Lue keskustelun säännöt.
Tässä AMK:n perusajatus hyvin kiteytettynä!
23.01.2020 |
"Ammattikorkeakoulu on Suomen koulutusjärjestelmässä erikoinen osa. Kehityshistoriassaan se on pyrkinyt määrätietoisesti irtoamaan taustallaan olevien oppilaitosten – teknillisten opistojen, sairaanhoito-opistojen ja kauppaoppilaitosten – perinteistä ja valikoiden omimaan tiedekorkeakouluista tieteellisen toiminnan pintasilauksia. Kokonaisuutta täydentävät eri traditioista poimitut, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan nimellä kulkevat ainekset ja opetusyhtiön (Linna 2016) uusliberaali arvomaailma."
Kommentit (30)
Minä tiedän parikin rekrykonsulttia, jotka ennemmin palkkaavat tradenomeja kuin ekonomeja. Perusteluna se, että ekonomi ihmettelee, tradenomi käärii hihat ja tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän parikin rekrykonsulttia, jotka ennemmin palkkaavat tradenomeja kuin ekonomeja. Perusteluna se, että ekonomi ihmettelee, tradenomi käärii hihat ja tekee.
Ja tradenomeja on työttöminä ja mäkin kassoilla niin paljon, että se alan työpaikan saanut tekee kiltisti eikä valita pienestä palkasta tai maksamattomista ylitöistä.
Vierailija kirjoitti:
Sehän onkin hassua, että AMK:n piti olla eri juttu kuin yliopisto ja painotuksen piti olla ammatillisessa osaamisessa. Silti ne apinoivat tämän "tieteellisyyden" yliopistoista, mutta huonolla menestyksellä. Eli AMK:t ovat itse toiminnallaan aiheuttaneet sen, että ne ovat "yliopistojen huonoja kopioita", vaikka idean piti nimenomaan olla, että ne eivät ole kopioita, vaan niiden vahvuus olisi eri asioissa kuin yliopistojen vahvuudet ovat.
Meillä ainakin korostui käytäntö.
T. Valmistunut tradenomiksi 2017
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän parikin rekrykonsulttia, jotka ennemmin palkkaavat tradenomeja kuin ekonomeja. Perusteluna se, että ekonomi ihmettelee, tradenomi käärii hihat ja tekee.
Ja tradenomeja on työttöminä ja mäkin kassoilla niin paljon, että se alan työpaikan saanut tekee kiltisti eikä valita pienestä palkasta tai maksamattomista ylitöistä.
Yksikään tuntemistani omista kurssilaisia ei ole työtön tai jossaa mäkissä.
Mutta siellä oli kyllä näitä emmä tiiä mitä mä haluun tehdä työkseni -tyyppejä ja niitä, jotka ei panostaneet yhtään. Varmaan ovat K-marketissa joo.
Toki myös olin hyvässä koulussa, en ikinä edes harkinnut lukevani liiketaloutta monessa muussa AMK:ssa.
Vierailija kirjoitti:
AMK -lainen kokee olevansa koulutettu ihminen ja sun oma status horjuu?
Valitettavasti sillä mitä AMK-lainen KOKEE, ei ole mitään merkitystä vaan sillä mitä AMK-lainen OSAA.
AMK on varmaan monille aloille hyvä tutkinto, mutta ei sillä akateemisen koulutuksen kanssa mitään trekemistä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK -lainen kokee olevansa koulutettu ihminen ja sun oma status horjuu?
Valitettavasti sillä mitä AMK-lainen KOKEE, ei ole mitään merkitystä vaan sillä mitä AMK-lainen OSAA.
AMK on varmaan monille aloille hyvä tutkinto, mutta ei sillä akateemisen koulutuksen kanssa mitään trekemistä ole.
Niin, kun eron pitäisi olla se, että AMK:ssa pitäisi olla oikeaa opetusta ja yliopistossa haahuillaan projekti- ja ryhmätöiden kanssa. Mutta AMK on nyt tässä asiassa mennyt lähemmäksi yliopiston käytäntöjä.
Mitä lähemmäksi AMK yritetään tviedä yliopistoa, sitä huonommat ammatilliset valmiudet sieltä saa.
Nykyiset AMK insinöörit eivät ole matemaattisilta taidoiltaan ja ammattia-aineiden teoriasoaamisen osalta lähelläkään vanhoja kunnon opistoinsinöörejä. Ei ollut opistossa valittavissa valinnaiseksi kitaransoiton alkeita tai kuvataiteellista ilmaisua. Opistossa loppui myös opiskeluoikeus, jos ei pysynyt opintojen perässä, vaan alkoi saada hylättyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta AMK idea on ollut olla ammatillista korkeakoulutusta ja kyllä siihen osana kuuluu myös tutkimus. Ylipoistot ovat sitten puhtaasti tutkimukseen tähtääviä, mutta sekään ei pidä paikkaansa, vaan suuri osa sieltä päätyy kuitenkin suorittavaan työhön, eikä tutkimustyöhön.
Vierailija kirjoitti:
Mitä lähemmäksi AMK yritetään tviedä yliopistoa, sitä huonommat ammatilliset valmiudet sieltä saa.
Nykyiset AMK insinöörit eivät ole matemaattisilta taidoiltaan ja ammattia-aineiden teoriasoaamisen osalta lähelläkään vanhoja kunnon opistoinsinöörejä. Ei ollut opistossa valittavissa valinnaiseksi kitaransoiton alkeita tai kuvataiteellista ilmaisua. Opistossa loppui myös opiskeluoikeus, jos ei pysynyt opintojen perässä, vaan alkoi saada hylättyjä.
Ollaan menossa ilmeisesti siihen, että meillä on yliopistojen ja AMK:n sijaan jatkossa A- ja B-luokan yliopistoja... näinhän on esim. Englannissa.
Olisi paljon järkevämpää pitää yliopistot ja AMK:t erillään ja painottaa niiden omia vahvuuksia.
Ainakin opistoinsinööreillä oli työnantajien silmissä erittäin hyvä maine. Outoa, jos tästäkin perinteestä on tietoisesti haluttu eroon ja korvattu se jollain mukatieteellisyyshömpällä.