Lue keskustelun säännöt.
Narsistien "huvittavimmat" tempaukset
24.01.2020 |
Meillä eksä kantoi pesukoneen pihalle lumisateeseen,kun sitä ketutti etten idiootti ollut sitä tyhjentänyt. Päätti ettei tarvita pesukonetta sitten laikaan.
Jälkeenpäin naurattaa,että voi ihminen olla niin pimeä.
Kommentit (1968)
”Huvittavimpia” tempauksia äidilläni on ollut paljon. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita sen, että kun lapset olivat tarhaiässä, meillä oli useampana vuotena riitaa siitä, kenen luona minun lapseni ovat äitienpäivän aamuna. Äitini, siis lasteni mummo, oli ihan oikeasti sitä mieltä, että HÄN on se aito Original Äiti, jolle minun lasteni pitää äitienpäivänä tuoda kahvit sänkyyn ja antaa äitienpäivälahjansa. Minä saisin kuulemma tavata lapseni sitten äitienpäivän iltana, se riittäisi minulle hyvin.
Tämä ei sopinut minulle, ja siitä seurasi kauhea marttyyrishow. Minua syytettiin mm. siitä, että yritän OMIA lapseni, olen itsekäs ja vastuuton ja niin edelleen...
Minun siis olisi pitänyt äitini mielestä mennä mieheni kanssa kapakkaan äitienpäiväviikonlopun lauantaina, koska he ottavat lapset yökylään. Voin hyvin kuvitella, mitä siitä olisi sitten kerrottu ympäri kyliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää nyt vielä selvyyden vuoksi lisätä, että emme käy mieheni kanssa kapakassa ikinä. Ehdotus oli siis täysin absurdi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on paljon surullisia ja hauskojakin tarinoita. Voisiko noiden säälittävien englanninkielisten termien käyttämisen kuitenkin lopettaa? Tuo lähinnä mieleen Kuhmossa asuvat juntit.
Gaslighting on yksi tyypillisimmistä keinoista hallita uhria. Se tarkoittaa uhrin todellisuudentajun hämärtämistä. Siinä tekijä tietoisesti vääristelee asioita, vaihtaa mielipiteitä, esittää ettei asioita tapahtunutkaan, levittelee uhrista perättömiä tarinoita, valehtelee, saa uhrin itsensä ja muut pitämään uhria harhaisena tai jopa hul lu na.
Suomenkielinen sana on kaasuvalotus. Eipä juuri tuota englanninkielistä parempi. Mikä kuitenkin pahinta, niin tätä käytöstä/tekniikkaa ei tunnisteta viranomaisten taholta, vaan nimenomaan se uhri on se h u llu.
Millaisen lain haluaisit? Miten kaasuvalotus pitäisi määritellä ja miten se kriminalisoitaisiin? Ketkä ovat nämä viranomaiset? Poliiseja? Sosiaalityöntekijöitä? Keneen valta pitäisi kohdistaa; kieltää tekijää jatkamasta kaasuvalotusta vai kieltää uhria pysymästä kaasuvalotus-suhteessa? Miten nämä toteutettaisiin ja valvottaisiin käytännössä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on paljon surullisia ja hauskojakin tarinoita. Voisiko noiden säälittävien englanninkielisten termien käyttämisen kuitenkin lopettaa? Tuo lähinnä mieleen Kuhmossa asuvat juntit.
Gaslighting on yksi tyypillisimmistä keinoista hallita uhria. Se tarkoittaa uhrin todellisuudentajun hämärtämistä. Siinä tekijä tietoisesti vääristelee asioita, vaihtaa mielipiteitä, esittää ettei asioita tapahtunutkaan, levittelee uhrista perättömiä tarinoita, valehtelee, saa uhrin itsensä ja muut pitämään uhria harhaisena tai jopa hul lu na.
Suomenkielinen sana on kaasuvalotus. Eipä juuri tuota englanninkielistä parempi. Mikä kuitenkin pahinta, niin tätä käytöstä/tekniikkaa ei tunnisteta viranomaisten taholta, vaan nimenomaan se uhri on se h u llu.
Millaisen lain haluaisit? Miten kaasuvalotus pitäisi määritellä ja miten se kriminalisoitaisiin? Ketkä ovat nämä viranomaiset? Poliiseja? Sosiaalityöntekijöitä? Keneen valta pitäisi kohdistaa; kieltää tekijää jatkamasta kaasuvalotusta vai kieltää uhria pysymästä kaasuvalotus-suhteessa? Miten nämä toteutettaisiin ja valvottaisiin käytännössä?
Haluaisin kokemusasiantuntijuutta ja sensitiivisyyskoulutusta perheneuvolaan, lastensuojelun työntekijöille, kuraattoreille ja koulupsykologeille, lastenvalvojille, poliiseille, lakimiehille ja tuomareille.
Tekijä ei tule koskaan lopettamaan vallankäyttöään. Uhrin pitäisi kuitenkin saada suojelua ja tukea.
Pahoinpitelysyytteissä, kunnianloukkauksissa, perättömissä lastensuojeluilmoituksissa, vainossa ja lasten huolto- ja tapaamisasioissa sosiaalitoimesta oikeuslaitokseen käsitellään jatkuvasti tapauksia, joissa osapuolten kertomukset ovat kuin kahdesta eri elämästä. Näissä kaikissa täytyisi löytyä osaaminen tunnistaa tekijä ja se tai ne, jotka tarvitsevat suojelua. Kaasuvalottajat, patologiset valehtelijat ja häiriökäyttäytyvät ovat paljon herkkää ja hajotettua uhria parempia kertomaan uskottava tarina. Sitä toki usein tukee myös se, että uhri nimenomaan näyttäytyy hauraana tapausta käsiteltäessä ja tekijä on vahva, määrätietoinen ja "tilanteen yläpuolella". Mikäli uhri kuitenkin esiintyy varmana ja yrittää todisteiden valossa esittää oman totuutensa, heittäytyy tekijä uhriksi ja järjestelmällisestä mustamaalaamisesta kärsiväksi ("katsokaa kaikki, miten tuo häiriintynyt ja harhainen on kerännyt leikekirjaa minua vastaan").
Erityisen vaarallista tämä tunnistamattomuus on nimenomaan silloin, kun lapsia käytetään vallankäytön välineenä. Kun eroat tällaisesta ihmisestä, on ero hyvin vaarallista aikaa ja sen jälkeen liian usein kontrolli ja vaino jatkuvat lapsen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on paljon surullisia ja hauskojakin tarinoita. Voisiko noiden säälittävien englanninkielisten termien käyttämisen kuitenkin lopettaa? Tuo lähinnä mieleen Kuhmossa asuvat juntit.
