Lue keskustelun säännöt.
Miten kieltäytyä kohteliaasti ystävyydestä?
23.01.2020 |
Ongelmani on hieman erikoinen, eräs aivan minulle ennestään ventovieras ihminen on ilmeisesti päättänyt että olemme hyviäkin ystäviä. Ainoa yhdistävä tekijä meille on siis se, että lapsemme ovat samassa harrastuksessa ja toisinaan kaveeraavat myös vapaa-ajalla.
Tilanne on nyt kärjistynyt pikkuhiljaa siihen pisteeseen, että tuo ihminen lähettää joka päivä useita viestejä ja ehdottelee ja suunnittelee milloin mitäkin tekemistä ja ohjelmaa. Joskus jätän kokonaan vastaamatta, joskus vastaan ympäripyöreästi jotain miksi ei onnistu. Ei auta, tahti vaan kiihtyy. Alan epäillä hänellä olevan jonkun sortin mielenterveysongelmia, koska minun on hyvin vaikea uskoa kenenkään täysissä ruumiin ja sielun voimissa olevan käyttäytyvän noin. Tämä ihminen on siis jollain tavalla todella erikoinen ja outo, enkä todellakaan tunne mitään intoa tutustua yhtään enempää. Tulee jopa pienet stalkkeri-vibat ja pelkään että tää tulee vielä eskaloitumaan ihan helvetiksi jos ei nyt tapahdu jotain ratkaisevaa. En edes ehdi tavata oikeita ystäviäni tarpeeksi, joten kiinnostus on täysin pakkasen puolella alkaa tuhlaamaan sitä vähääkään aikaa tälläiseen.
Ainoaksi vaihtoehdoksi tuntuu jäävän nyt se että saisin jotenkin puhallettua pelin kokonaan poikki, pitäisi saada tarpeeksi jämäkästi mutta kuitenkin kohteliaasti sanottua että kiitos mutta ei kiitos. Vinkkejä?
Kommentit (94)
Maailmassa on muutama miljardi normaali...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kyllä vaikuta yhtään kiltiltä ihmiseltä. Monesti ns kiltit mustamaalaa toisia vaikka keskustelupalstoilla.
Ku on niin jumalattoman kilttejä.
Vierailija kirjoitti:
Et kyllä vaikuta yhtään kiltiltä ihmiseltä. Monesti ns kiltit mustamaalaa toisia vaikka keskustelupalstoilla.
Ku on niin jumalattoman kilttejä.
Tämäpä juuri. En viitsinyt tuossa ”itsensä ylentämällä alentaa” viestissäni kärjistää näin pahasti. Ap on kiusaaja. Ei hän suoraan ole sanonut, mutta silti on valmis täällä levittelemään, ettei toinen ole ”normaali” ja muuta scheissea.
Ap on aika ikävä ihminen. Miksei voi vaan selvästi sanoa, ettei ehdi. Sanoo sen niin kauan, että toinen luovuttaa. Ei suomalaiset kovin tyrkkyjä ole. En oikeasti ole tavannut ihmisiä, joista ei pääsisi eroon.
Suurempi ongelma on kun ei saa ystäviä. Kun ei tiedä kuinka paljon kehtaa jutella ja vaikka pyydellä jonnekin.
Parasta ap:n varmaan estää lastenkin kaverisuhde, kuten joku ehdottikin, niin silloin ei äippäliinikään häiritse. Itse yritin aikoinaan saada uusia tuttavia lasten kavereiden äideistä mutta ei onnistunut. Olivat niin ynseitä edes moikkaamaan, että! Vaikka olivat luokkakavereitakin.
En oikeastaan tiedä miten enää aikuisiällä uusia ystäviä saadaan. Tiedän kyllä miten niitä ei saa. Se on helppoa, ei vaan ota mitään kontaktia.
Muista katkaista lastenkin välit. Minä en ainakaan haluaisia lasteni hengaavan kavereiden kanssa, joiden narsistiäiti ajattelee minun olevan ”epänormaali” ja kitisee siitä vauva-palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja tuo, että lapset hoitaisivat itse tapaamistensa suunnittelun olisi muuten hyvä ratkaisu, mutta tällä heidän lapsellaan ei ole omaa puhelinta. Sekin on hieman erikoista, koska puhutaan jo kouluikäisistä lapsista kuitenkin. Lisäksi jos haluavat vapaa-ajalla nähdä edellyttää se sitä, että meidän vanhempien on kyyditettävä lapsia. Asutaan siis aivan eripuolilla kaupunkia.
