Ilmastonmuutoksen positiiviset vaikutukset ja hyödyt?

Vierailija kirjoitti:

Luulen että säät muuttuvat ennalta arvaamattomimmiksi joten joku hyöty voi kumoutua jonkun yllättävän ilmiön vuoksi. Ja jos kesällä on koko ajan pilvistä voi sanoa että valon määrä vähenee ja tehoista lämpösumma pienenee, se minkä kasvi tarvitsee valmistuakseen ennen syksyä. Sehän vaihtelee eri kasveilla. Kesät eivät varmaan jatkossakaan ole veljeksiä keskenään kuten sanotaan.

Säiden ennustamisen ja hallittavuuden vaikeus on riivannut ihmiskuntaa koko sen ajan kun ihmisiä on ollut olemassa.

Onko näissä suurempana pointtina se että toiset haluavat ihmisen luoman ekosysteemin (pidetään tilanne siinä missä se nyt on) vai että annetaan luonnon muuttua niinkuin se on aina tehnyt ja koitetaan evoluution kautta selviytyä jatkoon ?

Itse tuon jälkimmäisen kannalla, historia näyttää että lämpötilan vaihtelut +14 asteesta -9:ään lyhyessä ajassa ovat auttaneet nykyisen ilmaston syntymiseen. Omasta mielestä nykyinen ilmasto ei ehkä ole optimaalisin elämän kannalta, mutta taas päästään siihen että haetaanko ihmisen loistoa vai luonnon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka lämpötilan ansiosta kasvukausi on pidentynyt, niin vastaavasti valon määrä on vähentynyt, joka kasveille on tärkeämpi kuin lämpö.

Ilmaston lämpiämisen vuoksi valon määrä vähentynyt tuntuvasti, kun sateet ja myrskyt lisääntyneet ja taivas on pilvinen. Jos ajassa mennään taaksepäin puoli vuotta, ei juuri aurinkoisia päiviä ole ollut.

Löytyykö tilastodataa tuosta valon määrän vähentymisestä? Vai oliko tämä taas tällainen uskokaa minua ja menkää paniikkiin ilmoitus?

Mihin ilmastomuutosdenialisti on koskaan dataa tarvinnut?

Tämä aika hyvä esimerkki asenteesta, oikeastiko luulet että tuolla saat jotain aikaan. Ilmastohan on muuttunut koko maapallon historian ajan. Se että vaihdellaan ilmastonlämpeneminen ilmastonmuutokseksi, sitä mukaan mitä pienet mittaustilastot osoittavat on aika lyhytnäköistä toimintaa. Maapallon isoimmat muutokset ovat kestäneet miljoonia vuosia ennenkuin vaakiintuivat jälleen johonkin, välillä on jääkausia ja välillä kausia jolloin ei jäätä ole maapallolla ollutkaan. Aina silti elämää on löytynyt.

Dataa tarvitaan tietysti siihen että opitaan miten maapallo käyttäytyy erilaisissa tilanteissa että niihin osataisiin varautua (jos se on edes mahdollista) ja että tiedettäisiin missä syklissä ollaan menossa. Eihän me vieläkään tiedetä lähellekään mistä edes kaikki hiilidioksiidi syntyy tai mistä johtuu auringon syklien muutokset ja niiden tarkat vaikutukset maapallon. Tulee mieleen jotkut aikaisen lääketieteen harjoittajat, osa keinoista toimi ja osa ei, yritys erehdys taktiikalla pikkuhiljaa selvittämällä päästy eteenpäin. Se että joku random toittaa totuuttaan ilman lähteitä on aika turhaa, koska silloin aletaan arvailemaan asioita (mikä sinällään ihan ymmärrettävää koska avonaisia asioita on vielä todella paljon). Lopputulos tietysti sitten voi olla a. mikään ei muutu b. pahennetaan asioita c. parannetaan asioita.

Juuri näin. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos vaikuttaa nykyisin aika vahvasti uskonnolta ja vääräuskoiset pyritään vaientamaan.

öö ei luoda mitään kahta satoa yhden sijaan.

Suomessa ei syksyllä riitä auringonvalo ja teho mihinkään kahteen satoon.

Se nyt on selvä siltä osin.

