Yli 50-vuotias. Missä törmäsit ensimmäisen kerran sanaan "pizza"?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Olen 57-vuotias. Meillä syötiin äidin tekemää pitsaa jo kun olin lapsi. Tosin se nykypizzoihin verrattuna muistutti enemmän jauhelihapiirakkaa, mutta hyvää se oli.
Joo, samaa ikäluokkaa ja sama kokemus. Puhuttiin nimenomaan pitsasta, ei pizza.
Ja pitsalla tarkoitetiin yleensä nimenomaan jauhelihatäytettä. Kotitekoiset pitsat oli semmoisia pullasämpylätaikinapohjalle ladottuja, jauhelihapiirakoita.
Bolognesen lisäksi oli tonnikalapitsaa ja quattro stagione. Varmaan myös perus margarita, mutta ei kukaan sellaista syönyt, mistä varsinainen täyte puuttui!
Seitkytluvulla kävin luokkakaverien kanssa reilaamassa Italiassa ja siellä oli sitten pizzaa.
Tenavat-sarjakuvassa Ressu pelastettiin vaarallisesti kopin päällä roikkuvan jääpuikon alta "pizza-piirakalla." Luin sen joskus 7-8-vuotiaana ja se oli ensimmäinen kerta kun sanan kuulin. Maistamaan pääsin 14-vuotiaana, kun tätini kanssa käytiin Rossossa.
Joskus 1976-1977 ehkä Joensuussa kun vierailtiin tuttujen luona ja hän teki kotona pizzaa. Asuin Kemissä silloin varsinaisesti ja sellä avattiin pizzeria samoihin aikoihin ja kaikki puhui siitä. Kaveri kertoi että sen isosisko (olisko ollut tämä isosisko jotain 16-17v silloin) käy kerran viikossa syömässä siellä uudessa paikasssa. Olin aivan ihmeissäni että joku noinkin nuori ihminen käy kerran viikossa jossain ravintolassa syömässä että miten ihmeessä voi olla varaa tuollaiseen.
70-luvun alussa Lappeenrannassa (Adrianon pizzeria). Olen 50.
Varmaan luin Valituista paloista tai Onnen päivät -TV- sarjassa puhuttiin siitä joskus 1970- luvun jälkipuoliskolla. Myöhemmin luin jostakin 1950- luvun lopun Valituista paloista jonkun sellaista sattuu- jutun, jossa oli maininta pitsapiirakasta.
Äiti oli lukenut joskus 70 - luvun alkupuolella sellaisesta kummajaisesta kuin pizzapiirakka. :D Ei kyllä koskaan sellaista valmistanut.
80- luvun alussa parikymppinen sisareni oli innostunut pizzan tekoon poikaystävänsä kanssa. Hän oli maustanut sen niin rankalla kädellä, mm mustapippuria oli niin julmetusti että perheellä jäi maistamiseen.
Ekan pizzani söin Turussa Denniksessä. Paras pizza mitä olen syönyt. :)
Pizzasta en osaa sanoa, mutta pitsaa äiti teki joskus 70-luvulla. Ei se kovin paljon muistuttanut nykyisiä pitsoja, mutta jotain sukua se niille oli.
En todellakaan muista mutta luultavasti 70-luvulla joko tv-ssä tai lehdissä. Itse söin ensimmäisen kerran varmaankin 80-luvun alussa.
Vuonna 1970 elokuussa lomamatkalla Saksassa kävimme pizzeriassa. Haisi pahalle (=juustolle) koko ravintola, en syönyt.
Sitten 1977 tehtiin köksäntunnilla, mutta pitsaa ei pizzaa.
Äiti teki sitä vuoden 1971 syksystä alkaen. Muutimme maalta kaupunkiin keväällä ja äiti meni työväenopiston kokkaus kurssille syksyllä. Peltipizza, päälle ketsuppia, jauhelihaa, tomaattiviipaleita ja emmenthal-juustoa. Eka pizzeria käynti oli 5 vuotta myöhemmin luokkaretkellä Tampereella.
Vierailija kirjoitti:
Kotona varmaan, kun äiti teki sitä usein viikonloppuna. Kas kun et kysynyt, törmäsitkö usein lapsena mammuttiin.
