Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ajattelet ihmisestä joka ei juo ollenkaan alkoholia? Edes tervetuliaismaljaa tai viiniä ruuan kanssa?
Kommentit (186)
Eipä tuossa mitään ihmeellistä ole, en itsekään juo alkoholia. En edes tiedä miltä tuntuu olla humalassa, eikä kiinnostakaan tietää. Mulla on myös sellainen sairaus mikä nostaa vatsa- ja ruokatorvisyövän riskiä, ja alkoholi nostaisi tuota entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Pakko tunnustaa etta alan aina epailla, etta heilla on elamanhallinnassa jotain haikkaa.
Esim. kollegani ei suostu syomaan edes leivoksia/karkkia, jossa on alkoholia. Hanella on ennen ollut pahoja ongelmia rajojen vetamisessa alkoholin kanssa, eli paatti alkaa absolutistiksi.
Toinen tapaus oli deittisovelluksen kautta tavattu, alussa aika lupaavan oloinen tyyppi. Kavi kuitenkin ilmi ettei han rankan paihdetaustansa (huumeet) takia ota myoskaan alkoholia nykyaan.
En lahtenyt treffeille.
Miten oma suhteesi alkoholiin?
Juon viinia tai olutta ruuan kanssa (2 lasia tai 2 pulloa max) ja perjantaisin n. pullollisen klo 17-24 valisena aikana.
En muista milloin viimeksi olisin juonut niin, etta siita olisi tullut krapula.
Siis...2 lasia viinia tai 2 pulloa olutta :D
Siis juotko alkoholia joka päivä ja kuinka monen ruuan kanssa? Ja lisäksi vielä yksin pullon viiniä joka viikko?
N. joka toinen paiva. Ainoastaan illallisella, en siis aamupuuron kanssa nauti lasia viinia. ;)
Jos juot 2 annosta alkoholia vaikkapa ma, ke, pe, la ja viinipullon päälle niin paukutat riskirajoja joka viikko. Myöskin asenteesi henkilöön joka ei juo ollenkaan, näyttää punaista lippua.
Lisäksi 99,9% ihmisistä käyttää enemmän alkoholia kuin myöntävät.
Niin, olen tietoinen noista riskirajoista. Entapa sitten? :) Syon terveellisesti ja liikun.
Kylla mina tiedan, etta juomattomuuteen on monia syita. Olen jopa asunut esim. musl imi maissa. Mutta tassa AP kysyikin, mita AJATTELEN ihmisesta jne, ja ajattelin vain tunnustaa etta tulee heti mieleen nuo elamanhallinnalliset vaikeudet.
Toivottavasti tämä keskustelu on kasvattanut ja avartanut sinua ihmisenä.
Et ole lainkaan sen parempi ihminen kuin se, joka lopettaa juomisen täysin, kun itse kuitenkin yrität riskirajat säännöllisesti. Enemminkin päinvastoin.
Mitenpa tama nyt olisi minua jotenkin "kasvattanut" tai "avartanut", kun en tasta mitaan uutta oppinut. Puhutaan nyt kahdesta asiasta: jarjesta ja tunteista. Vaikka jarjen tasolla tiedankin, etta absolutismiin voi olla montaa eri syyta, voi tunnetasolla silti spontaani ensireaktioni olla juuri tuo edella mainitsemani.
En myoskaan tunne tarvetta vertailla itseani kehenkaan muuhun, eli minun "paremmuudellani" ei ole tassa kontekstissa(kaan) mitaan valia.
Siis susta on ok tuomita henkilö elämänhallintaongelmaiseksi heti siltä seisomalta, koska sulle tulee sellainen ”tunne”? Vaikka itse olet tavallaan jopa pahempi, kun oma käyttö on suurkulutusta etkä tee asialle mitään?
Kannattaisi oikeasti nyt vähän panostaa tietoiseen henkiseen kehitykseen varsinkin kun tässä ketjussa tähän aiheeseen sulle on annettu työkalut ihan hopeatarjottimella.
Ja kuten edellä sanottiin, jos et ole sujut toisen absolutismin kanssa, se kertoo vain susta itsestäsi. Ei väliä yritätkö laittaa sen toisen ”elämänhallintaongelman” piikkiin vai myönnätkö avoimesti olevasi suurkuluttaja tai ongelmakäyttäjä.
Sa et joko a) lue mun vastauksia, tai b) ymmarra lukemaasi.
Sanon nyt viela kerran, ja yritan mahdollisimman yksinkertaisesti tuoda viestini julki:
YMMARRAN loogisesti ajateltuna, etta syita absolutismiin on monia. Naita ovat mm. uskonto, erilaiset sairaudet tai ihan vaan se, etta ei pida alkoholin mausta.
Tama ei HAITTAA minua paivittaisessa elamassa mitenkaan, jokainen juokoon sita, mita haluaa. Mulla on ystavia, jotka eivat juo ollenkaan.
En TUOMITSE niita, jotka eivat juo.
Sanoin vain yksinkertaisesti, mika on mun eka (paan sisalla tapahtuva) assosiaatio absolutismin syyksi, kun semmoisen tapaan. En toki ala sita voivotella ko. henkilolle, tai kysella miksi tama ei halua juoda.
En ole MISSAAN VAIHEESSA sanonut, ettenko ole sen kanssa sujut.
Once more, puhun nyt ensimmaisesta ajatuksesta, joka mun paahan palkahtaa, kun joku sanoo olevansa absolutisti.
Toivottavasti tama selvensi :)
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Pakko tunnustaa etta alan aina epailla, etta heilla on elamanhallinnassa jotain haikkaa.
Esim. kollegani ei suostu syomaan edes leivoksia/karkkia, jossa on alkoholia. Hanella on ennen ollut pahoja ongelmia rajojen vetamisessa alkoholin kanssa, eli paatti alkaa absolutistiksi.
Toinen tapaus oli deittisovelluksen kautta tavattu, alussa aika lupaavan oloinen tyyppi. Kavi kuitenkin ilmi ettei han rankan paihdetaustansa (huumeet) takia ota myoskaan alkoholia nykyaan.
En lahtenyt treffeille.
Miten oma suhteesi alkoholiin?
Juon viinia tai olutta ruuan kanssa (2 lasia tai 2 pulloa max) ja perjantaisin n. pullollisen klo 17-24 valisena aikana.
En muista milloin viimeksi olisin juonut niin, etta siita olisi tullut krapula.
Siis...2 lasia viinia tai 2 pulloa olutta :D
Siis juotko alkoholia joka päivä ja kuinka monen ruuan kanssa? Ja lisäksi vielä yksin pullon viiniä joka viikko?
N. joka toinen paiva. Ainoastaan illallisella, en siis aamupuuron kanssa nauti lasia viinia. ;)
Jos juot 2 annosta alkoholia vaikkapa ma, ke, pe, la ja viinipullon päälle niin paukutat riskirajoja joka viikko. Myöskin asenteesi henkilöön joka ei juo ollenkaan, näyttää punaista lippua.