Kesällä tuotanto kusee koska on liian lämmintä ja ainakin voisi kuvitella ettei kasvihuonetuottajilla ole varaa käyttää sähköä viilentimiin. Liian kuuma +25c aiheuttaa sen että yhteyttäminen loppuu.

Eli ei ainakaan viljelymielessä tule hyötyjä +- sanoisinko. Haittoja varmasti enemmän kun tuholaiset ja taudit lisääntyy sekä talvehtii.

Säästöä tulee kun ei ehkä tarvitse teitä aurata ja voi rakentaa lisää tasakattoisia sympaattisia kerrostaloja. Kesärenkailla voi ajaa koko talven yms. Hyviä hyötyjä

Myös vaatteiden hankintaan menee vähemmän rahaa kun kesävaatteilla voi selvitä talven yli.

Vierailija kirjoitti:

Onko näissä suurempana pointtina se että toiset haluavat ihmisen luoman ekosysteemin (pidetään tilanne siinä missä se nyt on) vai että annetaan luonnon muuttua niinkuin se on aina tehnyt ja koitetaan evoluution kautta selviytyä jatkoon ?

Itse tuon jälkimmäisen kannalla, historia näyttää että lämpötilan vaihtelut +14 asteesta -9:ään lyhyessä ajassa ovat auttaneet nykyisen ilmaston syntymiseen. Omasta mielestä nykyinen ilmasto ei ehkä ole optimaalisin elämän kannalta, mutta taas päästään siihen että haetaanko ihmisen loistoa vai luonnon.

Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Haluasinpa tietää miten se on edes teoriassa mahdollista. Ehkä Rinteellä oli joku idea auringon tehon säätämiseksi.

Vierailija kirjoitti:

öö ei luoda mitään kahta satoa yhden sijaan.

Suomessa ei syksyllä riitä auringonvalo ja teho mihinkään kahteen satoon.

Se nyt on selvä siltä osin.

Kesällä tuotanto kusee koska on liian lämmintä ja ainakin voisi kuvitella ettei kasvihuonetuottajilla ole varaa käyttää sähköä viilentimiin. Liian kuuma +25c aiheuttaa sen että yhteyttäminen loppuu.

Eli ei ainakaan viljelymielessä tule hyötyjä +- sanoisinko. Haittoja varmasti enemmän kun tuholaiset ja taudit lisääntyy sekä talvehtii.

Säästöä tulee kun ei ehkä tarvitse teitä aurata ja voi rakentaa lisää tasakattoisia sympaattisia kerrostaloja. Kesärenkailla voi ajaa koko talven yms. Hyviä hyötyjä

Myös vaatteiden hankintaan menee vähemmän rahaa kun kesävaatteilla voi selvitä talven yli.

Joopa joo, tropiikissahan ei tunnetusti kasva mikään, kun siellä on joka päivä ympäri vuoden yli 25 astetta lämmintä.

Vierailija kirjoitti:

öö ei luoda mitään kahta satoa yhden sijaan.

Suomessa ei syksyllä riitä auringonvalo ja teho mihinkään kahteen satoon.

Se nyt on selvä siltä osin.

Kesällä tuotanto kusee koska on liian lämmintä ja ainakin voisi kuvitella ettei kasvihuonetuottajilla ole varaa käyttää sähköä viilentimiin. Liian kuuma +25c aiheuttaa sen että yhteyttäminen loppuu.

Eli ei ainakaan viljelymielessä tule hyötyjä +- sanoisinko. Haittoja varmasti enemmän kun tuholaiset ja taudit lisääntyy sekä talvehtii.

Säästöä tulee kun ei ehkä tarvitse teitä aurata ja voi rakentaa lisää tasakattoisia sympaattisia kerrostaloja. Kesärenkailla voi ajaa koko talven yms. Hyviä hyötyjä

Myös vaatteiden hankintaan menee vähemmän rahaa kun kesävaatteilla voi selvitä talven yli.

Mitä ihmettä selität? Suomessahan paistaa puolet vuodesta aurinko enemmän kuin etelämmässä. Jos Suomessa lämpötila nousee ja JOS lämpötilan nousu haittaa lämipimissä maissa, niin Suomihan ohittaa silloin viljelyolosuhteissa eteläisemmän Euroopan. Mutta eihän lämpötilan nousu viljelyä haittaa, vaan usein siihen liittyvä kuivuus.