Gaslighting on yksi tyypillisimmistä keinoista hallita uhria. Se tarkoittaa uhrin todellisuudentajun hämärtämistä. Siinä tekijä tietoisesti vääristelee asioita, vaihtaa mielipiteitä, esittää ettei asioita tapahtunutkaan, levittelee uhrista perättömiä tarinoita, valehtelee, saa uhrin itsensä ja muut pitämään uhria harhaisena tai jopa hul lu na.
Suomenkielinen sana on kaasuvalotus. Eipä juuri tuota englanninkielistä parempi. Mikä kuitenkin pahinta, niin tätä käytöstä/tekniikkaa ei tunnisteta viranomaisten taholta, vaan nimenomaan se uhri on se h u llu.
Millaisen lain haluaisit? Miten kaasuvalotus pitäisi määritellä ja miten se kriminalisoitaisiin? Ketkä ovat nämä viranomaiset? Poliiseja? Sosiaalityöntekijöitä? Keneen valta pitäisi kohdistaa; kieltää tekijää jatkamasta kaasuvalotusta vai kieltää uhria pysymästä kaasuvalotus-suhteessa? Miten nämä toteutettaisiin ja valvottaisiin käytännössä?
Aika outo kommentti.
Vilja-Erikan tapauksesta en tiedä olivatko isä ja naisystävä diagnosoituja persoonallisuushäiriöisiä, mutta patologinen, rajaton valehtelu ainakin oli mittavaa. Lähtökohtaisesti hälytyskellojen pitäisi soida silloin, jos normaaleista arjen asioista, kuten vaikkapa ikä, kansalaisuus, asuminen, työssäkäynti tms. täytyy valehdella. En minä ainakaan haluaisi, että lapseni altistuisi sellaiselle roolimallille, että on oikein valehdella. Lisäksi jos valehtelee perusasioista, niin miksei sitten myös häpeällisemmistä asioista kuten väkivalta tai päihteet.
Sosiaalitoimessa ei tarkistettu Vilja-Erikan isän tarinoita asuntojen omistussuhteesta tai osoitteista. Niinikään ei tarkistettu naisystävän kansalaisuutta tai ikää eikä nelosraskauden etenemistä, vaikka asia oli pöydällä muutaman vuoden. Ihan normaalikäytäntö sosiaalitoimessa, poliisissa ja oikeuslaitoksessa pitäisi olla, että tarkistetaan perusasiat ja kirjataan ylös, mikäli henkilö ei ole ollut rehellinen. Tällä on erityisesti merkistystä silloin, kun puntaroidaan sitä, kuka osapuolista on se, joka puhuu totta. Nyt on niin, että lapsetkin leimataan valehtelijoiksi, jos häiriökäyttäytyvä vanhempi on taitava valehtelija ja manipuloija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on paljon surullisia ja hauskojakin tarinoita. Voisiko noiden säälittävien englanninkielisten termien käyttämisen kuitenkin lopettaa? Tuo lähinnä mieleen Kuhmossa asuvat juntit.
Gaslighting on yksi tyypillisimmistä keinoista hallita uhria. Se tarkoittaa uhrin todellisuudentajun hämärtämistä. Siinä tekijä tietoisesti vääristelee asioita, vaihtaa mielipiteitä, esittää ettei asioita tapahtunutkaan, levittelee uhrista perättömiä tarinoita, valehtelee, saa uhrin itsensä ja muut pitämään uhria harhaisena tai jopa hul lu na.
Suomenkielinen sana on kaasuvalotus. Eipä juuri tuota englanninkielistä parempi. Mikä kuitenkin pahinta, niin tätä käytöstä/tekniikkaa ei tunnisteta viranomaisten taholta, vaan nimenomaan se uhri on se h u llu.
Millaisen lain haluaisit? Miten kaasuvalotus pitäisi määritellä ja miten se kriminalisoitaisiin? Ketkä ovat nämä viranomaiset? Poliiseja? Sosiaalityöntekijöitä? Keneen valta pitäisi kohdistaa; kieltää tekijää jatkamasta kaasuvalotusta vai kieltää uhria pysymästä kaasuvalotus-suhteessa? Miten nämä toteutettaisiin ja valvottaisiin käytännössä?
Kaasuvalotus on osa vakavaa henkistä väkivaltaa. Henkinen pahoinpitely on rikollista, mutta ei siitä juuri koskaan tuomita. Henkistä väkivaltaa ei osata tunnistaa. Sinun mielestäsi ei ole tarpeenkaan? Syyllistetään uhri siitä, että on päätynyt yhteen väärän ihmisen kanssa? Että on luottanut ihmiseen, joka on käyttänyt sitä luottamusta täysin väärin? Lapsiakaan ei tarvitse kouluttautua suojelemaan näiltä hirviöiltä ja heidän elämänmittaiselta kostoltaan?
Narsisti-info-sivuilta:
"Narsismin, psykopatian ja mielenterveysongelmien nopeasta tunnistamisesta on apua. Harva ammattilainen kuitenkaan tunnistaa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivää. Onkin tavallista, että narsismiin kuuluva hurmaava ja asiallinen, sekä verbaalisesti hyvin lahjakas käytös voittaa puolelleen ammattilaisetkin.
Narsismin kohtaamiseen tarvitaan erittäin hyvin koulutettua ja narsismia kokenutta henkilökuntaa, johon pelkkä sosiaalialan koulutus ei välttämättä riitä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on paljon surullisia ja hauskojakin tarinoita. Voisiko noiden säälittävien englanninkielisten termien käyttämisen kuitenkin lopettaa? Tuo lähinnä mieleen Kuhmossa asuvat juntit.
Gaslighting on yksi tyypillisimmistä keinoista hallita uhria. Se tarkoittaa uhrin todellisuudentajun hämärtämistä. Siinä tekijä tietoisesti vääristelee asioita, vaihtaa mielipiteitä, esittää ettei asioita tapahtunutkaan, levittelee uhrista perättömiä tarinoita, valehtelee, saa uhrin itsensä ja muut pitämään uhria harhaisena tai jopa hul lu na.
Suomenkielinen sana on kaasuvalotus. Eipä juuri tuota englanninkielistä parempi. Mikä kuitenkin pahinta, niin tätä käytöstä/tekniikkaa ei tunnisteta viranomaisten taholta, vaan nimenomaan se uhri on se h u llu.
Millaisen lain haluaisit? Miten kaasuvalotus pitäisi määritellä ja miten se kriminalisoitaisiin? Ketkä ovat nämä viranomaiset? Poliiseja? Sosiaalityöntekijöitä? Keneen valta pitäisi kohdistaa; kieltää tekijää jatkamasta kaasuvalotusta vai kieltää uhria pysymästä kaasuvalotus-suhteessa? Miten nämä toteutettaisiin ja valvottaisiin käytännössä?