Ei kai tässä muu auta kuin sanoa ihan suoraan ilman mitään tulkinnanvaraa että en ole kiinnostunut millään lailla hänen seurastaan. Olen vaan niin kiltti ihminen ylipäätään, että tuntuu tosi vaikealta sanoa tylysti.
No mikä pakko on sanoa tylysti? Se, että sanoo, ettei ole aikaa, ei ole tylyä. Vai väitätkö, että kaikki ihmiset, jotka tiedostavat omat rajansa ja sen, keitä haluavat nähdä ja kenen kanssa viettää aikaa vapaa-aikanaan, ovat ilkeitä ihmisiä, kun sinä taas olet niin kovin kiltti?
Mua kans ärsyttää ihmiset, jotka mainostavat kuinka kilttejä mukamas ovat. "Olen niin kiltti etten voi puhua ihmisille." Muut ovat ilkeitä ja pahoja, jos ihan vain kommunikoivat muiden kanssa suoraan eivätkä vain purnaa selän takana "kun ei taas yhdestä luultavasti mt-ongelmaisesta pääse eroon". Höpönlöpö ap mikään kiltti ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku, mies tai nainen, kiinnostuu minusta niin paljon, että tarjoaa ystävyyttään tai rakkauttaan minulle, minusta se on niin suuri kohteliaisuus minulle, etten ikimaailmassa kohtelisi tuota ihmistä tylysti. Sanoisin todella ystävällisesti, että voi kun oltais tavattu joskus toisena aikana, mutta olen nykyään niin kiireinen perheeni, työni ja harrastusteni kanssa, ettei uutta tuttua valitettavasti mitenkään mahdu tähän yhtälöön. Kiitos kuitenkin <3
Se on vähintä, mitä mielestäni pitäisi tehdä lähimmäiselle, joka haluaisi olla ystäväsi tässä kylmässä maailmassa.
Vedät nyt selvät rajat, ettei "ystävyytenne" etene yhtään pitemmälle. Rajattomat ihmiset eivät muuten ymmärrä. Jos et nyt rajaa tätä henkilöä pois elämästäsi niin hänestä tulee vielä varsinainen riesa, joka "ystävyyden" päätyttyä puhuu sinusta pahaa takanapäin ja kertoo selville saamiaan asioita sopivasti väritettynä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä vastaa mihinkään viesteihin ja pyri eroon aina tavatessa. Älä juttele omista asioistasi ja kieltäydy kaikesta. Lastenkaan ei ole enää hyvä tavata, koska se kun kieltäydyt ystävyydestä voi vaikuttaa tämän naisen päässä niin, että lapsesi ei enää tule reilusti kohdelluksi. Lapset voivat olla siellä harrastuksessa tekemisissä, mutta muuten ei.
Itselläni oli hieman vastaava tapaus lasten ollessa pieniä, hän toi jopa lahjoja minulle. Aina kun tuli hakemaan lastaan, jäi tuntikausiksi istumaan, vaikka ei edes kutsuttu sisälle. Ei siinä muu auttanut kuin lopettaa lasten kyläily, sulla on helppoa sikäli, kun asuu toisella puolella kaupunkia eikä naapurissa niin kuin meillä.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku, mies tai nainen, kiinnostuu minusta niin paljon, että tarjoaa ystävyyttään tai rakkauttaan minulle, minusta se on niin suuri kohteliaisuus minulle, etten ikimaailmassa kohtelisi tuota ihmistä tylysti. Sanoisin todella ystävällisesti, että voi kun oltais tavattu joskus toisena aikana, mutta olen nykyään niin kiireinen perheeni, työni ja harrastusteni kanssa, ettei uutta tuttua valitettavasti mitenkään mahdu tähän yhtälöön. Kiitos kuitenkin <3
Se on vähintä, mitä mielestäni pitäisi tehdä lähimmäiselle, joka haluaisi olla ystäväsi tässä kylmässä maailmassa.
❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauanko tuota on jatkunut? Ota asiallisen viileä linja. Älä kieltäydy perustellen ympäripyöreästi, että et ehdi tms. Tämä kun antaa toiselle merkin, että suostuisit hänen ehdotukseensa oikein mielelläsi, mutta juuri nyt ei sovi. Siksi hän ehdottaa uudelleen ja uudelleen, jospa sulle tällä kertaa sopisi. Seuraavalla kerralla sano, että on mukavaa, kun lapsenne ovat kavereita, mutta sulla itselläsi ei ole kiinnostusta eikä tarvetta uusille ihmissuhteille. Vaikka hän vielä senkin jälkeen jatkaisi kyselyä, jossain vaiheessa hän luuovuttaa, kunhan et anna hänelle minkäänlaista merkkiä, että sulle ehkä sittenkin saattaisi joku kerta sopia.
Asutko Solsidanissa Oven naapurissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos joku, mies tai nainen, kiinnostuu minusta niin paljon, että tarjoaa ystävyyttään tai rakkauttaan minulle, minusta se on niin suuri kohteliaisuus minulle, etten ikimaailmassa kohtelisi tuota ihmistä tylysti. Sanoisin todella ystävällisesti, että voi kun oltais tavattu joskus toisena aikana, mutta olen nykyään niin kiireinen perheeni, työni ja harrastusteni kanssa, ettei uutta tuttua valitettavasti mitenkään mahdu tähän yhtälöön. Kiitos kuitenkin <3
Se on vähintä, mitä mielestäni pitäisi tehdä lähimmäiselle, joka haluaisi olla ystäväsi tässä kylmässä maailmassa.
Tämä. Ja jos edelleen lähettelee viestejä ja ehdottelee tapaamista, niin eihän siinä oikein voi muutakaan tehdä kuin lakata vastaamasta niihin viesteihin. Yrittäisin ensin siis nätisti, mutta jos ei viesti mene perille, niin sitten ei auta muu kuin jättää reagoimatta viesteihin.
Minulla on kokemusta, ei hyvää kuitenkaan!
Naapurustoon muutti aikoinaan perhe, lapsi tuli minun lapsen kanssa samalle luokalle.
Tästä alkoi pari vuotta kestänyt "häiriö".
Kyseinen äiti alkoi pommittaa minua soitoin/viestein: milloin nähdään/ suunnitellaan sitä-ja-tätä / lapset voisi tehdä näin / mennä sinne-ja-tänne / jne.....
Vastasin ihan ystävällisesti, että kun on mahdollista, niin sitten sitä/tätä onnistuu.
Ei uskonut, tuli ovelle kysymään, joko onnistuisi? Sanoin, että minulla on vuorotyö ja vapaa-aika rajattua. Mutta kun alkaa vapaat, niin sitten onnistuu. (ihmettelin kuitenkin näitä yhteydenottoja, kun lapset oli jo isompia, että itsenäisestikin voisivat sopia menojaan...) Vielä jatkoi viestittelyä!
Ei mennyt kauankaan tästä, kun lastani alettiin kiusata ja syrjiä koulussa! Tajusin heti, mistä johtui!
Ko. ihminen alkoi manipuloida opettajaa, että minun lapsi aiheuttaa riitoja ja ei ota hänen lasta mukaan leikkeihin! En tajua, miten opettaja uskoi tätä?
Kävin koululla selvittelemässä asiaa, muttei auttanut! Opettajankin mielestä syy oli minun lapsessa: hänellä on luonteessa vikaa, kun ei tule toimeen uuden "kaverin" kanssa? (joka siis kieroili, manipuloi, valehteli, aiheutti riitoja ja härnäsi tahallaan)
Kaikki sen vuoksi, kun en heti ollut käytettävissä tai vastannut sekunnissa puheluihin?!?
Onneksi muutimme pois ja pääsimme heistä eroon! Ehti kuitenkin pari vuotta aiheuttaa harmia. Kai jotenkin vialla päästään, en ymmärrä.