Lisäksi 99,9% ihmisistä käyttää enemmän alkoholia kuin myöntävät.
Niin, olen tietoinen noista riskirajoista. Entapa sitten? :) Syon terveellisesti ja liikun.
Kylla mina tiedan, etta juomattomuuteen on monia syita. Olen jopa asunut esim. musl imi maissa. Mutta tassa AP kysyikin, mita AJATTELEN ihmisesta jne, ja ajattelin vain tunnustaa etta tulee heti mieleen nuo elamanhallinnalliset vaikeudet.
Toivottavasti tämä keskustelu on kasvattanut ja avartanut sinua ihmisenä.
Et ole lainkaan sen parempi ihminen kuin se, joka lopettaa juomisen täysin, kun itse kuitenkin yrität riskirajat säännöllisesti. Enemminkin päinvastoin.
Mitenpa tama nyt olisi minua jotenkin "kasvattanut" tai "avartanut", kun en tasta mitaan uutta oppinut. Puhutaan nyt kahdesta asiasta: jarjesta ja tunteista. Vaikka jarjen tasolla tiedankin, etta absolutismiin voi olla montaa eri syyta, voi tunnetasolla silti spontaani ensireaktioni olla juuri tuo edella mainitsemani.
En myoskaan tunne tarvetta vertailla itseani kehenkaan muuhun, eli minun "paremmuudellani" ei ole tassa kontekstissa(kaan) mitaan valia.
Siis susta on ok tuomita henkilö elämänhallintaongelmaiseksi heti siltä seisomalta, koska sulle tulee sellainen ”tunne”? Vaikka itse olet tavallaan jopa pahempi, kun oma käyttö on suurkulutusta etkä tee asialle mitään?
Kannattaisi oikeasti nyt vähän panostaa tietoiseen henkiseen kehitykseen varsinkin kun tässä ketjussa tähän aiheeseen sulle on annettu työkalut ihan hopeatarjottimella.
Ja kuten edellä sanottiin, jos et ole sujut toisen absolutismin kanssa, se kertoo vain susta itsestäsi. Ei väliä yritätkö laittaa sen toisen ”elämänhallintaongelman” piikkiin vai myönnätkö avoimesti olevasi suurkuluttaja tai ongelmakäyttäjä.
Sa et joko a) lue mun vastauksia, tai b) ymmarra lukemaasi.
Sanon nyt viela kerran, ja yritan mahdollisimman yksinkertaisesti tuoda viestini julki:
YMMARRAN loogisesti ajateltuna, etta syita absolutismiin on monia. Naita ovat mm. uskonto, erilaiset sairaudet tai ihan vaan se, etta ei pida alkoholin mausta.
Tama ei HAITTAA minua paivittaisessa elamassa mitenkaan, jokainen juokoon sita, mita haluaa. Mulla on ystavia, jotka eivat juo ollenkaan.
En TUOMITSE niita, jotka eivat juo.
Sanoin vain yksinkertaisesti, mika on mun eka (paan sisalla tapahtuva) assosiaatio absolutismin syyksi, kun semmoisen tapaan. En toki ala sita voivotella ko. henkilolle, tai kysella miksi tama ei halua juoda.
En ole MISSAAN VAIHEESSA sanonut, ettenko ole sen kanssa sujut.
Once more, puhun nyt ensimmaisesta ajatuksesta, joka mun paahan palkahtaa, kun joku sanoo olevansa absolutisti.
Toivottavasti tama selvensi :)
Verrattavissa mihin tahansa ennakkoluuloihin, jos tiedät mitä tarkoitan. Muissakin asioissa erilaisuus (sanotaanko vaikkapa etnisyydessä) on meille luonnostaan pelottavaa, mutta sivistynyt nykyihminen työstää näitä asioita niin ettei liskoaivot tee päätöksiä meidän puolesta.
Miten voit aikuisena ihmisenä edes hyväksyä olevasi ihminen joka tekee tuon tuomion vain perustuen tunteeseen? Vieläpä tiedostaen, ettei se usein pidä paikkaansa? Silti hyväksyt sen, koska se ei haittaa sinua? Eikö sinua haittaa olla ennakkoluuloinen ihminen? Välittämättä siitä, tuotko ajatuksiasi ilmi vai et.
Et ole asian kanssa sujut mitenkään, jos tuomitset toisella olevan ONGELMA, vaikket tiedä asiasta yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Pakko tunnustaa etta alan aina epailla, etta heilla on elamanhallinnassa jotain haikkaa.
Esim. kollegani ei suostu syomaan edes leivoksia/karkkia, jossa on alkoholia. Hanella on ennen ollut pahoja ongelmia rajojen vetamisessa alkoholin kanssa, eli paatti alkaa absolutistiksi.
Toinen tapaus oli deittisovelluksen kautta tavattu, alussa aika lupaavan oloinen tyyppi. Kavi kuitenkin ilmi ettei han rankan paihdetaustansa (huumeet) takia ota myoskaan alkoholia nykyaan.
En lahtenyt treffeille.
Miten oma suhteesi alkoholiin?
Juon viinia tai olutta ruuan kanssa (2 lasia tai 2 pulloa max) ja perjantaisin n. pullollisen klo 17-24 valisena aikana.
En muista milloin viimeksi olisin juonut niin, etta siita olisi tullut krapula.
Siis...2 lasia viinia tai 2 pulloa olutta :D
Siis juotko alkoholia joka päivä ja kuinka monen ruuan kanssa? Ja lisäksi vielä yksin pullon viiniä joka viikko?
N. joka toinen paiva. Ainoastaan illallisella, en siis aamupuuron kanssa nauti lasia viinia. ;)
Jos juot 2 annosta alkoholia vaikkapa ma, ke, pe, la ja viinipullon päälle niin paukutat riskirajoja joka viikko. Myöskin asenteesi henkilöön joka ei juo ollenkaan, näyttää punaista lippua.
Lisäksi 99,9% ihmisistä käyttää enemmän alkoholia kuin myöntävät.
Niin, olen tietoinen noista riskirajoista. Entapa sitten? :) Syon terveellisesti ja liikun.
Kylla mina tiedan, etta juomattomuuteen on monia syita. Olen jopa asunut esim. musl imi maissa. Mutta tassa AP kysyikin, mita AJATTELEN ihmisesta jne, ja ajattelin vain tunnustaa etta tulee heti mieleen nuo elamanhallinnalliset vaikeudet.
Toivottavasti tämä keskustelu on kasvattanut ja avartanut sinua ihmisenä.
Et ole lainkaan sen parempi ihminen kuin se, joka lopettaa juomisen täysin, kun itse kuitenkin yrität riskirajat säännöllisesti. Enemminkin päinvastoin.