Haluaisin kokemusasiantuntijuutta ja sensitiivisyyskoulutusta perheneuvolaan, lastensuojelun työntekijöille, kuraattoreille ja koulupsykologeille, lastenvalvojille, poliiseille, lakimiehille ja tuomareille.
Tekijä ei tule koskaan lopettamaan vallankäyttöään. Uhrin pitäisi kuitenkin saada suojelua ja tukea.
Pahoinpitelysyytteissä, kunnianloukkauksissa, perättömissä lastensuojeluilmoituksissa, vainossa ja lasten huolto- ja tapaamisasioissa sosiaalitoimesta oikeuslaitokseen käsitellään jatkuvasti tapauksia, joissa osapuolten kertomukset ovat kuin kahdesta eri elämästä. Näissä kaikissa täytyisi löytyä osaaminen tunnistaa tekijä ja se tai ne, jotka tarvitsevat suojelua. Kaasuvalottajat, patologiset valehtelijat ja häiriökäyttäytyvät ovat paljon herkkää ja hajotettua uhria parempia kertomaan uskottava tarina. Sitä toki usein tukee myös se, että uhri nimenomaan näyttäytyy hauraana tapausta käsiteltäessä ja tekijä on vahva, määrätietoinen ja "tilanteen yläpuolella". Mikäli uhri kuitenkin esiintyy varmana ja yrittää todisteiden valossa esittää oman totuutensa, heittäytyy tekijä uhriksi ja järjestelmällisestä mustamaalaamisesta kärsiväksi ("katsokaa kaikki, miten tuo häiriintynyt ja harhainen on kerännyt leikekirjaa minua vastaan").
Erityisen vaarallista tämä tunnistamattomuus on nimenomaan silloin, kun lapsia käytetään vallankäytön välineenä. Kun eroat tällaisesta ihmisestä, on ero hyvin vaarallista aikaa ja sen jälkeen liian usein kontrolli ja vaino jatkuvat lapsen kautta.
Olen tuo muutamaa viestiä ylempänä äidistään avautunut, ja olen tästä kyllä samaa mieltä. Esimerkiksi juuri nuo äitienpäiväriidat, niistähän äitini olisi saanut oivallista materiaalia hankkeeseensa ”pelastaa” minun lapseni heti, jos minä en toimi kuten hän haluaa. Jos lapset olisivat menneet mummolaan äitienpäiväksi, tarina olisi ollut sen jälkeen se, että vanhemmat pyörivät kapakassa, siis ihan riippumatta siitä, olisimmeko menneet oopperaan vai siivonneet vaatekaapit sillä välin. Selitä siinä sitten, että lapset olivat mummolassa vain perhesovun säilyttämisen vuoksi.
En tietenkään tajunnut koko asian vakavuutta silloin, kun noita riitoja käytiin. Hyväntahtoisesti ajattelin, että äitini kyllä halusi antaa meille vapaaillan, mutta vain aika hölmöön aikaan. Ei käynyt mielen vieressäkään, että meistä yritettiin vääntää juoppoja.
Nyt olen päätellyt, että ainoa tapa suojautua on katkaista kaikki yhteydenpito. Meistä on vaikeaa keksiä epäkohtia, tai esittää syytöksiä väitetyistä teoistamme, jos ei ollenkaan tunne elämäämme.
Yhdessä vaiheessa äitini myös väitti isälleni ja sisarukselleni, että olisin uhkaillut häntä. Se ei ole totta, mutta väitetty uhkailu liittyi puhelimessa käymiimme riitoihin, joiden osalta kukaan muu kuin äitini ei ole kuullut, mitä olen oikeasti sanonut. Nyt äitini on pöyristynyt, kun olen estänyt puhelut. Kommunikointi tapahtuu vain kirjallisesti, ja sittenkin mahdollisimman lyhytsanaisesti. Näin hän ei voi enää väittää minun sanoneen mitään, mitä en ole oikeasti sanonut. Sisarukseni edelleen luulee, että olisin uhkaillut äitiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on paljon surullisia ja hauskojakin tarinoita. Voisiko noiden säälittävien englanninkielisten termien käyttämisen kuitenkin lopettaa? Tuo lähinnä mieleen Kuhmossa asuvat juntit.
Gaslighting on yksi tyypillisimmistä keinoista hallita uhria. Se tarkoittaa uhrin todellisuudentajun hämärtämistä. Siinä tekijä tietoisesti vääristelee asioita, vaihtaa mielipiteitä, esittää ettei asioita tapahtunutkaan, levittelee uhrista perättömiä tarinoita, valehtelee, saa uhrin itsensä ja muut pitämään uhria harhaisena tai jopa hul lu na.
Suomenkielinen sana on kaasuvalotus. Eipä juuri tuota englanninkielistä parempi. Mikä kuitenkin pahinta, niin tätä käytöstä/tekniikkaa ei tunnisteta viranomaisten taholta, vaan nimenomaan se uhri on se h u llu.
Millaisen lain haluaisit? Miten kaasuvalotus pitäisi määritellä ja miten se kriminalisoitaisiin? Ketkä ovat nämä viranomaiset? Poliiseja? Sosiaalityöntekijöitä? Keneen valta pitäisi kohdistaa; kieltää tekijää jatkamasta kaasuvalotusta vai kieltää uhria pysymästä kaasuvalotus-suhteessa? Miten nämä toteutettaisiin ja valvottaisiin käytännössä?
Ylen uutinen yli vuosikymmen sitten:
"Narsisti piinaa lähipiiriään ja viranomaisia
Käräjöinnistä miltei elämäntavan tehnyt narsisti tekee uhriensa, useimmiten entisen puolisonsa ja lastensa elämästä helvettiä. Viranomaisia hän käyttää kiusaamisen välineenä aiheuttaen ajanhukkaa ja turhia kuluja tuomioistuimille."
"Salon mielestä narsistit ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma.
- Eri viranomaistahoilla, kuten poliisissa, terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, tuomioistuimissa ihmiset, joilla on narsistinen ongelma - itse kutsun heitä mieluummin mahdottomiksi ihmisiksi tai häiriöisiksi - jylläävät aika tavalla ja saavat asioita jylläämään sellaiseen suuntaan, joka ei johda oikeaan suuntaan esimerkiksi oikeudellisia ratkaisuja tehtäessä, valottaa Salo."
Tästäkin on jo todella pitkä aika, mutta edelleenkään tätä merkittävää yhteiskunnalista ongelmaa ei tunnisteta. Tiedetään myös, että "mahdottomien" ihmisten määrä lisääntyy mm. elämänarvojen muuttuessa yhä vain itsekkäämpään suuntaan ja rajattoman "kaverivanhemmuuden" myötä.
