Mies valehtelee rahasta ja hyväksikäyttää minua taloudellisesti - miten toimisit tilanteessani?
Sain selville, että mies käyttää satoja euroja kuukaudessa rahaa, sanotaan nyt vaikka nettipelien pelaamiseen. Tämä ei periaatteessa ole ongelma, rahat kun ovat hänen omiaan ja hän osallistuu talouden yhteisiin juokseviin kuluihin. Mitään velkaantumistakaan ei ole syntynyt, eikä sellaista vaaraa ole. Ongelma tämä on kuitenkin siinä mielessä, että mies on hyväksikäyttänyt hyväuskoisuuttani. Mies haluaisi esimerkiksi kovasti ostaa paremman auton ja onkin saanut minut säästämään avoimesti sitä varten. Hän voisi itsekin säästää, mutta kuluttaa salaa rahojaan toisaalla. Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä? Mitä sinä tekisit? En tiedä, että onko tämä nyt mikään avioeron arvoinen asia, vaikka se satuttaakin. Vein meidät mm. syntymäpäiväni syömään (minä siis maksoin), kun miehellä "ei ollut rahaa", ja ostan hänelle vaatteita yms. hemmotellakseni häntä. Tyhmänä hän varmaan minua ainakin pitää ja kieltämättä olen sitä ollutkin, kun en ole tajunnut tätä iilimato-kuviota aiemmin. Mies ei vielä tiedä, että tiedän. Haluan saada ajatukseni järjestykseen ennen kuin otan asian puheeksi.
Ja ei siis olla mitään superrikkaita. Olisi todellakin käyttöä noille miehen tuhlaamille euroille. Omat säästöni menevät yhteiseen hyvään, esim. nyt siihen autoon, josta on ollut puhetta. Tai no. Ehkä eivät enää menekään.
Kommentit (35)
Onko teillä avioehto? Lähdetään nyt siitä.
Jos haluat olla tunteeton ja pinnallinen materialisti, joka on miehen kanssa ainoastaan rahan takia, niin ota toki ero.
Niinhän se aina. Kaikki omat rahat menee suhteen hyväksi, ruokaan ja laskuihin ja miehellä on omat harrastus ja "karkkirahat" jotka on parhaimmillaan saman verran kuin koko talouden kuukausimenot. Kulujen jakoon mieheltä ei luonnollisesti liikene kuin hilut. Ex mieheni aikoinaan osallistui ihan 3% lla talouden kuluihin vaikka tienasi tuplasti enemmän. Sitä ennen osallistuminen oli tasan 0% . Kun töihin pääsi niin tuli tuon verran vastaan. Heivaa mäkeen.
Avioehto on sellainen, joka sulkee perintönä tulleet asiat toistemme ulkopuolelle. Mutta käytännössä kaikki menisi puoliksi ja se on ihan ok kun ne on puoliksi maksetukin. Mutta kuten sanottua, avioero tuntuu vähän rajulta. Pelkään vaan sitä, että tuhlailu on muodostunut tavaksi, eikä hän pysty lopettamaan sitä. Ja se voi olla ongelma pitkällä tähtäimellä, jos ei voida tehdä esim. suurempia hankintoja, kun "hänellä ei ole rahaa" ja mun pitäis kaikki maksaa.
Keskustella aion tästä hänen kanssaan, mutta voinko vaan sanoa, että tuhlailu seis? Voinko luottaa, että se loppuu? Hän ei varmasti toista virheitään ja en tuon keskustelun jälkeen voi olla varma, että tiedän totuuden hänen rahatilanteestaan. Nyt siis näen sen luottokunnan laskuista, joihin minulla on pankin kautta pääsy (mies ei ole tajunnut tätä).
Ohjaisin palkkani menemään miehen tilille ja sanoisin ”ole hyvä rakas”. Voisin myös mennä huo r aamaan, jotta mieheni saisi lisää kivoja asioita itselleen.
Koska teillä on avioehto, niin uutta autoa ei kannata ostaa, jos joudut sen yksin maksamaan.
Tiedän myös, että ei säästä, kun näen hänen tilinsä. Hän ei näe minun tiliäni - tämä on jäänne ajalta, jolloin käytimme hänen tiliään laskujen maksamiseen. En usko, että hän tajuaa minun yhä näkevän kaiken hänen rahaliikenteensä.
uravaimo ap kirjoitti:
Tiedän myös, että ei säästä, kun näen hänen tilinsä. Hän ei näe minun tiliäni - tämä on jäänne ajalta, jolloin käytimme hänen tiliään laskujen maksamiseen. En usko, että hän tajuaa minun yhä näkevän kaiken hänen rahaliikenteensä.
Tai sitten sinä et tajua, että hänellä saattaa olla muitakin tilejä?
Miehen tilille tulee palkkaa noin 2000 euroa. 1000 euroa hän siirtää lainanlyhennyksiin ja laskuihin. Noin 500 euroa menee laskujen perusteella näihin peleihin ja sen 500 euroa hän käyttää lounasruokailuihin yms. elämään. Kotona on iltaisin ilmainen ruoka mun piikkiin. En tiedä, että mihin salatilille hän tuosta voisi säästää. Ei näy semmoisia tilisiirtoja, eikä miehellä ole muita tuloja.