Mitenpa tama nyt olisi minua jotenkin "kasvattanut" tai "avartanut", kun en tasta mitaan uutta oppinut. Puhutaan nyt kahdesta asiasta: jarjesta ja tunteista. Vaikka jarjen tasolla tiedankin, etta absolutismiin voi olla montaa eri syyta, voi tunnetasolla silti spontaani ensireaktioni olla juuri tuo edella mainitsemani.
En myoskaan tunne tarvetta vertailla itseani kehenkaan muuhun, eli minun "paremmuudellani" ei ole tassa kontekstissa(kaan) mitaan valia.
Siis susta on ok tuomita henkilö elämänhallintaongelmaiseksi heti siltä seisomalta, koska sulle tulee sellainen ”tunne”? Vaikka itse olet tavallaan jopa pahempi, kun oma käyttö on suurkulutusta etkä tee asialle mitään?
Kannattaisi oikeasti nyt vähän panostaa tietoiseen henkiseen kehitykseen varsinkin kun tässä ketjussa tähän aiheeseen sulle on annettu työkalut ihan hopeatarjottimella.
Ja kuten edellä sanottiin, jos et ole sujut toisen absolutismin kanssa, se kertoo vain susta itsestäsi. Ei väliä yritätkö laittaa sen toisen ”elämänhallintaongelman” piikkiin vai myönnätkö avoimesti olevasi suurkuluttaja tai ongelmakäyttäjä.
Sa et joko a) lue mun vastauksia, tai b) ymmarra lukemaasi.
Sanon nyt viela kerran, ja yritan mahdollisimman yksinkertaisesti tuoda viestini julki:
YMMARRAN loogisesti ajateltuna, etta syita absolutismiin on monia. Naita ovat mm. uskonto, erilaiset sairaudet tai ihan vaan se, etta ei pida alkoholin mausta.
Tama ei HAITTAA minua paivittaisessa elamassa mitenkaan, jokainen juokoon sita, mita haluaa. Mulla on ystavia, jotka eivat juo ollenkaan.
En TUOMITSE niita, jotka eivat juo.
Sanoin vain yksinkertaisesti, mika on mun eka (paan sisalla tapahtuva) assosiaatio absolutismin syyksi, kun semmoisen tapaan. En toki ala sita voivotella ko. henkilolle, tai kysella miksi tama ei halua juoda.
En ole MISSAAN VAIHEESSA sanonut, ettenko ole sen kanssa sujut.
Once more, puhun nyt ensimmaisesta ajatuksesta, joka mun paahan palkahtaa, kun joku sanoo olevansa absolutisti.
Toivottavasti tama selvensi :)
Verrattavissa mihin tahansa ennakkoluuloihin, jos tiedät mitä tarkoitan. Muissakin asioissa erilaisuus (sanotaanko vaikkapa etnisyydessä) on meille luonnostaan pelottavaa, mutta sivistynyt nykyihminen työstää näitä asioita niin ettei liskoaivot tee päätöksiä meidän puolesta.
Miten voit aikuisena ihmisenä edes hyväksyä olevasi ihminen joka tekee tuon tuomion vain perustuen tunteeseen? Vieläpä tiedostaen, ettei se usein pidä paikkaansa? Silti hyväksyt sen, koska se ei haittaa sinua? Eikö sinua haittaa olla ennakkoluuloinen ihminen? Välittämättä siitä, tuotko ajatuksiasi ilmi vai et.
Et ole asian kanssa sujut mitenkään, jos tuomitset toisella olevan ONGELMA, vaikket tiedä asiasta yhtään mitään.
Joo, ma itseasiassa ajattelin myos r asi smia kun avasin noita ennakkoluulojani tassa asiassa. Ma puolestani vaitan, etta meidan "liskoaivot" ei valttamatta aina havia sivistyneelle minalle, mietipa esimerkiksi miten paljon tahatonta, rakenteellista ra sis mia viela on, vaikka kuinka yritettaisiin olla sivistyneita ja suv aitsevai sia.
Edelleen, ma EN tuomitse. Miksi tuomitsisin. Mutta en paase tuosta ekasta assosiaatiostani eroon. Jos se nyt musta sitten tekee jotenkin huonomman ihmisen, etta tunnustan sen, niin so be it. En osaa ottaa tasta suurempia murheita, kun en kuitenkaan mitenkaan syrjivasti kohtele tai ylimielisesti kayttaydy absolutisteja kohtaan - nyt kun kirjoitin tuon auki niin jopa huvittaa (etta tekisin niin) :D
Ihan samalla lailla saatan "vaistomaisesti" tarkistaa onko repun vetskari kiinni, jos ratikkaan tulee vaikka iso lauma tummempia ihmisia. Tajuan, etta mun EI PITAISI, mutta se on reaktio, joka tulee niin nopeasti ja niin tiedostamatta, etten pysty estamaan sita. Tama on kanssa esimerkki ns. piilevasta, rakenteellisesta r asi smis ta. Mun mielesta on jo iso askel etta ma a) myonnan sen ja b) tunnistan ilmion ja c) olen siita vahan hapeissanikin.
Huolimatta siita etta reagoin noin, tai en edes reagoi vaan etta se on mun eka ajatus, en silti pida itseani mitenkaan suvait semat tomana ihmisena. Painvastoin, olen semmoinen puunhalaajahippi, su vak ki ja tietyn kalaparven jasenkin.
Olen tuollainen ihminen.
Ajattelen, että hieno homma. 👍
Todella rasittavaa vaan usein, koska normi on se, että kyllä sitä nyt ainakin vähän voi juoda ellei nyt satu olemaan joku toipuva alkoholisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omituinen kysymys. Mitä minun pitäisi ajatella? En ajattele mitään, ihan oma asiansa on mitä haluaa juoda. Alkoholittomat cocktailitkin on keksitty.
Suomessa alkoholittomuus on joillekin ongelma. Mitähän se kertoo heistä itsestään? T. kohtuukäyttäjä, joka voisi alkaa absolutistiksi mutta tykkää liikaa punaviinistä.
Tuntuu, että oikeassa maailmassa alkoholittomuus on hyvin monelle iso ongelma
Toki vauvapalstalla selitellään ettei ole.
Minä en juo yleensä tuollaisissa tilanteissa, koska alkoholi väsyttää. Saa pään särkemään. Ja yksikin illalla juotu lasillinen saa aikaan sen, että herään aamuyöllä kolmelta, enkä saa enää nukuttua.
Eli taustalla ei ttarvitse olla sen kummempaa ideologiaa, raskautta, alkoholismia tai lääkitystä.
Saatan kyllä joskus bilettää, mutta yksi lasillinen on onneton välimuoto: saat haitat, mutta et hilpeää nousuhumalaa. Jätän väliin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä ei oo mitään outoa, jos joku ei halua ns juomalla juoda, eli ei halua juoda päihtymistarkoituksessa ja humaltua. Fiksu päätöshän se on.