Oon kyllä yrittänyt unohtaa, mutta ehkä tähän voisi koota jotain. Narsistin kuvailussa hankalinta on se, että monet jutut tapahtuu niin kierosti, että niiden selittäminen on vaikeaa. Luin kerran "Sata tapaa t*ppaa sielu", joka kertoo narsistien uhreista ja vasta sitten tajusin kuvion. Ihan aluksi hän rakastui minuun ihan täysillä, Itki kuinka olen aivan erilainen kuin muut. Se rakastaminen tuli tosi äkkiä kuvioihin. Tämä oli vielä alkoholisti, joka osasi syyllistää minua. Minä olin se, joka pyysi viikonkin kestäneiden ryyppyreissujen jälkeen anteeksi. Näyttöä ei ollut, mutta hän oli tietenkin fiksu ja hyvä KAIKESSA. Ystävilleen hän oli todella ystävällinen, reilu ja kehui minua maasta taivaisiin, jotta kukaan ei voinut uskoa millaista meillä oikeasti oli. Kahden kesken saattoi haukkua alimpaan h*lvettiin, "lohduttaa" sieltä ylös ja taas viedä itsetunnon. Jos olin hyvä jossain tai sain uuden työpaikan, ei kehunut koskaan. Koki uhaksi minun vahvuudet ja haukkui niitä. Jos en antanut s*ksiä joka päivä monta kertaa, tuli mielentilasta riippuen kehuja, haukkuja tai vertailuja entisiin. Yritti haukkua minua läheisille ja käännyttää heitä minua vastaan esimerkiksi niin, että haukkui minua vaikeaksi ja kertoi kuinka minulle ei mikään riitä, vaikka hän niin kovasti rakastaa. Jos ihmiset eivät uskoneet häntä, he olivat h*oria, tyhmiä, epäonnistuneita tms. Jos joskus maksoi jotain, jaksoi muistuttaa siitä kuukausienkin päästä. Yritti käännyttää jopa lapset minua kohtaan. Kertoi minun kipeitä asioita muille ja halusi nolata. Kun jäi kiinni pettämisestä, valehteli silmät kirkkaina ja lopulta sulkeutui vessaan "tekemään i*saria". Tutki puhelimen ja kun ei löytänyt mitään "olin poistanut viestit". Kaikki mieskaverit piti kertoa, kaikkien kanssa "p*nin". Luonnollisesti ei saanut käydä baareissa, kavereilla tms. Hirveän paljon kaikkea kieroa ja sairasta.
Yksi tapaus oli sellainen, että hän oli istumassa iltaa kaverillaan ja minun piti mennä sinne. Päätinkin jäädä kotiin. Hän koki tämän "yksin jättämisen" niin nöyryyttäväksi, että hajotti yhden huonekalun ja kävi päälle. Tätä ei tietenkään myöntänyt kenellekään. Poliisit nakkasi hänet pihalle ja oli minun vikani, kun hän joutui viettämään yönsä rappukäytävässä. Oli ryypännyt rahansa eikä päässyt kotiin.
Lisäsin tekstiin tähtiä eräiden sanojen kohdalle, kun ei mennyt muuten läpi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä Ylen jutusta vuodelta 2009:
"Salo painottaa, että narsistinen luonne ei voi eikä saa olla tuomioistunratkaisun peruste puoleen tai toiseen.
- Jos joku on narsisti, niin hänen ei kuulu sen perusteella hävitä mitään juttua, mutta jos juristikunta tuntisi paremmin tämän ilmiön, tajuaisimme että narsistinen häiriö todennäköisesti pitää sisällään sellaisia käyttäytymismalleja ja tapoja, jotka eivät voi olla hyväksi esimerkiksi lapsille riitatapauksissa."
Täällä on syytetty siitä, että viljellään diagnoosia narsismista. Ei olekaan kysymys siitä, vaan näistä käyttäytymismalleista ja tavoista ja läpi suhteen ilmenevistä toisen hallintaan ja mitätöintiin käytetyistä tekniikoista, jotka ovat vaarallisia. Ne pitäisi tunnistaa ja tehdä päätöksiä esim. turvakiellosta tai lasten tapaamisjärjestelyistä niiden perusteella. Näille toimintatavoille on kuvaavaa valtava itsekkyys ja empatiakyvyn puute. Ei voi mitenkään olla lapsille terveellistä viettää aikaa heidän armoillaan.
MUTTA
"Tietoisuus ongelmasta vielä hataraa
Asianajajien ja viranomaisten ohjeistamisen narsistien varalta tekee Salon mukaan hankalaksi se, että esimerkiksi varttuneenpi juristipolvi ei ole saanut minkäänlaista koulutusta tämänkaltaisiin asioihin.
- On ollut kunkin omasta mielenkiinnosta kiinni, perehtyykö tällaisiin. Kyllähän sen helposti havaitsee, että jostain oudosta jutusta tässä on kyse. Mutta kai tämä on samanlainen asia kuin kakki muukin tässä maailmassa, että keskustelemalla, kirjoittelemalla ja tietoja vaihtamalla tämä asia voidaan saada parempaan suuntaan."
Eipä ole keskustelut, kirjoittelut tai tietojen vaihtelut vieneet asioita parempaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on paljon surullisia ja hauskojakin tarinoita. Voisiko noiden säälittävien englanninkielisten termien käyttämisen kuitenkin lopettaa? Tuo lähinnä mieleen Kuhmossa asuvat juntit.
Gaslighting on yksi tyypillisimmistä keinoista hallita uhria. Se tarkoittaa uhrin todellisuudentajun hämärtämistä. Siinä tekijä tietoisesti vääristelee asioita, vaihtaa mielipiteitä, esittää ettei asioita tapahtunutkaan, levittelee uhrista perättömiä tarinoita, valehtelee, saa uhrin itsensä ja muut pitämään uhria harhaisena tai jopa hul lu na.
Suomenkielinen sana on kaasuvalotus. Eipä juuri tuota englanninkielistä parempi. Mikä kuitenkin pahinta, niin tätä käytöstä/tekniikkaa ei tunnisteta viranomaisten taholta, vaan nimenomaan se uhri on se h u llu.