Teillä on rehellisen keskustelun paikka. Ette ole kumpikaan rehellisiä toisillenne: mies tuhlaa peleihin ja antaa sinun maksaa puolestaan kuluja koska on rahaton, ja sinä vakoilet miehesi tiliä.
Ennen keskustelua selvitä kuitenkin tilanteesi tarkkaan. Jos miehellä on tuollaisia rahankäyttötapoja, on pelko myös että kun rahat alkavat loppua ja pelaamiseen tarvitaan rahaa, hän alkaa ottaa lainaa tai pikavippejä. Kun ne erääntyvät, miehellä tuskin on rahaa, joten nekin lankeavat sinun maksettaviksi. Älä missään nimessä laita nimeäsi mihinkään takauspaperiin tai muuhun. Selvitä mitä taloudessanne on kenenkin nimellä, tai pahimmassa tapauksessa kummankin nimellä (eli sinä joudut miehen rahattomana ollessa vastuuseen). Lain mukaan jos olette avioliitossa, voit joutua myös elättämään miestäsi. Avioehdon muuttaminenkin voi tulla kysymykseen, jos et koe voivasi luottaa mieheen.
Melkein parasta olisi että erotatte taloutenne toisistanne. Hankkikaa yhteinen tili, jonne laitatte sopimanne summan tai prosenttimäärän palkastanne joka kuukausi ja josta yhteiset menot maksetaan. Yhteistiliksi käy varmaan tuo jo olemassa oleva miehen tilin, johon sulla on oikeudet. Mies avaa sitten tilin, jonne sulla ei ole oikeuksia. Sen jälkeen kumpikin hoitaa henkilökohtaiset tilinsä ja asiansa itse.
Jos haluatte ostaa yhdessä auton, sitten avaatte yhteisen säästötilin, jonne kumpikin säästää tasapuolisesti.
Tärkeintä olisi nyt keskustella asiat reilusti selviksi. Lisäksi voit kysellä onko miehellä peliriippuvuutta ja kokeeko järkeväksi laittaa noin paljon rahaa hukkaan. Maailma on täynnään pelejä, jossa ei menetä rahojansa. Jos elätte yhteistä taloutta ja suunnittelett yhteisiä lapsia, miehen pelaaminen selvästi vaikuttaa sinuunkin, joten sulla on oikeus puuttua siihen.
Vierailija kirjoitti:
500 peleihin, ei saatana!!
Tämä oli minunkin reaktioni. Haluan uskoa, että tuhlailun voi lopettaa eikä eroa tarvita, mutta onko se realistinen ajatus? On vaikea kuvitella yhteistä tulevaisuutta, jossa toinen osallistuu vain välttämättömiin kuluihin ja minä maksan lomat, autot ja muut.
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se aina. Kaikki omat rahat menee suhteen hyväksi, ruokaan ja laskuihin ja miehellä on omat harrastus ja "karkkirahat" jotka on parhaimmillaan saman verran kuin koko talouden kuukausimenot. Kulujen jakoon mieheltä ei luonnollisesti liikene kuin hilut. Ex mieheni aikoinaan osallistui ihan 3% lla talouden kuluihin vaikka tienasi tuplasti enemmän. Sitä ennen osallistuminen oli tasan 0% . Kun töihin pääsi niin tuli tuon verran vastaan. Heivaa mäkeen.
Näin meilläkin oli, kunnes tuli hetki erota. Nyt minulle jää enemmän rahaa käteen, mitä suhteessa. Mistä tämä johtuu? No se johtuu siinä, kun se nainen nosta yleisiä hankintoja ja elintasoa mieleisekseen ja naamioi sen yhteiseksi asiaksi. Esimerkiksi jo pelkän luonun ostaminen kaupast maksaa pitkälle toistasataa joka kuukausi. Kaikkea pitää saada, mutta yhteisesti, vaikka minä en kaivannut mitään. Valitettavasti monen naisten tapa määritellä tarpeellisuus on statuslähtöinen. Sitten samalla jeesustellaan milloin mistäkin ilmastoteosta.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät ettei säästä?
Maksat autosta vain puolet,kun kerran yhteinen.Molempien säästöt yhteiseen tarpeeseen.
Ehkä et osta autoa. Tai jos ostat, se on vain ja ainoastaan sinun autosi, ei miehen.
Yhteiset rahat eivät toimi, jos on hyvin erilainen käsitys siitä, miten rahaa käytetään. Ap:n ongelmaan on hyvin yksinkertainen ratkaisu: sovitaan, kuinka paljon kumpikin maksaa yhteisistä menoista. Tarvittaessa (jos sopimukset eivät muuten pidä) tämän rahan voi siirtää toiselle tilille turvaan heti palkkapäivänä. Tämän jälkeen ylijäävä raha on kummankin omaa rahaa, jonka saa käyttää niin kuin haluaa eikä toisella ole siihen moittimista.
Näin meillä on aina tehty. Yhtään kertaa ei ole tarvinnut riidellä rahasta 25 vuoden aikana.
0/5