Mutta se on pakko myöntää, että joskus oon vähän kummeksunut näitä, jotka ei tosiaan juo _pisaraakaan_ eli ei edes vaikkapa juuri niitä alkumaljoja. Näiden kohdalla välillä mietin, että miksi haluavat olla niin ehdottomia ja mitä syitä siinä on taustalla .
Alkoholi maistuu pahalta.
Toki siihen tottuu (kuten kaikki ovat tottuneet), mutta hyi oikeesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituinen kysymys. Mitä minun pitäisi ajatella? En ajattele mitään, ihan oma asiansa on mitä haluaa juoda. Alkoholittomat cocktailitkin on keksitty.
Suomessa alkoholittomuus on joillekin ongelma. Mitähän se kertoo heistä itsestään? T. kohtuukäyttäjä, joka voisi alkaa absolutistiksi mutta tykkää liikaa punaviinistä.
Tuntuu, että oikeassa maailmassa alkoholittomuus on hyvin monelle iso ongelma
Toki vauvapalstalla selitellään ettei ole.
Kai se riippuu sosiaalisesta kuplastasi. Omassa keski-ikäisessä, akateemisessa asiantuntijakuplassani kukaan ei kysele, miksi joku juo tai ei juo.
146
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholi on ongelma 20%:lle väestöstä. 10% on alkoholisteja ja toinen 10% raivoraittiita. Lopuille asialla ei ole sen suurempaa merkitystä, eivätkä he ajattele asiaa jatkuvasti.
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Pakko tunnustaa etta alan aina epailla, etta heilla on elamanhallinnassa jotain haikkaa.
Esim. kollegani ei suostu syomaan edes leivoksia/karkkia, jossa on alkoholia. Hanella on ennen ollut pahoja ongelmia rajojen vetamisessa alkoholin kanssa, eli paatti alkaa absolutistiksi.
Toinen tapaus oli deittisovelluksen kautta tavattu, alussa aika lupaavan oloinen tyyppi. Kavi kuitenkin ilmi ettei han rankan paihdetaustansa (huumeet) takia ota myoskaan alkoholia nykyaan.
En lahtenyt treffeille.
Miten oma suhteesi alkoholiin?
Juon viinia tai olutta ruuan kanssa (2 lasia tai 2 pulloa max) ja perjantaisin n. pullollisen klo 17-24 valisena aikana.
En muista milloin viimeksi olisin juonut niin, etta siita olisi tullut krapula.
Siis...2 lasia viinia tai 2 pulloa olutta :D
Siis juotko alkoholia joka päivä ja kuinka monen ruuan kanssa? Ja lisäksi vielä yksin pullon viiniä joka viikko?
N. joka toinen paiva. Ainoastaan illallisella, en siis aamupuuron kanssa nauti lasia viinia. ;)
Jos juot 2 annosta alkoholia vaikkapa ma, ke, pe, la ja viinipullon päälle niin paukutat riskirajoja joka viikko. Myöskin asenteesi henkilöön joka ei juo ollenkaan, näyttää punaista lippua.
Lisäksi 99,9% ihmisistä käyttää enemmän alkoholia kuin myöntävät.
Niin, olen tietoinen noista riskirajoista. Entapa sitten? :) Syon terveellisesti ja liikun.
Kylla mina tiedan, etta juomattomuuteen on monia syita. Olen jopa asunut esim. musl imi maissa. Mutta tassa AP kysyikin, mita AJATTELEN ihmisesta jne, ja ajattelin vain tunnustaa etta tulee heti mieleen nuo elamanhallinnalliset vaikeudet.
Toivottavasti tämä keskustelu on kasvattanut ja avartanut sinua ihmisenä.
Et ole lainkaan sen parempi ihminen kuin se, joka lopettaa juomisen täysin, kun itse kuitenkin yrität riskirajat säännöllisesti. Enemminkin päinvastoin.
Mitenpa tama nyt olisi minua jotenkin "kasvattanut" tai "avartanut", kun en tasta mitaan uutta oppinut. Puhutaan nyt kahdesta asiasta: jarjesta ja tunteista. Vaikka jarjen tasolla tiedankin, etta absolutismiin voi olla montaa eri syyta, voi tunnetasolla silti spontaani ensireaktioni olla juuri tuo edella mainitsemani.
En myoskaan tunne tarvetta vertailla itseani kehenkaan muuhun, eli minun "paremmuudellani" ei ole tassa kontekstissa(kaan) mitaan valia.
Siis susta on ok tuomita henkilö elämänhallintaongelmaiseksi heti siltä seisomalta, koska sulle tulee sellainen ”tunne”? Vaikka itse olet tavallaan jopa pahempi, kun oma käyttö on suurkulutusta etkä tee asialle mitään?
Kannattaisi oikeasti nyt vähän panostaa tietoiseen henkiseen kehitykseen varsinkin kun tässä ketjussa tähän aiheeseen sulle on annettu työkalut ihan hopeatarjottimella.
Ja kuten edellä sanottiin, jos et ole sujut toisen absolutismin kanssa, se kertoo vain susta itsestäsi. Ei väliä yritätkö laittaa sen toisen ”elämänhallintaongelman” piikkiin vai myönnätkö avoimesti olevasi suurkuluttaja tai ongelmakäyttäjä.
Sa et joko a) lue mun vastauksia, tai b) ymmarra lukemaasi.
Sanon nyt viela kerran, ja yritan mahdollisimman yksinkertaisesti tuoda viestini julki:
YMMARRAN loogisesti ajateltuna, etta syita absolutismiin on monia. Naita ovat mm. uskonto, erilaiset sairaudet tai ihan vaan se, etta ei pida alkoholin mausta.
Tama ei HAITTAA minua paivittaisessa elamassa mitenkaan, jokainen juokoon sita, mita haluaa. Mulla on ystavia, jotka eivat juo ollenkaan.
En TUOMITSE niita, jotka eivat juo.
Sanoin vain yksinkertaisesti, mika on mun eka (paan sisalla tapahtuva) assosiaatio absolutismin syyksi, kun semmoisen tapaan. En toki ala sita voivotella ko. henkilolle, tai kysella miksi tama ei halua juoda.
En ole MISSAAN VAIHEESSA sanonut, ettenko ole sen kanssa sujut.
Once more, puhun nyt ensimmaisesta ajatuksesta, joka mun paahan palkahtaa, kun joku sanoo olevansa absolutisti.
Toivottavasti tama selvensi :)
Verrattavissa mihin tahansa ennakkoluuloihin, jos tiedät mitä tarkoitan. Muissakin asioissa erilaisuus (sanotaanko vaikkapa etnisyydessä) on meille luonnostaan pelottavaa, mutta sivistynyt nykyihminen työstää näitä asioita niin ettei liskoaivot tee päätöksiä meidän puolesta.