Nimitys tullee elokuvasta Kaasuvalo https://www.imdb.com/title/tt0036855/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon kyllä yrittänyt unohtaa, mutta ehkä tähän voisi koota jotain. Narsistin kuvailussa hankalinta on se, että monet jutut tapahtuu niin kierosti, että niiden selittäminen on vaikeaa. Luin kerran "Sata tapaa t*ppaa sielu", joka kertoo narsistien uhreista ja vasta sitten tajusin kuvion. Ihan aluksi hän rakastui minuun ihan täysillä, Itki kuinka olen aivan erilainen kuin muut. Se rakastaminen tuli tosi äkkiä kuvioihin. Tämä oli vielä alkoholisti, joka osasi syyllistää minua. Minä olin se, joka pyysi viikonkin kestäneiden ryyppyreissujen jälkeen anteeksi. Näyttöä ei ollut, mutta hän oli tietenkin fiksu ja hyvä KAIKESSA. Ystävilleen hän oli todella ystävällinen, reilu ja kehui minua maasta taivaisiin, jotta kukaan ei voinut uskoa millaista meillä oikeasti oli. Kahden kesken saattoi haukkua alimpaan h*lvettiin, "lohduttaa" sieltä ylös ja taas viedä itsetunnon. Jos olin hyvä jossain tai sain uuden työpaikan, ei kehunut koskaan. Koki uhaksi minun vahvuudet ja haukkui niitä. Jos en antanut s*ksiä joka päivä monta kertaa, tuli mielentilasta riippuen kehuja, haukkuja tai vertailuja entisiin. Yritti haukkua minua läheisille ja käännyttää heitä minua vastaan esimerkiksi niin, että haukkui minua vaikeaksi ja kertoi kuinka minulle ei mikään riitä, vaikka hän niin kovasti rakastaa. Jos ihmiset eivät uskoneet häntä, he olivat h*oria, tyhmiä, epäonnistuneita tms. Jos joskus maksoi jotain, jaksoi muistuttaa siitä kuukausienkin päästä. Yritti käännyttää jopa lapset minua kohtaan. Kertoi minun kipeitä asioita muille ja halusi nolata. Kun jäi kiinni pettämisestä, valehteli silmät kirkkaina ja lopulta sulkeutui vessaan "tekemään i*saria". Tutki puhelimen ja kun ei löytänyt mitään "olin poistanut viestit". Kaikki mieskaverit piti kertoa, kaikkien kanssa "p*nin". Luonnollisesti ei saanut käydä baareissa, kavereilla tms. Hirveän paljon kaikkea kieroa ja sairasta.
Yksi tapaus oli sellainen, että hän oli istumassa iltaa kaverillaan ja minun piti mennä sinne. Päätinkin jäädä kotiin. Hän koki tämän "yksin jättämisen" niin nöyryyttäväksi, että hajotti yhden huonekalun ja kävi päälle. Tätä ei tietenkään myöntänyt kenellekään. Poliisit nakkasi hänet pihalle ja oli minun vikani, kun hän joutui viettämään yönsä rappukäytävässä. Oli ryypännyt rahansa eikä päässyt kotiin.
Lisäsin tekstiin tähtiä eräiden sanojen kohdalle, kun ei mennyt muuten läpi...
Lisään vielä, että omien lastensa kanssa ei ollut tekemisissä, koska "exät ovat niin vaikeita". No toisen tilanteen tiesin ja exä oli harvinaisen yhteistyökykyinen ottaen huomioon tilanteen. Mutta kun ei omat lapset kiinnostaneet niin eivät kiinnostaneet. Ehkä parhaiten tilannetta kuvailisi se, että koin olevani väline, jota käytettiin. Tunteista kyllä puhuttiin ja sanoilla sidottiin. Yksi merkki on mielestäni halu nopeaan sitoutumiseen. Tämäkin olisi halunnut tehdä lapsia heti. Myönsi jopa itse, että sillä saisi minut sidottua loppuelämäksi häneen. Luojan kiitos olen kasvattanut omat rajat ja itsetunnon.
Diagnoosi sinänsä ei ole peruste muulle kuin hoidolle, mutta viranomaisille voisi terottaa sitä että etenkin kun heitellään diagnoosinimikkeitä _ilman_ virallista lääkäriltä peräisin olevaa diagnoosia, on syytä epäillä että diagnosoivä puoliso on itse ongelmallinen käytökseltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosi sinänsä ei ole peruste muulle kuin hoidolle, mutta viranomaisille voisi terottaa sitä että etenkin kun heitellään diagnoosinimikkeitä _ilman_ virallista lääkäriltä peräisin olevaa diagnoosia, on syytä epäillä että diagnosoivä puoliso on itse ongelmallinen käytökseltään.
Tiedätkö yhtään miten vaikea näitä on saada hoitoon? Voin kertoa yhden esimerkin. Tämä, jonka kanssa seurustelin oli alkoholisti. Oli polttanut korttinsa jne. Näin joskus vahingossa lääkärinlausunnon, johon oli kirjattu, ettei ole alkoholiongelmaa ja mies oli täysi deeku! Sen verran oli selvin päin välillä, että maksa-arvot ehti palautua ok kuntoon, mutta muuten joi pitkiä pätkiä. Ellei kyseessä ole pidempi hoitojakso, johon näitä ei saa niin osaavat kyllä petkuttaa lääkäreitäkin melko hyvin. Ja eihän noin mukavassa miehessä ole mitään vialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon kyllä yrittänyt unohtaa, mutta ehkä tähän voisi koota jotain. Narsistin kuvailussa hankalinta on se, että monet jutut tapahtuu niin kierosti, että niiden selittäminen on vaikeaa. Luin kerran "Sata tapaa t*ppaa sielu", joka kertoo narsistien uhreista ja vasta sitten tajusin kuvion. Ihan aluksi hän rakastui minuun ihan täysillä, Itki kuinka olen aivan erilainen kuin muut. Se rakastaminen tuli tosi äkkiä kuvioihin. Tämä oli vielä alkoholisti, joka osasi syyllistää minua. Minä olin se, joka pyysi viikonkin kestäneiden ryyppyreissujen jälkeen anteeksi. Näyttöä ei ollut, mutta hän oli tietenkin fiksu ja hyvä KAIKESSA. Ystävilleen hän oli todella ystävällinen, reilu ja kehui minua maasta taivaisiin, jotta kukaan ei voinut uskoa millaista meillä oikeasti oli. Kahden kesken saattoi haukkua alimpaan h*lvettiin, "lohduttaa" sieltä ylös ja taas viedä itsetunnon. Jos olin hyvä jossain tai sain uuden työpaikan, ei kehunut koskaan. Koki uhaksi minun vahvuudet ja haukkui niitä. Jos en antanut s*ksiä joka päivä monta kertaa, tuli mielentilasta riippuen kehuja, haukkuja tai vertailuja entisiin. Yritti haukkua minua läheisille ja käännyttää heitä minua vastaan esimerkiksi niin, että haukkui minua vaikeaksi ja kertoi kuinka minulle ei mikään riitä, vaikka hän niin kovasti rakastaa. Jos ihmiset eivät uskoneet häntä, he olivat h*oria, tyhmiä, epäonnistuneita tms. Jos joskus maksoi jotain, jaksoi muistuttaa siitä kuukausienkin päästä. Yritti käännyttää jopa lapset minua kohtaan. Kertoi minun kipeitä asioita muille ja halusi nolata. Kun jäi kiinni pettämisestä, valehteli silmät kirkkaina ja lopulta sulkeutui vessaan "tekemään i*saria". Tutki puhelimen ja kun ei löytänyt mitään "olin poistanut viestit". Kaikki mieskaverit piti kertoa, kaikkien kanssa "p*nin". Luonnollisesti ei saanut käydä baareissa, kavereilla tms. Hirveän paljon kaikkea kieroa ja sairasta.