Vierailija kirjoitti:

öö ei luoda mitään kahta satoa yhden sijaan.

Suomessa ei syksyllä riitä auringonvalo ja teho mihinkään kahteen satoon.

Se nyt on selvä siltä osin.

Kesällä tuotanto kusee koska on liian lämmintä ja ainakin voisi kuvitella ettei kasvihuonetuottajilla ole varaa käyttää sähköä viilentimiin. Liian kuuma +25c aiheuttaa sen että yhteyttäminen loppuu.

Eli ei ainakaan viljelymielessä tule hyötyjä +- sanoisinko. Haittoja varmasti enemmän kun tuholaiset ja taudit lisääntyy sekä talvehtii.

Säästöä tulee kun ei ehkä tarvitse teitä aurata ja voi rakentaa lisää tasakattoisia sympaattisia kerrostaloja. Kesärenkailla voi ajaa koko talven yms. Hyviä hyötyjä

Myös vaatteiden hankintaan menee vähemmän rahaa kun kesävaatteilla voi selvitä talven yli.

Tuo on vain sinun toivomus tai uskomus että miinuksia on enemmän kuin plussia. Minä taas olen ihan varma että plussia on enemmän ja noista sinun miinuksista osa on ihan yleistiedon perusteella vääriä.

"maanviljeliöiltä"

:D :D :D

Dinosaurusren aikaan kasvit kasvoivat ihan simona, koska oli paljon lämpimämpää kuin nykyisin ja ilmassa oli enemmän hiidioksidia.

Ehkäpä ilmaston lämpeneminen selättää maailman nälänhädänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vähän sinne päin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuodessa sähkönkulutus on Suomessa yhteensä 87,5TWh. Asuntojen lämmittämiseen menee 45TWh, eli karkeasti puolet. Jos asuntojen lämmitystarve laskee edes 10%, se merkitsee siis 5% säästöä kokonaiskulutukseen vuodessa. Koska lämmitystarve kohdistuu käytännössä vain talvikauteen, viiden asteen lämpötilan nousu talvella merkitsee kulutuksen putoamista lähes neljäsosalla. Hyvinkin siis 10 TWh säästetään lauhan talven avulla vuodessa. Puhumattakaan siitä, paljonko säästyy puuta ja muita fossiilia polttoaineita.

No, säästö voidaan sitten käyttää niihin ekologisiin sähköautoihin.

Disinformaatiota. Asuntojen lämmittämiseen kuluu 45TWh, mutta se kaikki ei suinkaan ole sähköä, vaan sähkön osuus asuintilojen lämmittämisestä on 10TWh.

https://www.stat.fi/til/asen/2017/asen_2017_2018-11-22_tau_002_fi.html

No, energiankulutus tärkeämpi onkin kuin vain sähkön kulutus. Säästyy siis niitä klapeja ja öljyä ja pellettejä kanssa... 

Klapit ei kuitenkaan käy sinne sähköauton tankkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka lämpötilan ansiosta kasvukausi on pidentynyt, niin vastaavasti valon määrä on vähentynyt, joka kasveille on tärkeämpi kuin lämpö.

Ilmaston lämpiämisen vuoksi valon määrä vähentynyt tuntuvasti, kun sateet ja myrskyt lisääntyneet ja taivas on pilvinen. Jos ajassa mennään taaksepäin puoli vuotta, ei juuri aurinkoisia päiviä ole ollut.

Löytyykö tilastodataa tuosta valon määrän vähentymisestä? Vai oliko tämä taas tällainen uskokaa minua ja menkää paniikkiin ilmoitus?

Ohis (sekö näissä pitää laittaa :D) Tästä en ole kauheasti lukenut mutta jotain dataa näyttäisi löytyvän. Sen mukaan olisi lisääntynyt, mikä nyt sinällään kävisi järkeen kun aurinko lähenee kokoajan. Sinällään ihan mielenkiintoinen pointti, pitääkin koittaa kaivaa aikaa näiden tsekkailuun. Tietysti alla vain yksi tutkimus lähde, joten en ehtinyt verrata onko muut tutkimukset kuinka hyvin linjassa keskenään.

The sun's output is not constant. Its luminosity (total energy emitted by the sun) has increased over geologic time, and varies slightly over shorter time scales.