Miten voit aikuisena ihmisenä edes hyväksyä olevasi ihminen joka tekee tuon tuomion vain perustuen tunteeseen? Vieläpä tiedostaen, ettei se usein pidä paikkaansa? Silti hyväksyt sen, koska se ei haittaa sinua? Eikö sinua haittaa olla ennakkoluuloinen ihminen? Välittämättä siitä, tuotko ajatuksiasi ilmi vai et.
Et ole asian kanssa sujut mitenkään, jos tuomitset toisella olevan ONGELMA, vaikket tiedä asiasta yhtään mitään.
Joo, ma itseasiassa ajattelin myos r asi smia kun avasin noita ennakkoluulojani tassa asiassa. Ma puolestani vaitan, etta meidan "liskoaivot" ei valttamatta aina havia sivistyneelle minalle, mietipa esimerkiksi miten paljon tahatonta, rakenteellista ra sis mia viela on, vaikka kuinka yritettaisiin olla sivistyneita ja suv aitsevai sia.
Edelleen, ma EN tuomitse. Miksi tuomitsisin. Mutta en paase tuosta ekasta assosiaatiostani eroon. Jos se nyt musta sitten tekee jotenkin huonomman ihmisen, etta tunnustan sen, niin so be it. En osaa ottaa tasta suurempia murheita, kun en kuitenkaan mitenkaan syrjivasti kohtele tai ylimielisesti kayttaydy absolutisteja kohtaan - nyt kun kirjoitin tuon auki niin jopa huvittaa (etta tekisin niin) :D
Ihan samalla lailla saatan "vaistomaisesti" tarkistaa onko repun vetskari kiinni, jos ratikkaan tulee vaikka iso lauma tummempia ihmisia. Tajuan, etta mun EI PITAISI, mutta se on reaktio, joka tulee niin nopeasti ja niin tiedostamatta, etten pysty estamaan sita. Tama on kanssa esimerkki ns. piilevasta, rakenteellisesta r asi smis ta. Mun mielesta on jo iso askel etta ma a) myonnan sen ja b) tunnistan ilmion ja c) olen siita vahan hapeissanikin.
Huolimatta siita etta reagoin noin, tai en edes reagoi vaan etta se on mun eka ajatus, en silti pida itseani mitenkaan suvait semat tomana ihmisena. Painvastoin, olen semmoinen puunhalaajahippi, su vak ki ja tietyn kalaparven jasenkin.
Vaikka sanoisit sata kertaa, ettet tuomitse, niin kyllä tuomitset. Ajattelet ensimmäisenä, että ihmisellä on elämänhallintaongelma jos hän ei juo. Tuo on tuomitsemista, ihan sama mitä selität ja kuinka paljon hoet.
On toki tärkeää käyttäytyä asiallisesti ja kohteliaasti muita kohtaan, mutta se ei mitätöi sitä mitä sisimmässä tunnet ja ajattelet ja hyväksyt itsesi ajattelevan (se on hyväksymistä jos et pyri parantamaan asiaa). Ihminen on todellisuudessa sitä mitä ajattelee, ei niinkään sitä miltä ulospäin näyttää. On pinnallista ajatella, että tuomitseminen ja ennakkoluulot on ok kunhan se ei näy ulospäin ja asian myöntäisi, tai olisi häpeissään (ilman aietta henkiseen kasvuun).
Minä tarkistan reppuni vetoketjun jos samaan tilaan tulee pahantahtoisen oloinen henkilö tai porukka, ihonväriin katsomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituinen kysymys. Mitä minun pitäisi ajatella? En ajattele mitään, ihan oma asiansa on mitä haluaa juoda. Alkoholittomat cocktailitkin on keksitty.
Suomessa alkoholittomuus on joillekin ongelma. Mitähän se kertoo heistä itsestään? T. kohtuukäyttäjä, joka voisi alkaa absolutistiksi mutta tykkää liikaa punaviinistä.
Tuntuu, että oikeassa maailmassa alkoholittomuus on hyvin monelle iso ongelma
Toki vauvapalstalla selitellään ettei ole.
Kukaan ei kehtaa tunnustaa. Edes itselleen. Paitsi tuo yksi raitistunut alkoholisti muttei hänkään silloin kun vielä joi.
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Pakko tunnustaa etta alan aina epailla, etta heilla on elamanhallinnassa jotain haikkaa.
Esim. kollegani ei suostu syomaan edes leivoksia/karkkia, jossa on alkoholia. Hanella on ennen ollut pahoja ongelmia rajojen vetamisessa alkoholin kanssa, eli paatti alkaa absolutistiksi.
Toinen tapaus oli deittisovelluksen kautta tavattu, alussa aika lupaavan oloinen tyyppi. Kavi kuitenkin ilmi ettei han rankan paihdetaustansa (huumeet) takia ota myoskaan alkoholia nykyaan.
En lahtenyt treffeille.
Miten oma suhteesi alkoholiin?
Juon viinia tai olutta ruuan kanssa (2 lasia tai 2 pulloa max) ja perjantaisin n. pullollisen klo 17-24 valisena aikana.
En muista milloin viimeksi olisin juonut niin, etta siita olisi tullut krapula.
Siis...2 lasia viinia tai 2 pulloa olutta :D
Siis juotko alkoholia joka päivä ja kuinka monen ruuan kanssa? Ja lisäksi vielä yksin pullon viiniä joka viikko?
N. joka toinen paiva. Ainoastaan illallisella, en siis aamupuuron kanssa nauti lasia viinia. ;)
Jos juot 2 annosta alkoholia vaikkapa ma, ke, pe, la ja viinipullon päälle niin paukutat riskirajoja joka viikko. Myöskin asenteesi henkilöön joka ei juo ollenkaan, näyttää punaista lippua.
Lisäksi 99,9% ihmisistä käyttää enemmän alkoholia kuin myöntävät.
Niin, olen tietoinen noista riskirajoista. Entapa sitten? :) Syon terveellisesti ja liikun.
Kylla mina tiedan, etta juomattomuuteen on monia syita. Olen jopa asunut esim. musl imi maissa. Mutta tassa AP kysyikin, mita AJATTELEN ihmisesta jne, ja ajattelin vain tunnustaa etta tulee heti mieleen nuo elamanhallinnalliset vaikeudet.
Toivottavasti tämä keskustelu on kasvattanut ja avartanut sinua ihmisenä.
Et ole lainkaan sen parempi ihminen kuin se, joka lopettaa juomisen täysin, kun itse kuitenkin yrität riskirajat säännöllisesti. Enemminkin päinvastoin.
Mitenpa tama nyt olisi minua jotenkin "kasvattanut" tai "avartanut", kun en tasta mitaan uutta oppinut. Puhutaan nyt kahdesta asiasta: jarjesta ja tunteista. Vaikka jarjen tasolla tiedankin, etta absolutismiin voi olla montaa eri syyta, voi tunnetasolla silti spontaani ensireaktioni olla juuri tuo edella mainitsemani.