Yksi tapaus oli sellainen, että hän oli istumassa iltaa kaverillaan ja minun piti mennä sinne. Päätinkin jäädä kotiin. Hän koki tämän "yksin jättämisen" niin nöyryyttäväksi, että hajotti yhden huonekalun ja kävi päälle. Tätä ei tietenkään myöntänyt kenellekään. Poliisit nakkasi hänet pihalle ja oli minun vikani, kun hän joutui viettämään yönsä rappukäytävässä. Oli ryypännyt rahansa eikä päässyt kotiin.
Lisäsin tekstiin tähtiä eräiden sanojen kohdalle, kun ei mennyt muuten läpi...
Lisään vielä, että omien lastensa kanssa ei ollut tekemisissä, koska "exät ovat niin vaikeita". No toisen tilanteen tiesin ja exä oli harvinaisen yhteistyökykyinen ottaen huomioon tilanteen. Mutta kun ei omat lapset kiinnostaneet niin eivät kiinnostaneet. Ehkä parhaiten tilannetta kuvailisi se, että koin olevani väline, jota käytettiin. Tunteista kyllä puhuttiin ja sanoilla sidottiin. Yksi merkki on mielestäni halu nopeaan sitoutumiseen. Tämäkin olisi halunnut tehdä lapsia heti. Myönsi jopa itse, että sillä saisi minut sidottua loppuelämäksi häneen. Luojan kiitos olen kasvattanut omat rajat ja itsetunnon.
Vielä muutama juttu. Tavallisista jutuista, kuten esimerkiksi ruoan laitosta olisi pitänyt suunnilleen palvoa maata. Tätä on hankala selittää, mutta mulle uni on äärimmäisen tärkeä ja vihaan aikaisia aamuherätyksiä. Alun jälkeen hän piti tasan tarkkaan huolen siitä, että heräsin joka aamu aikaisin enkä saanut enää unta. Puhui puhelimessa, kiroili yksinään, teki kotitöitä isoäänisesti tms. Kun olin herännyt, lähti itse päikkäreille. Ei pystynyt nukkumaan, jos en ollut vieressä, koska halusi kontrolloida koko ajan sitä mitä teen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon kyllä yrittänyt unohtaa, mutta ehkä tähän voisi koota jotain. Narsistin kuvailussa hankalinta on se, että monet jutut tapahtuu niin kierosti, että niiden selittäminen on vaikeaa. Luin kerran "Sata tapaa t*ppaa sielu", joka kertoo narsistien uhreista ja vasta sitten tajusin kuvion. Ihan aluksi hän rakastui minuun ihan täysillä, Itki kuinka olen aivan erilainen kuin muut. Se rakastaminen tuli tosi äkkiä kuvioihin. Tämä oli vielä alkoholisti, joka osasi syyllistää minua. Minä olin se, joka pyysi viikonkin kestäneiden ryyppyreissujen jälkeen anteeksi. Näyttöä ei ollut, mutta hän oli tietenkin fiksu ja hyvä KAIKESSA. Ystävilleen hän oli todella ystävällinen, reilu ja kehui minua maasta taivaisiin, jotta kukaan ei voinut uskoa millaista meillä oikeasti oli. Kahden kesken saattoi haukkua alimpaan h*lvettiin, "lohduttaa" sieltä ylös ja taas viedä itsetunnon. Jos olin hyvä jossain tai sain uuden työpaikan, ei kehunut koskaan. Koki uhaksi minun vahvuudet ja haukkui niitä. Jos en antanut s*ksiä joka päivä monta kertaa, tuli mielentilasta riippuen kehuja, haukkuja tai vertailuja entisiin. Yritti haukkua minua läheisille ja käännyttää heitä minua vastaan esimerkiksi niin, että haukkui minua vaikeaksi ja kertoi kuinka minulle ei mikään riitä, vaikka hän niin kovasti rakastaa. Jos ihmiset eivät uskoneet häntä, he olivat h*oria, tyhmiä, epäonnistuneita tms. Jos joskus maksoi jotain, jaksoi muistuttaa siitä kuukausienkin päästä. Yritti käännyttää jopa lapset minua kohtaan. Kertoi minun kipeitä asioita muille ja halusi nolata. Kun jäi kiinni pettämisestä, valehteli silmät kirkkaina ja lopulta sulkeutui vessaan "tekemään i*saria". Tutki puhelimen ja kun ei löytänyt mitään "olin poistanut viestit". Kaikki mieskaverit piti kertoa, kaikkien kanssa "p*nin". Luonnollisesti ei saanut käydä baareissa, kavereilla tms. Hirveän paljon kaikkea kieroa ja sairasta.
Yksi tapaus oli sellainen, että hän oli istumassa iltaa kaverillaan ja minun piti mennä sinne. Päätinkin jäädä kotiin. Hän koki tämän "yksin jättämisen" niin nöyryyttäväksi, että hajotti yhden huonekalun ja kävi päälle. Tätä ei tietenkään myöntänyt kenellekään. Poliisit nakkasi hänet pihalle ja oli minun vikani, kun hän joutui viettämään yönsä rappukäytävässä. Oli ryypännyt rahansa eikä päässyt kotiin.
Lisäsin tekstiin tähtiä eräiden sanojen kohdalle, kun ei mennyt muuten läpi...
Lisään vielä, että omien lastensa kanssa ei ollut tekemisissä, koska "exät ovat niin vaikeita". No toisen tilanteen tiesin ja exä oli harvinaisen yhteistyökykyinen ottaen huomioon tilanteen. Mutta kun ei omat lapset kiinnostaneet niin eivät kiinnostaneet. Ehkä parhaiten tilannetta kuvailisi se, että koin olevani väline, jota käytettiin. Tunteista kyllä puhuttiin ja sanoilla sidottiin. Yksi merkki on mielestäni halu nopeaan sitoutumiseen. Tämäkin olisi halunnut tehdä lapsia heti. Myönsi jopa itse, että sillä saisi minut sidottua loppuelämäksi häneen. Luojan kiitos olen kasvattanut omat rajat ja itsetunnon.