Jälkeenpäin kuulin, että tämä oli tehnyt samaa eräälle toisellekin lapselle/perheelle! Kun tilanne oli "ohi", niin ko. lapsi hylkäsi tämänkin uuden ystävän, kun oli saanut rikottua ystävän aiemmat kaverisuhteet!
Oli myös puhunut juoruten negatiivisia asioita minusta, vaikka ei tuntenut edes minua, kunhan kehitti omasta päästään juttuja...
En todellakaan halua tutustua enää kehenkään! Mieluiten elän rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun mullakin olisi joku ystäväkandidaatti!
Ongelmasi kuulostaa ihan epätodelliselle. En ole koskaan törmännyt tuollaiseen innokkuuteen.
Eiköhän ihmisistä aika helposti eroon pääse.Pääsee. Ap ylentää itseään alentamalla toista. Narsistinen sadisti. Normaali ihminen sanoo reippaasti, että on niin kiireinen töissään, perheessään ja muissa ihmisissä, että juuri tähän elämäntilanteeseen ei mahdu mitään muuta.
Narsistinen sadisti kun kysyy miten pääsee kohteliaasti eroon mt-keissistä? Mahdat itse olla mukava ihminen. Mitä jos reipas sanominen ei auta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kyllä vaikuta yhtään kiltiltä ihmiseltä. Monesti ns kiltit mustamaalaa toisia vaikka keskustelupalstoilla.
Ku on niin jumalattoman kilttejä.
Tämäpä juuri. En viitsinyt tuossa ”itsensä ylentämällä alentaa” viestissäni kärjistää näin pahasti. Ap on kiusaaja. Ei hän suoraan ole sanonut, mutta silti on valmis täällä levittelemään, ettei toinen ole ”normaali” ja muuta scheissea.
Ketä se kiusaa tai levittelee tietoa kun kukaan ei tunnista toista osapuolta? Taidat itse olla näitä takertujia kun noin menee tunteisiin.
Hei ap, otat kysymyksessäsi esiin oleellisen asian. Ketä päästää lähipiiriinsä ja miten pitää omat rajansa? Minusta on erittäin hyvä, että pohdit kohteliasta ja kunnioittavaa tapaa ilmaista rajasi, etkä halua olla töykeä vaikka tiedätkin, että tämän ihmisen kanssa ei ystävyyttä voi syntyä.
Oletkin jo saanut monta vastausta siitä, että kannattaa olla suht suora, eikä keksiä verukkeita. Jos sanot, että juuri tällä viikolla on kiireistä, tai että ollaan jo nähty se leffa (johon esim. toinen pyytää) joku voi tulkita sen niin, että kysyn ensi viikolla uudestaan ja ehdotan eri leffoja. On selkeämpi jollain lailla ilmaista kertaalleen, että elämääni ei nyt mahdu /sovi uusia aikuisia ihmissuhteita, mutta toivotan sinulle hyvää jatkoa ja kiva, että lapset leikkivät kuitenkin keskenään. Jos viestittely jatkuu tämän jälkeen, ei kannata vastata kuin pelkkiä lasten kuljetukseen liittyviä asioita varten.
Joskus ihmiset pahoittavat mielensä siitäkin huolimatta, miten ystävällisesti ilmaisemme rajamme. Se täytyy vain sietää, jos tietää olleensa kohtelias. Torjutuksi tuleminen ei tunnu kivalta, mutta on reilumpaa kuin pakeneva välttely.
Jonkunlaista sairasta itsekehua kai tuommoinenkin mitä ap tässä harrastaa.
"Että minäpäs olenkin niin ihana ihminen, että jotkut haluavat tutustua minuun ihan väkisin". "Että voi kun minulla on kauheasti vaivaa ja harmia kun joku lapsen kaverin äiti jatkuvasti kyselee minua sinne ja tänne".
Sori, en usko.
Tuo nyt ampui aika pahasti yli. Luitko ollenkaan mitä kirjoitin? Tämä ihminen ei ota kuuleviin korviinsa vaikka olen kymmeniä kertoja kieltäytynyt vedoten juurikin kiireeseen, töihin, omiin harrastuksiin -mihin milloinkin. Mielestäni normaalilla järjellä varustettu ihminen tajuaisi perääntyä jos ei saa mitään vastakaikua toiselta ihmiseltä.