En myoskaan tunne tarvetta vertailla itseani kehenkaan muuhun, eli minun "paremmuudellani" ei ole tassa kontekstissa(kaan) mitaan valia.
Siis susta on ok tuomita henkilö elämänhallintaongelmaiseksi heti siltä seisomalta, koska sulle tulee sellainen ”tunne”? Vaikka itse olet tavallaan jopa pahempi, kun oma käyttö on suurkulutusta etkä tee asialle mitään?
Kannattaisi oikeasti nyt vähän panostaa tietoiseen henkiseen kehitykseen varsinkin kun tässä ketjussa tähän aiheeseen sulle on annettu työkalut ihan hopeatarjottimella.
Ja kuten edellä sanottiin, jos et ole sujut toisen absolutismin kanssa, se kertoo vain susta itsestäsi. Ei väliä yritätkö laittaa sen toisen ”elämänhallintaongelman” piikkiin vai myönnätkö avoimesti olevasi suurkuluttaja tai ongelmakäyttäjä.
Sa et joko a) lue mun vastauksia, tai b) ymmarra lukemaasi.
Sanon nyt viela kerran, ja yritan mahdollisimman yksinkertaisesti tuoda viestini julki:
YMMARRAN loogisesti ajateltuna, etta syita absolutismiin on monia. Naita ovat mm. uskonto, erilaiset sairaudet tai ihan vaan se, etta ei pida alkoholin mausta.
Tama ei HAITTAA minua paivittaisessa elamassa mitenkaan, jokainen juokoon sita, mita haluaa. Mulla on ystavia, jotka eivat juo ollenkaan.
En TUOMITSE niita, jotka eivat juo.
Sanoin vain yksinkertaisesti, mika on mun eka (paan sisalla tapahtuva) assosiaatio absolutismin syyksi, kun semmoisen tapaan. En toki ala sita voivotella ko. henkilolle, tai kysella miksi tama ei halua juoda.
En ole MISSAAN VAIHEESSA sanonut, ettenko ole sen kanssa sujut.
Once more, puhun nyt ensimmaisesta ajatuksesta, joka mun paahan palkahtaa, kun joku sanoo olevansa absolutisti.
Toivottavasti tama selvensi :)
Verrattavissa mihin tahansa ennakkoluuloihin, jos tiedät mitä tarkoitan. Muissakin asioissa erilaisuus (sanotaanko vaikkapa etnisyydessä) on meille luonnostaan pelottavaa, mutta sivistynyt nykyihminen työstää näitä asioita niin ettei liskoaivot tee päätöksiä meidän puolesta.
Miten voit aikuisena ihmisenä edes hyväksyä olevasi ihminen joka tekee tuon tuomion vain perustuen tunteeseen? Vieläpä tiedostaen, ettei se usein pidä paikkaansa? Silti hyväksyt sen, koska se ei haittaa sinua? Eikö sinua haittaa olla ennakkoluuloinen ihminen? Välittämättä siitä, tuotko ajatuksiasi ilmi vai et.
Et ole asian kanssa sujut mitenkään, jos tuomitset toisella olevan ONGELMA, vaikket tiedä asiasta yhtään mitään.
Joo, ma itseasiassa ajattelin myos r asi smia kun avasin noita ennakkoluulojani tassa asiassa. Ma puolestani vaitan, etta meidan "liskoaivot" ei valttamatta aina havia sivistyneelle minalle, mietipa esimerkiksi miten paljon tahatonta, rakenteellista ra sis mia viela on, vaikka kuinka yritettaisiin olla sivistyneita ja suv aitsevai sia.
Edelleen, ma EN tuomitse. Miksi tuomitsisin. Mutta en paase tuosta ekasta assosiaatiostani eroon. Jos se nyt musta sitten tekee jotenkin huonomman ihmisen, etta tunnustan sen, niin so be it. En osaa ottaa tasta suurempia murheita, kun en kuitenkaan mitenkaan syrjivasti kohtele tai ylimielisesti kayttaydy absolutisteja kohtaan - nyt kun kirjoitin tuon auki niin jopa huvittaa (etta tekisin niin) :D
Ihan samalla lailla saatan "vaistomaisesti" tarkistaa onko repun vetskari kiinni, jos ratikkaan tulee vaikka iso lauma tummempia ihmisia. Tajuan, etta mun EI PITAISI, mutta se on reaktio, joka tulee niin nopeasti ja niin tiedostamatta, etten pysty estamaan sita. Tama on kanssa esimerkki ns. piilevasta, rakenteellisesta r asi smis ta. Mun mielesta on jo iso askel etta ma a) myonnan sen ja b) tunnistan ilmion ja c) olen siita vahan hapeissanikin.
Huolimatta siita etta reagoin noin, tai en edes reagoi vaan etta se on mun eka ajatus, en silti pida itseani mitenkaan suvait semat tomana ihmisena. Painvastoin, olen semmoinen puunhalaajahippi, su vak ki ja tietyn kalaparven jasenkin.
Vaikka sanoisit sata kertaa, ettet tuomitse, niin kyllä tuomitset. Ajattelet ensimmäisenä, että ihmisellä on elämänhallintaongelma jos hän ei juo. Tuo on tuomitsemista, ihan sama mitä selität ja kuinka paljon hoet.
On toki tärkeää käyttäytyä asiallisesti ja kohteliaasti muita kohtaan, mutta se ei mitätöi sitä mitä sisimmässä tunnet ja ajattelet ja hyväksyt itsesi ajattelevan (se on hyväksymistä jos et pyri parantamaan asiaa). Ihminen on todellisuudessa sitä mitä ajattelee, ei niinkään sitä miltä ulospäin näyttää. On pinnallista ajatella, että tuomitseminen ja ennakkoluulot on ok kunhan se ei näy ulospäin ja asian myöntäisi, tai olisi häpeissään (ilman aietta henkiseen kasvuun).
Minä tarkistan reppuni vetoketjun jos samaan tilaan tulee pahantahtoisen oloinen henkilö tai porukka, ihonväriin katsomatta.
Jep, hyva pointti. Tuomitsen sitten ehka paani sisalla, en aaneen. :)
Mutta toisaalta; jos tama asia on mulle kuitenkin ihan ok, ja tuota "elamanhallintaongelmaselitysta" seuraa heti tiedostunut "nojoo, tai voihan olla ettei se vaan tykkaa alkoholista, eika silla ole itseasiassa edes mitaan valia", niin tuomitsenko sittenkaan oikeasti?
Siis enhan ma voi olla koskaan 100% kontrollissa mun omista assosiaatioista?
Onko mut nyt siis tuomittu olemaan tuomitseva tassa asiassa koko loppuelamani? :D
Mika muuten tekee henkilosta tai porukasta "pahantahtoisen"? Etko sinakin tassa tuomitse jotenkin ja jotakin ihan vaan ulkonaon perusteella? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni sivistynein ihminen on se joka osaa yhdistää makuja ruoalla johon auttamatta kuuluu viini.