Vielä muutama juttu. Tavallisista jutuista, kuten esimerkiksi ruoan laitosta olisi pitänyt suunnilleen palvoa maata. Tätä on hankala selittää, mutta mulle uni on äärimmäisen tärkeä ja vihaan aikaisia aamuherätyksiä. Alun jälkeen hän piti tasan tarkkaan huolen siitä, että heräsin joka aamu aikaisin enkä saanut enää unta. Puhui puhelimessa, kiroili yksinään, teki kotitöitä isoäänisesti tms. Kun olin herännyt, lähti itse päikkäreille. Ei pystynyt nukkumaan, jos en ollut vieressä, koska halusi kontrolloida koko ajan sitä mitä teen.
Ja vielä muutama. Jos meikkasin töihin alkoi jankkaus ja kysely, että miksi ja kenen takia meikkaan. Kuka mies siellä on? Meenkö panemaan sitä, varmasti meen. Kaikista pahinta oli se, kun huomasin, että ystävät 20 vuoden takaa olivat selvästi epäröiviä, kun kuulivat miten tämä mies puhui minusta. Se tuntui niin pahalta, että nämä hyvin minut tuntevat edes nanosekunnin ajan miettivät, että jos mies puhuukin totta. Kertoo siitä, että miten hemmetin manipuloivaa näiden käytös voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon kyllä yrittänyt unohtaa, mutta ehkä tähän voisi koota jotain. Narsistin kuvailussa hankalinta on se, että monet jutut tapahtuu niin kierosti, että niiden selittäminen on vaikeaa. Luin kerran "Sata tapaa t*ppaa sielu", joka kertoo narsistien uhreista ja vasta sitten tajusin kuvion. Ihan aluksi hän rakastui minuun ihan täysillä, Itki kuinka olen aivan erilainen kuin muut. Se rakastaminen tuli tosi äkkiä kuvioihin. Tämä oli vielä alkoholisti, joka osasi syyllistää minua. Minä olin se, joka pyysi viikonkin kestäneiden ryyppyreissujen jälkeen anteeksi. Näyttöä ei ollut, mutta hän oli tietenkin fiksu ja hyvä KAIKESSA. Ystävilleen hän oli todella ystävällinen, reilu ja kehui minua maasta taivaisiin, jotta kukaan ei voinut uskoa millaista meillä oikeasti oli. Kahden kesken saattoi haukkua alimpaan h*lvettiin, "lohduttaa" sieltä ylös ja taas viedä itsetunnon. Jos olin hyvä jossain tai sain uuden työpaikan, ei kehunut koskaan. Koki uhaksi minun vahvuudet ja haukkui niitä. Jos en antanut s*ksiä joka päivä monta kertaa, tuli mielentilasta riippuen kehuja, haukkuja tai vertailuja entisiin. Yritti haukkua minua läheisille ja käännyttää heitä minua vastaan esimerkiksi niin, että haukkui minua vaikeaksi ja kertoi kuinka minulle ei mikään riitä, vaikka hän niin kovasti rakastaa. Jos ihmiset eivät uskoneet häntä, he olivat h*oria, tyhmiä, epäonnistuneita tms. Jos joskus maksoi jotain, jaksoi muistuttaa siitä kuukausienkin päästä. Yritti käännyttää jopa lapset minua kohtaan. Kertoi minun kipeitä asioita muille ja halusi nolata. Kun jäi kiinni pettämisestä, valehteli silmät kirkkaina ja lopulta sulkeutui vessaan "tekemään i*saria". Tutki puhelimen ja kun ei löytänyt mitään "olin poistanut viestit". Kaikki mieskaverit piti kertoa, kaikkien kanssa "p*nin". Luonnollisesti ei saanut käydä baareissa, kavereilla tms. Hirveän paljon kaikkea kieroa ja sairasta.
Yksi tapaus oli sellainen, että hän oli istumassa iltaa kaverillaan ja minun piti mennä sinne. Päätinkin jäädä kotiin. Hän koki tämän "yksin jättämisen" niin nöyryyttäväksi, että hajotti yhden huonekalun ja kävi päälle. Tätä ei tietenkään myöntänyt kenellekään. Poliisit nakkasi hänet pihalle ja oli minun vikani, kun hän joutui viettämään yönsä rappukäytävässä. Oli ryypännyt rahansa eikä päässyt kotiin.
Lisäsin tekstiin tähtiä eräiden sanojen kohdalle, kun ei mennyt muuten läpi...
Lisään vielä, että omien lastensa kanssa ei ollut tekemisissä, koska "exät ovat niin vaikeita". No toisen tilanteen tiesin ja exä oli harvinaisen yhteistyökykyinen ottaen huomioon tilanteen. Mutta kun ei omat lapset kiinnostaneet niin eivät kiinnostaneet. Ehkä parhaiten tilannetta kuvailisi se, että koin olevani väline, jota käytettiin. Tunteista kyllä puhuttiin ja sanoilla sidottiin. Yksi merkki on mielestäni halu nopeaan sitoutumiseen. Tämäkin olisi halunnut tehdä lapsia heti. Myönsi jopa itse, että sillä saisi minut sidottua loppuelämäksi häneen. Luojan kiitos olen kasvattanut omat rajat ja itsetunnon.
Vielä muutama juttu. Tavallisista jutuista, kuten esimerkiksi ruoan laitosta olisi pitänyt suunnilleen palvoa maata. Tätä on hankala selittää, mutta mulle uni on äärimmäisen tärkeä ja vihaan aikaisia aamuherätyksiä. Alun jälkeen hän piti tasan tarkkaan huolen siitä, että heräsin joka aamu aikaisin enkä saanut enää unta. Puhui puhelimessa, kiroili yksinään, teki kotitöitä isoäänisesti tms. Kun olin herännyt, lähti itse päikkäreille. Ei pystynyt nukkumaan, jos en ollut vieressä, koska halusi kontrolloida koko ajan sitä mitä teen.
Eri, mutta samat kokemukset: Herätti öisin ja syytti asioista, joista oli nähnyt painajaisia. Haukkui huoraksi eikä rauhoittunut millään. Ei koskaan kyllä itse herännyt aikaisin (paitsi alussa, jolloin näytteli). Ei koskaan auttanut lasten kanssa myöskään heräämisten kanssa tai aamutoimissa (tai missään muissakaan toimissa).
Katosi moniksi päiviksi ihan ilmoittamatta koskaan mistään, mutta koska ei voinut silloin kontrolloida minua, puhui koko ajan puhelimessa kanssani. Maratonpuhelujen aikana piti opetella hoitamaan lapsia, laittamaan ruokaa, tekemään kaikkia kotitöitä jne, koska jos en puhunut hänen kanssaan puhelimessa, oli se merkki siitä, että meillä oli vieras mies ja petin.