The sun's energy output has not changed enough over the last decades to account for the increases in temperatures that have been observed during this same time.

https://d32ogoqmya1dw8.cloudfront.net/images/clean/milankovitch_variati…

Ja vähän pitempää luettavaa liittyen käppyrään Milankovićin jaksot

https://www.nature.com/scitable/knowledge/library/milankovitch-cycles-p…

Hmmm. Tuleeko aurionko lähemmäksi ilmaston lämmetessä, vai lämpeneekö ilmasto kun tulee enemmän auringon valoa? Siinäpä pulma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

öö ei luoda mitään kahta satoa yhden sijaan.

Suomessa ei syksyllä riitä auringonvalo ja teho mihinkään kahteen satoon.

Se nyt on selvä siltä osin.

Kesällä tuotanto kusee koska on liian lämmintä ja ainakin voisi kuvitella ettei kasvihuonetuottajilla ole varaa käyttää sähköä viilentimiin. Liian kuuma +25c aiheuttaa sen että yhteyttäminen loppuu.

Eli ei ainakaan viljelymielessä tule hyötyjä +- sanoisinko. Haittoja varmasti enemmän kun tuholaiset ja taudit lisääntyy sekä talvehtii.

Säästöä tulee kun ei ehkä tarvitse teitä aurata ja voi rakentaa lisää tasakattoisia sympaattisia kerrostaloja. Kesärenkailla voi ajaa koko talven yms. Hyviä hyötyjä

Myös vaatteiden hankintaan menee vähemmän rahaa kun kesävaatteilla voi selvitä talven yli.

Joopa joo, tropiikissahan ei tunnetusti kasva mikään, kun siellä on joka päivä ympäri vuoden yli 25 astetta lämmintä.

Joo siksi Aasia, Afrikka ja Eteleäamerikka on päiväntasajan seudulta pelkkää aavikkoa, koska siellä on niin kuumaa. Eiku miten se olikaan... Taisikin olla niin että maailman rehevimmät kasvillisuudet on Kravun- ja Kauriin kääntöpiirien välissä päiväntasajan seutuvilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka lämpötilan ansiosta kasvukausi on pidentynyt, niin vastaavasti valon määrä on vähentynyt, joka kasveille on tärkeämpi kuin lämpö.

Ilmaston lämpiämisen vuoksi valon määrä vähentynyt tuntuvasti, kun sateet ja myrskyt lisääntyneet ja taivas on pilvinen. Jos ajassa mennään taaksepäin puoli vuotta, ei juuri aurinkoisia päiviä ole ollut.

Löytyykö tilastodataa tuosta valon määrän vähentymisestä? Vai oliko tämä taas tällainen uskokaa minua ja menkää paniikkiin ilmoitus?

Googlaamalla löysin tälläisen tilastot, tosin en viime vuosien osalta

"Helsingin kaupungin tilastokirjojen mukaan esim. Kumpulassa on laskettu auringonpaistetunteja seuraavasti

vuonna 2000 1982

vuonna 2010 1694

vuonna 2011 1961

vuonna 2012 1677

"

Varmaan Ilmatietteen laitokselta löytyisi tarkempia tietoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

öö ei luoda mitään kahta satoa yhden sijaan.

Suomessa ei syksyllä riitä auringonvalo ja teho mihinkään kahteen satoon.

Se nyt on selvä siltä osin.

Kesällä tuotanto kusee koska on liian lämmintä ja ainakin voisi kuvitella ettei kasvihuonetuottajilla ole varaa käyttää sähköä viilentimiin. Liian kuuma +25c aiheuttaa sen että yhteyttäminen loppuu.

Eli ei ainakaan viljelymielessä tule hyötyjä +- sanoisinko. Haittoja varmasti enemmän kun tuholaiset ja taudit lisääntyy sekä talvehtii.

Säästöä tulee kun ei ehkä tarvitse teitä aurata ja voi rakentaa lisää tasakattoisia sympaattisia kerrostaloja. Kesärenkailla voi ajaa koko talven yms. Hyviä hyötyjä

Myös vaatteiden hankintaan menee vähemmän rahaa kun kesävaatteilla voi selvitä talven yli.

Joopa joo, tropiikissahan ei tunnetusti kasva mikään, kun siellä on joka päivä ympäri vuoden yli 25 astetta lämmintä.