Jokainen juokoon tai olkoon juomatta, mutta kyllä se on hyvän dinnerin raiskaus jos ei ruokiin sopivaa viiniä halua juoda, tai edes maistaa. Kyseessä kumminkin todella pieni määrä joka kruunaa kokonaisuuden.
Sairaudet, raskaudet on sitten asia erikseen.
Olen ollut absolutisti 22 vuotta. Mua ei kiinnosta yhtään mitä joku ajattelee juomattomuudesta. Onhan näitä ollut vuosien saatossa joille se tuntuu olevan ongelma...
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sivistynein ihminen on se joka osaa yhdistää makuja ruoalla johon auttamatta kuuluu viini.
Jokainen juokoon tai olkoon juomatta, mutta kyllä se on hyvän dinnerin raiskaus jos ei ruokiin sopivaa viiniä halua juoda, tai edes maistaa. Kyseessä kumminkin todella pieni määrä joka kruunaa kokonaisuuden.Sairaudet, raskaudet on sitten asia erikseen.
No en nyt tuosta tieda, mutta kylla se viini yleensa nostaa sen ruokalajin viela yhden tason ylemmaksi.
Myos kotona on kiva kikkailla noilla mahdollisimman sopivilla viineilla! :) Joskus tulee jo ihan pelkkaa viinia maistaessa semmoinen "hei taa olis muuten varmaan tosi hyvaa ankanrinnan kanssa" jne.
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Pakko tunnustaa etta alan aina epailla, etta heilla on elamanhallinnassa jotain haikkaa.
Esim. kollegani ei suostu syomaan edes leivoksia/karkkia, jossa on alkoholia. Hanella on ennen ollut pahoja ongelmia rajojen vetamisessa alkoholin kanssa, eli paatti alkaa absolutistiksi.
Toinen tapaus oli deittisovelluksen kautta tavattu, alussa aika lupaavan oloinen tyyppi. Kavi kuitenkin ilmi ettei han rankan paihdetaustansa (huumeet) takia ota myoskaan alkoholia nykyaan.
En lahtenyt treffeille.
Miten oma suhteesi alkoholiin?
Juon viinia tai olutta ruuan kanssa (2 lasia tai 2 pulloa max) ja perjantaisin n. pullollisen klo 17-24 valisena aikana.
En muista milloin viimeksi olisin juonut niin, etta siita olisi tullut krapula.
Siis...2 lasia viinia tai 2 pulloa olutta :D
Siis juotko alkoholia joka päivä ja kuinka monen ruuan kanssa? Ja lisäksi vielä yksin pullon viiniä joka viikko?
N. joka toinen paiva. Ainoastaan illallisella, en siis aamupuuron kanssa nauti lasia viinia. ;)
Jos juot 2 annosta alkoholia vaikkapa ma, ke, pe, la ja viinipullon päälle niin paukutat riskirajoja joka viikko. Myöskin asenteesi henkilöön joka ei juo ollenkaan, näyttää punaista lippua.
Lisäksi 99,9% ihmisistä käyttää enemmän alkoholia kuin myöntävät.
Niin, olen tietoinen noista riskirajoista. Entapa sitten? :) Syon terveellisesti ja liikun.
Kylla mina tiedan, etta juomattomuuteen on monia syita. Olen jopa asunut esim. musl imi maissa. Mutta tassa AP kysyikin, mita AJATTELEN ihmisesta jne, ja ajattelin vain tunnustaa etta tulee heti mieleen nuo elamanhallinnalliset vaikeudet.
Toivottavasti tämä keskustelu on kasvattanut ja avartanut sinua ihmisenä.
Et ole lainkaan sen parempi ihminen kuin se, joka lopettaa juomisen täysin, kun itse kuitenkin yrität riskirajat säännöllisesti. Enemminkin päinvastoin.
Mitenpa tama nyt olisi minua jotenkin "kasvattanut" tai "avartanut", kun en tasta mitaan uutta oppinut. Puhutaan nyt kahdesta asiasta: jarjesta ja tunteista. Vaikka jarjen tasolla tiedankin, etta absolutismiin voi olla montaa eri syyta, voi tunnetasolla silti spontaani ensireaktioni olla juuri tuo edella mainitsemani.
En myoskaan tunne tarvetta vertailla itseani kehenkaan muuhun, eli minun "paremmuudellani" ei ole tassa kontekstissa(kaan) mitaan valia.
Siis susta on ok tuomita henkilö elämänhallintaongelmaiseksi heti siltä seisomalta, koska sulle tulee sellainen ”tunne”? Vaikka itse olet tavallaan jopa pahempi, kun oma käyttö on suurkulutusta etkä tee asialle mitään?
Kannattaisi oikeasti nyt vähän panostaa tietoiseen henkiseen kehitykseen varsinkin kun tässä ketjussa tähän aiheeseen sulle on annettu työkalut ihan hopeatarjottimella.
Ja kuten edellä sanottiin, jos et ole sujut toisen absolutismin kanssa, se kertoo vain susta itsestäsi. Ei väliä yritätkö laittaa sen toisen ”elämänhallintaongelman” piikkiin vai myönnätkö avoimesti olevasi suurkuluttaja tai ongelmakäyttäjä.
Sa et joko a) lue mun vastauksia, tai b) ymmarra lukemaasi.
Sanon nyt viela kerran, ja yritan mahdollisimman yksinkertaisesti tuoda viestini julki:
YMMARRAN loogisesti ajateltuna, etta syita absolutismiin on monia. Naita ovat mm. uskonto, erilaiset sairaudet tai ihan vaan se, etta ei pida alkoholin mausta.
Tama ei HAITTAA minua paivittaisessa elamassa mitenkaan, jokainen juokoon sita, mita haluaa. Mulla on ystavia, jotka eivat juo ollenkaan.
En TUOMITSE niita, jotka eivat juo.
Sanoin vain yksinkertaisesti, mika on mun eka (paan sisalla tapahtuva) assosiaatio absolutismin syyksi, kun semmoisen tapaan. En toki ala sita voivotella ko. henkilolle, tai kysella miksi tama ei halua juoda.
En ole MISSAAN VAIHEESSA sanonut, ettenko ole sen kanssa sujut.
Once more, puhun nyt ensimmaisesta ajatuksesta, joka mun paahan palkahtaa, kun joku sanoo olevansa absolutisti.
Toivottavasti tama selvensi :)
Verrattavissa mihin tahansa ennakkoluuloihin, jos tiedät mitä tarkoitan. Muissakin asioissa erilaisuus (sanotaanko vaikkapa etnisyydessä) on meille luonnostaan pelottavaa, mutta sivistynyt nykyihminen työstää näitä asioita niin ettei liskoaivot tee päätöksiä meidän puolesta.