Miksikö en uskaltanut lähteä? Ensinnäkin hän oli hämärtänyt todellisuudentajuni ja minä olin myös syyllinen kaikkeen. Aivan kaikkeen. Toiseksi hän uhkasi vievänsä minulta lapset. Hän nauroi ivallisesti että ei hän noita todellakaan itselleen halua, mutta minulta pois, etten saisi enää koskaan perhe-elämää, josta nautin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon kyllä yrittänyt unohtaa, mutta ehkä tähän voisi koota jotain. Narsistin kuvailussa hankalinta on se, että monet jutut tapahtuu niin kierosti, että niiden selittäminen on vaikeaa. Luin kerran "Sata tapaa t*ppaa sielu", joka kertoo narsistien uhreista ja vasta sitten tajusin kuvion. Ihan aluksi hän rakastui minuun ihan täysillä, Itki kuinka olen aivan erilainen kuin muut. Se rakastaminen tuli tosi äkkiä kuvioihin. Tämä oli vielä alkoholisti, joka osasi syyllistää minua. Minä olin se, joka pyysi viikonkin kestäneiden ryyppyreissujen jälkeen anteeksi. Näyttöä ei ollut, mutta hän oli tietenkin fiksu ja hyvä KAIKESSA. Ystävilleen hän oli todella ystävällinen, reilu ja kehui minua maasta taivaisiin, jotta kukaan ei voinut uskoa millaista meillä oikeasti oli. Kahden kesken saattoi haukkua alimpaan h*lvettiin, "lohduttaa" sieltä ylös ja taas viedä itsetunnon. Jos olin hyvä jossain tai sain uuden työpaikan, ei kehunut koskaan. Koki uhaksi minun vahvuudet ja haukkui niitä. Jos en antanut s*ksiä joka päivä monta kertaa, tuli mielentilasta riippuen kehuja, haukkuja tai vertailuja entisiin. Yritti haukkua minua läheisille ja käännyttää heitä minua vastaan esimerkiksi niin, että haukkui minua vaikeaksi ja kertoi kuinka minulle ei mikään riitä, vaikka hän niin kovasti rakastaa. Jos ihmiset eivät uskoneet häntä, he olivat h*oria, tyhmiä, epäonnistuneita tms. Jos joskus maksoi jotain, jaksoi muistuttaa siitä kuukausienkin päästä. Yritti käännyttää jopa lapset minua kohtaan. Kertoi minun kipeitä asioita muille ja halusi nolata. Kun jäi kiinni pettämisestä, valehteli silmät kirkkaina ja lopulta sulkeutui vessaan "tekemään i*saria". Tutki puhelimen ja kun ei löytänyt mitään "olin poistanut viestit". Kaikki mieskaverit piti kertoa, kaikkien kanssa "p*nin". Luonnollisesti ei saanut käydä baareissa, kavereilla tms. Hirveän paljon kaikkea kieroa ja sairasta.
Yksi tapaus oli sellainen, että hän oli istumassa iltaa kaverillaan ja minun piti mennä sinne. Päätinkin jäädä kotiin. Hän koki tämän "yksin jättämisen" niin nöyryyttäväksi, että hajotti yhden huonekalun ja kävi päälle. Tätä ei tietenkään myöntänyt kenellekään. Poliisit nakkasi hänet pihalle ja oli minun vikani, kun hän joutui viettämään yönsä rappukäytävässä. Oli ryypännyt rahansa eikä päässyt kotiin.
Lisäsin tekstiin tähtiä eräiden sanojen kohdalle, kun ei mennyt muuten läpi...
Lisään vielä, että omien lastensa kanssa ei ollut tekemisissä, koska "exät ovat niin vaikeita". No toisen tilanteen tiesin ja exä oli harvinaisen yhteistyökykyinen ottaen huomioon tilanteen. Mutta kun ei omat lapset kiinnostaneet niin eivät kiinnostaneet. Ehkä parhaiten tilannetta kuvailisi se, että koin olevani väline, jota käytettiin. Tunteista kyllä puhuttiin ja sanoilla sidottiin. Yksi merkki on mielestäni halu nopeaan sitoutumiseen. Tämäkin olisi halunnut tehdä lapsia heti. Myönsi jopa itse, että sillä saisi minut sidottua loppuelämäksi häneen. Luojan kiitos olen kasvattanut omat rajat ja itsetunnon.
Vielä muutama juttu. Tavallisista jutuista, kuten esimerkiksi ruoan laitosta olisi pitänyt suunnilleen palvoa maata. Tätä on hankala selittää, mutta mulle uni on äärimmäisen tärkeä ja vihaan aikaisia aamuherätyksiä. Alun jälkeen hän piti tasan tarkkaan huolen siitä, että heräsin joka aamu aikaisin enkä saanut enää unta. Puhui puhelimessa, kiroili yksinään, teki kotitöitä isoäänisesti tms. Kun olin herännyt, lähti itse päikkäreille. Ei pystynyt nukkumaan, jos en ollut vieressä, koska halusi kontrolloida koko ajan sitä mitä teen.
Ja vielä muutama. Jos meikkasin töihin alkoi jankkaus ja kysely, että miksi ja kenen takia meikkaan. Kuka mies siellä on? Meenkö panemaan sitä, varmasti meen. Kaikista pahinta oli se, kun huomasin, että ystävät 20 vuoden takaa olivat selvästi epäröiviä, kun kuulivat miten tämä mies puhui minusta. Se tuntui niin pahalta, että nämä hyvin minut tuntevat edes nanosekunnin ajan miettivät, että jos mies puhuukin totta. Kertoo siitä, että miten hemmetin manipuloivaa näiden käytös voi olla.
Tämä on kuin minun elämästäni. En sitten kohta enää käynyt töissä, en meikannut, en uskaltanut käydä suihkussa (sekin oli merkki pettämisestä), en uskaltanut käyttää muita vaatteita kuin isoja verkkareita jne. Hän vei minulta kaikki ystävätkin, koska he puhuivat minulle järkeä. Hän salakuunteli minua ja urkki puhelimen. Hänen mielestään ystävät eivät tehneet meille hyvää. Syöttivät sairaita juttuja. Minua oli yksinäisenä helpompi hallita.
ja kuka teitä pakotta aolemaan niiden kanssa?
edelleen, nyt on 2020, tietoa on kaikkialla ja keinoja lähtä milloin vain.
Turha yrittää selittää vanhoja selityksia tässä vaiheessa enää
Tämä just: ei Narsistin kanssa ole mitään muuta totuutta kuin hänen oma totuutensa, vaikka miten todistelisit muuta. Tämä asia ajoi itseni loppuun narsistin kanssa. Jos narsisti päättää, että olet pettänyt häntä postinjakajan kanssa, et saa häntä millään uskomaan totuutta. Todella raskasta!