Joo ja kasvihuoneitahan käytetään siksi että suojataan kasvit liialta lämmöltä.

Ilmasto saa lämmetä. Siitä on meille vain hyötyä. Isoin ongelma tulee olemaan väestön kasvu, ja sen mukanaan tuomat, ihmisten massa muutot. Maapallolla on menneet, ja tulleet, monenlaiset olosuhteet jo aiemminkin. Ei kukaan voi kuvitella, että nämä olosuhteet pysyvät tällaisina ikuisesti. Olen ihmetellyt suomalaisten hysteriaa, ilmastonmuutos asiassa, koska meille siitä on paljon enemmän hyötyä kuin haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos ilmasto lämpenee ei pilvien määrän pitäisi radikaalisti nousta millään logiikalla. Enemmänhän ongelmana on ollut järvien vesien vesimäärän lasku nimenomaan sateiden puuttumisen takia.

Superhelteet taas on ihan perseestä, mutta ainoa positiivinen ilmiö on se ettei ihmiset jatkuvasti itke tai vitsaile säistä tai lehdet kirjoita niistä.

Kun lämpötila nousee niin myös haihtuminen voimistuu. Taisi olla että 1 asteen nousu nostaa sademäärää 4%, maapallosta 70% on veden peitossa joten vaihtelu voi olla aika rajuakin.

Tästä hauskasti aasinsilta aikaisempaan eoseeni aikakauteen jolloin lämpötila oli 14 kertaa korkeampi, joten tarkoittaisi sitä että silloin satoi 48% enemmän (veikkaan että kuivat maanosat kiittäisi). Muuttujia tietysti on ja vaikka historiassa käynyt niin välttämättä nyt ei mene identtisesti samoin, joten pelkkää matematiikalla huvittelua :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka lämpötilan ansiosta kasvukausi on pidentynyt, niin vastaavasti valon määrä on vähentynyt, joka kasveille on tärkeämpi kuin lämpö.

Ilmaston lämpiämisen vuoksi valon määrä vähentynyt tuntuvasti, kun sateet ja myrskyt lisääntyneet ja taivas on pilvinen. Jos ajassa mennään taaksepäin puoli vuotta, ei juuri aurinkoisia päiviä ole ollut.

Löytyykö tilastodataa tuosta valon määrän vähentymisestä? Vai oliko tämä taas tällainen uskokaa minua ja menkää paniikkiin ilmoitus?

Googlaamalla löysin tälläisen tilastot, tosin en viime vuosien osalta

"Helsingin kaupungin tilastokirjojen mukaan esim. Kumpulassa on laskettu auringonpaistetunteja seuraavasti

vuonna 2000 1982

vuonna 2010 1694

vuonna 2011 1961

vuonna 2012 1677

"

Varmaan Ilmatietteen laitokselta löytyisi tarkempia tietoja.

Epäilyttävää. Ilmatieteenlaitos on  lopettanut tilaston julkaisun vuoteen 2010. Miksi?

Kas vain. Ennätys lämmin kesä ja ennätysmäärä auringon paistetunteja. 

http://www.ilmastokatsaus.fi/2018/06/17/toukokuun-lyomaton-saaennatys/

yllättävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka lämpötilan ansiosta kasvukausi on pidentynyt, niin vastaavasti valon määrä on vähentynyt, joka kasveille on tärkeämpi kuin lämpö.

Ilmaston lämpiämisen vuoksi valon määrä vähentynyt tuntuvasti, kun sateet ja myrskyt lisääntyneet ja taivas on pilvinen. Jos ajassa mennään taaksepäin puoli vuotta, ei juuri aurinkoisia päiviä ole ollut.

Löytyykö tilastodataa tuosta valon määrän vähentymisestä? Vai oliko tämä taas tällainen uskokaa minua ja menkää paniikkiin ilmoitus?

Ohis (sekö näissä pitää laittaa :D) Tästä en ole kauheasti lukenut mutta jotain dataa näyttäisi löytyvän. Sen mukaan olisi lisääntynyt, mikä nyt sinällään kävisi järkeen kun aurinko lähenee kokoajan. Sinällään ihan mielenkiintoinen pointti, pitääkin koittaa kaivaa aikaa näiden tsekkailuun. Tietysti alla vain yksi tutkimus lähde, joten en ehtinyt verrata onko muut tutkimukset kuinka hyvin linjassa keskenään.