Miten voit aikuisena ihmisenä edes hyväksyä olevasi ihminen joka tekee tuon tuomion vain perustuen tunteeseen? Vieläpä tiedostaen, ettei se usein pidä paikkaansa? Silti hyväksyt sen, koska se ei haittaa sinua? Eikö sinua haittaa olla ennakkoluuloinen ihminen? Välittämättä siitä, tuotko ajatuksiasi ilmi vai et.
Et ole asian kanssa sujut mitenkään, jos tuomitset toisella olevan ONGELMA, vaikket tiedä asiasta yhtään mitään.
Joo, ma itseasiassa ajattelin myos r asi smia kun avasin noita ennakkoluulojani tassa asiassa. Ma puolestani vaitan, etta meidan "liskoaivot" ei valttamatta aina havia sivistyneelle minalle, mietipa esimerkiksi miten paljon tahatonta, rakenteellista ra sis mia viela on, vaikka kuinka yritettaisiin olla sivistyneita ja suv aitsevai sia.
Edelleen, ma EN tuomitse. Miksi tuomitsisin. Mutta en paase tuosta ekasta assosiaatiostani eroon. Jos se nyt musta sitten tekee jotenkin huonomman ihmisen, etta tunnustan sen, niin so be it. En osaa ottaa tasta suurempia murheita, kun en kuitenkaan mitenkaan syrjivasti kohtele tai ylimielisesti kayttaydy absolutisteja kohtaan - nyt kun kirjoitin tuon auki niin jopa huvittaa (etta tekisin niin) :D
Ihan samalla lailla saatan "vaistomaisesti" tarkistaa onko repun vetskari kiinni, jos ratikkaan tulee vaikka iso lauma tummempia ihmisia. Tajuan, etta mun EI PITAISI, mutta se on reaktio, joka tulee niin nopeasti ja niin tiedostamatta, etten pysty estamaan sita. Tama on kanssa esimerkki ns. piilevasta, rakenteellisesta r asi smis ta. Mun mielesta on jo iso askel etta ma a) myonnan sen ja b) tunnistan ilmion ja c) olen siita vahan hapeissanikin.
Huolimatta siita etta reagoin noin, tai en edes reagoi vaan etta se on mun eka ajatus, en silti pida itseani mitenkaan suvait semat tomana ihmisena. Painvastoin, olen semmoinen puunhalaajahippi, su vak ki ja tietyn kalaparven jasenkin.
Vaikka sanoisit sata kertaa, ettet tuomitse, niin kyllä tuomitset. Ajattelet ensimmäisenä, että ihmisellä on elämänhallintaongelma jos hän ei juo. Tuo on tuomitsemista, ihan sama mitä selität ja kuinka paljon hoet.
On toki tärkeää käyttäytyä asiallisesti ja kohteliaasti muita kohtaan, mutta se ei mitätöi sitä mitä sisimmässä tunnet ja ajattelet ja hyväksyt itsesi ajattelevan (se on hyväksymistä jos et pyri parantamaan asiaa). Ihminen on todellisuudessa sitä mitä ajattelee, ei niinkään sitä miltä ulospäin näyttää. On pinnallista ajatella, että tuomitseminen ja ennakkoluulot on ok kunhan se ei näy ulospäin ja asian myöntäisi, tai olisi häpeissään (ilman aietta henkiseen kasvuun).
Minä tarkistan reppuni vetoketjun jos samaan tilaan tulee pahantahtoisen oloinen henkilö tai porukka, ihonväriin katsomatta.
Jep, hyva pointti. Tuomitsen sitten ehka paani sisalla, en aaneen. :)
Mutta toisaalta; jos tama asia on mulle kuitenkin ihan ok, ja tuota "elamanhallintaongelmaselitysta" seuraa heti tiedostunut "nojoo, tai voihan olla ettei se vaan tykkaa alkoholista, eika silla ole itseasiassa edes mitaan valia", niin tuomitsenko sittenkaan oikeasti?
Siis enhan ma voi olla koskaan 100% kontrollissa mun omista assosiaatioista?
Onko mut nyt siis tuomittu olemaan tuomitseva tassa asiassa koko loppuelamani? :D
Mika muuten tekee henkilosta tai porukasta "pahantahtoisen"? Etko sinakin tassa tuomitse jotenkin ja jotakin ihan vaan ulkonaon perusteella? :)
Kyllä teen nopean alustavan tuomion. Levottomasti liikehtivät ja ärtyneen/ahdistuneen tuntuiset tai päihteistä aivan sekaisin olevat ihmiset nostavat valppautta. En edes yritä tekopyhästi kääntää asiaa päälaelleen.
Mutta toisaalta eipä sulla oo paljon sanomista, kun itsellesi riittää pelkästään tumma iho.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sivistynein ihminen on se joka osaa yhdistää makuja ruoalla johon auttamatta kuuluu viini.
Jokainen juokoon tai olkoon juomatta, mutta kyllä se on hyvän dinnerin raiskaus jos ei ruokiin sopivaa viiniä halua juoda, tai edes maistaa. Kyseessä kumminkin todella pieni määrä joka kruunaa kokonaisuuden.Sairaudet, raskaudet on sitten asia erikseen.
Teennäistä sivistyneisyyttä on kuvitella, että tietynlaiset makumieltymykset ja päihteiden ehdoton käyttö on pakollista ollakseen sivistynyt.
On hyvin sivistymätöntä myös puhua ”dinnerin raiskauksesta”, mikäli ei halua juoda alkoholia ruokansa kanssa.
Nousukaismaisempaa on vaikea keksiä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sivistynein ihminen on se joka osaa yhdistää makuja ruoalla johon auttamatta kuuluu viini.
Jokainen juokoon tai olkoon juomatta, mutta kyllä se on hyvän dinnerin raiskaus jos ei ruokiin sopivaa viiniä halua juoda, tai edes maistaa. Kyseessä kumminkin todella pieni määrä joka kruunaa kokonaisuuden.Sairaudet, raskaudet on sitten asia erikseen.
Sairauksillakaan ei ole aina diagnoosia. Olen aina kokenut alkoholijuomat epämiellyttävinä, humaltunut liian helposti ja ollut seuraavana päivänä kipeä suhteettoman paljon. Vasta 15 vuotta alkoholinkäytön jättämisen jälkeen selvisi, että olen yliherkkä hiivalle ja siksi alkoholi aiheuttaa epämiellyttäviä oireita. Onneksi kuuntelin itseäni, enkä ympäristön paineita.
Alue: Aihe vapaa
Jos ei tee asiasta numeroa niin en mitään. Yleensä kyllä asiasta numeron tekee joku joka itse juo ja joka kokee tuon ongelmaksi. Se on vähän säälittävää, tulee aina mieleen että tuntee syyllisyyttä kun ei ole oikein oma alkoholinkäyttö hallinnassa.