä. Jokaisella on omat syynsä käyttää maskia tai olla käyttämättä. Maskia käyttävissäkin osa käyttää muita suojaavia maskeja ja osa itseään suojaavia hengityssuojaimia. Tähänkin valintaan on jokaisella oma syynsä. Joku ramppaa testeissä ainakin kerran kuukaudessa ja joku toinen taas jää flunssaisena vain kotiin, mutta ei mene testiin. Joku on ladannut Koronavilkun ja joku toinen ei.

Mä odotan ihan mielenkiinnolla, millaiseen tulokseen käyttäytymisen asiantuntijat tulevat. Mikäli heidän raporttiaan koskaan julkaistaan. Pääsääntöisesti ihmisen käyttäytymiseen vaikuttaa se, minkä hän kokee mielekkääksi. Miksi eristäytyä ja lopettaa normaali elämä, jos pitää koronaa tavallisena flunssana, joka on vaarallinen vain toinen jalka haudassa oleville vanhuksille? Silloinhan ihminen käyttäytyy oman järkensä vastaisella tavalla, koska ei influenssakaudellakaan ole koskaan eristäydytty. Toisaalta taas joku saattaa eristäytyä, vaikka paikkakunnalla ei ole ollut juurikaan tartuntoja. Siihenkin on jokin syy ja se syy on kyseisen ihmisen pään sisällä, koska todellista tarvetta eristäytymiseen ei ole.

Toivottavasti älyävät tutkia, mikä vaikutus ihmisten käyttäytymiseen on ollut ristiriitaisella ja alati muuttuvalla tiedottamisella (esim maskit todetaan vaarallisiksi-> annetaan maskisuositus, kouluissa ei synny jatkotartuntoja -> laitetaan kuitenkin altistuneet etäopetukseen, sairaalassa useita altistuneita -> ei laiteta henkilökuntaa karanteeniin, koska on henkilökuntapula). Ihmiset kyllä hyväksyvät selkeät ja perustellut rajoituksetkin, mutta tällainen epämääräinen jojoilu saa hyvin monet ihmiset ajattelemaan, että pöh koko virukselle.

Jojoilu saa ymmärtämään, että koronaa pitää varoa entistä enemmän. Ei ole syytä olettaa, että virus käyttäytyisi Suomessa kiltimmin kuin muissa maissa.

Päinvastoin. Kouluissa ei tapahdu jatkotartuntoja, mutta silti altistuneet laitetaan etäopetukseen. Tutkimusten mukaan 10% tartunnoista tapahtuu työpaikoilla, mutta silti työpaikalla altistuneita ei laiteta karanteeniin, jos on henkilökuntapula. Virus ei tiedä, onko se koulussa vai työpaikalla. Virus ei tiedä, onko työpaikalla henkilökuntapula vai ei. Virus tarttuu, jos on tarttuakseen. Altistuneiden määräämisessä karanteeniin (tai lasten ja nuorten kohdalla etäopetukseen) pitäisi olla jotain johdonmukaisuutta, jotta se vakuuttaisi kansalaiset. Nyt johdonmukaisuutta ei ole. Jos altistunut voi hoitaa sairaalassa potilaita, miksei altistunut voisi käydä muuallakin? Kaupassa, tapaamassa kavereitaan tai vaikka isovanhempiensa luona? Maski vaan naamalle, kuten altistuneilla työntekijöillä on sairaalassakin. Kyllä tästä jojoilusta valitettavasti seuraa se, että ihmiset alkavat miettiä, miten vaarallinen virus sittenkään on. Koska JOS se olisi tosi vaarallinen, sairaaloiden altistuneet työntekijät määrättäisiin ehdottomasti karanteeniin.

Olihan siellä vantaalla testattu oireettomat altistuneet rekolanmäen koulussa. Hyvä vantaa. Oireettomista altustuneista 10% oli co ovid 19 positiivisia!

Eli todella tuo leviää kouluissa!

Ja pelottavinta on se, että altistunut lapsi voi olla oireeton ja tartuttaa tietämättään riskiryhmäläis vanhempansa.

Ei vaan niiden 10% on pakko olla saanut tartunta jostain muualta. Kotoa tai Koronakeijulta. Ei voi olla koulusta eikä lasten ja nuorten harrastuksista, koska muuten lähiopetusta ja lasten ja nuorten harrastustoimintaa pitäisi ryhtyä rajoittamaan. Näin ei kuitenkaan haluta tehdä.

Vastaa

Tapahtumat

Corona-virus paljon huhuttua levittyneempi?

Kommentit (176779)