Kaverin lapsi kerran pienenä kysyi äidiltään, että silloin ennen muinoin kun olit lapsi, niin oliko silloin autoja?
ohisten ohis,
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä vasta 40 v. mutta minulla on keittokirja 50-luvulta ja sielläkin on jo pizzan (tai pitsan) ohje. Vähän erikoislaatuinen, mutta silti.
Saanko reseptin?
1960-luvun alussa Haminassa pizzeriassa.
Pizzeria taisi olla kotikaupungissani jo 70-luvun puolella, mutta minulla oli mielikuva, että pizzaan kuuluu aina anjovis (näin kerran tv:ssä tehtävän pizzaa ja kokki taisi näin sanoa), enkä todellakaan aikonut anjovista suuhuuni pistää. :D Saarioisten lättypizzat tulivat markkinoille lukiovuosinani ja sellaisia ostin sitten minäkin. Mitään mikroa ei meillä ollut, joten uunissa lämmitin ja tuunasin niitä eli raastoin aina lisäjuustoa niiden päälle - tosin sanaa tuunaaminen ei ollut kukaan keksinyt vielä silloin.
Ensimmäisen kerran oikeassa pizzeriassa taisin käydä 80-luvun puolenvälin paikkeilla, kun kaverini kanssa tehtiin shoppailumatka Tampereelle ja nälkä iski. Ihan hyvää valitsemani pizza oli - eikä täytteisiin kuulunut anjovis. :D
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole jäänyt mieleen.
Olisko 70-luvulla.
Silloin niitä tehtiin kotona: ketsuppia, tölkkitäytteitä, tomaattia, edamjuustoa.Ensimmäinen matka Italiaan 80-luvulla avasi
pizzojen ihmeellisen maailman.Einespizzoja oli varmaan jo 80-luvulla.
Semmosia pieniä pehmeitä lättyjä joiden päällä oli tomaatinkaltaista tahnaa.
Kai niitäkin joku söi.
"Ensimmäiset Saarioisten 200-grammaiset pizzat paistettiin vuonna 1981. Täytevaihtoehtoja oli tuolloin kolme: jauheliha, kinkku ja sieni."
Meillä oli ala-asteella noita välipaloina silloin 81-82.
Sitä en muista milloin olen pizzasta kuullut, mutta ei ollut outo ruoka tuolloin. Kasarilla sai joka ikisestä räkälästäkin pizzaa, parhaimmillaan kokkia lainattiin kai naapurikuppilasta jotta asiakas sai lättynsä.
Vierailija kirjoitti:
Joskus lapsena jossain sarjakuvalehdessä (Nakke?) oli jokin eläinhahmo, joka tykkäsi pizzasta. Hahmo oli ehkä jokin isohko ihmismäisesti toimiva kissa/koiraeläin, tarkempaa muistikuvaa ei ole. Pitkään aikaan sen jälkeen en muuta mainintaa muista nähneeni. Olen 60-v
Ap
Se oli Nakke Nakuttaja, muistan saman hahmon ja kysyin vanhemmiltani mikä on pizza.
Vanhemmat kertoivat ja sitä sitten syötiin muistaakseni seuraavana viikonloppuna.
Enpä muista! Käytiin silloin tällöin Pizzeria Rodolfossa Snellmanninkadulla, kun olin pikkulapsi. Tämä oli 70-luvun alkuvuosia. Italiassa oltiin lomilla aika usein samoihin aikoihin. Varmaan opin sanan ihan normaalisti, samoin kuin vaikka “nakkimakkara” tai “cokis”.
Turussa on mielestäni ollut "aina" Denniksen pizzeria. Perustettu näköjään -75. Kotona tehtiin pehmeäpohjaista uunipellin kokoista pizzaa. Vm. -69
Asuin lapsena 70-luvulla Lappeenrannassa, jossa oli Adriano Vinciguerran pizzeria, olikohan Suomen ensimmäinen vai toinen. Sen ohi tuli useasti kuljettua, vaikka selkeää muistikuvaa minulla ei siitä olekaan.
http://www.esaimaalehtiartikkelit.fi/article?id=1364