The sun's output is not constant. Its luminosity (total energy emitted by the sun) has increased over geologic time, and varies slightly over shorter time scales.

The sun's energy output has not changed enough over the last decades to account for the increases in temperatures that have been observed during this same time.

https://d32ogoqmya1dw8.cloudfront.net/images/clean/milankovitch_variati…

Ja vähän pitempää luettavaa liittyen käppyrään Milankovićin jaksot

https://www.nature.com/scitable/knowledge/library/milankovitch-cycles-p…

Hmmm. Tuleeko aurionko lähemmäksi ilmaston lämmetessä, vai lämpeneekö ilmasto kun tulee enemmän auringon valoa? Siinäpä pulma.

Aurinko saa energiansa vedyn palaessa heliumiksi ydinfuusiolla sen ytimessä (astrofyysikoiden slangissa palaminen tarkoittaa nimenomaan ydinfuusiota eikä sillä ole mitään tekemistä kemiallisen palamisen kanssa). Teknisemmin sanottuna kyseessä on niin sanottu protoni-protoni-ketju, jossa kaksi vety-ydintä (protonia) yhdistyy deuteroniksi ja edelleen deuteroni ja protoni yhdistyvät helium-3-ytimeksi. Tästä reaktio voi jatkua kolmella (tai teoriassa neljällä) eri tavalla, joista jokainen päättyy helium-4-ytimeen. Protoni-protoni-ketju vaatii riittävän suuren lämpötilan ja paineen, jotka vallitsevat ainoastaan Auringon ytimessä.

Koska Auringon ytimessä ei ole aineen sekoittumista, vedyn osuus vähitellen pienenee ja heliumin osuus kasvaa. Lämpötila on kuitenkin liian alhainen heliumin fuusiolle. Vedyn määrän pienentyessä Auringon ydin vähitellen kutistuu, ja lämpötilan ja paineen noustessa vety palaa nopeammin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Auringon kirkkaus kasvaa koko sen eliniän ajan; kun Aurinko aloitti elämänsä vakaana tähtenä, sen kirkkaus oli vain noin 70% nykyisestä. Vastaavasti kolmen miljardin vuoden kuluttua Aurinko tulee olemaan kolmanneksen nykyistä kirkkaampi.

Maapallon lämpötila tulee kasvamaan Auringon kirkastumisen takia. Lämpötilan kasvaessa taas ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskee. Noin 600 miljoonassa vuodessa puut ja metsät eivät enää pysty yhteyttämään ja katoavat. Kasvit selviytyvät mahdollisesti 0,8 - 1,2 miljardia vuotta. Joitakin yhteyttäviä eliölajeja voi niidenkin jälkeen selviytyä pitämässä elämää yllä, mutta ennen pitkää lajien lukumäärä hupenee.

Kun on kulunut yhdestä kahteen miljardia vuotta, Maan meret ovat haihtuneet ja suurin osa planeettaa on kuivaa autiomaata. Napa-alueilla voi vielä olla nestemäistä vettä, jossa voi selviytyä yksinkertaista elämää. 3 - 4 miljardissa vuodessa Maan pintalämpötila on tarpeeksi korkea sulattamaan kiveä.

Kun suurin osa Auringon ytimen vedystä on palanut heliumiksi, palaminen siirtyy ytimen vielä vetyä sisältäviin ulkokerroksiin. Tällöin nyt heliumista koostuva ydin kutistuu ja Auringon ulkokerrokset laajenevat. Samalla tähtemme kirkastuu ja sen pintalämpötila laskee, ja Aurinko muuttuu punaiseksi jättiläiseksi noin seitsemässä miljardissa vuodessa. Tällöin se ulottuu Marsin nykyisen radan ulkopuolelle.

Muuttuessaan punaiseksi jättiläiseksi Aurinko menettää massaansa aurinkotuulena noin kolmanneksen. Siispä planeettojen radat laajenevat. Viimeisimpien laskelmien mukaan Maa ei kuitenkaan ehdi pakoon laajenevaa tähteä. Vähän ennen höyrystymistään Auringon nielussa Maan pinta sulaa biljardipallon näköiseksi ja ilmakehä katoaa. Viimeinen ja lopullinen maailmanloppu on koittanu.

The end :D