Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapselliset ja lapsettomat, tapaamiset ja juhlinta
21.01.2020 |
Tuli mieleen tuosta muumimamman avauksesta ja yhdestä viestistä siitä, kun aloin ajatella, mikä oikeastaan on se juttu, joka on erottanut mut monesta lapsellisesta kaverista. Tajusin, että se tosiaan ei ole lapsiperheen elämä, ei edes se, että on vaihe kun toinen puhuu vain lapsista.
Kyllä se on tapaamiset ja juhlinta. Meitä on 5-6 jotka aikaisemmin tapaili paljon, käytiin juuri nämä risteilyt ja mökkiviikonloput, oli tosi kivaa ja ihanaa. Sitten 4 meistä sai perhettä.
Pitkän aikaa tapaamiset vielä sujui, olivat tietysti vähän vaikeita järjestää, eivätkä olleet samanlaisia kuin ennen, pikkulasten äideillä oli kiire kotiin jne.
Mutta sitten kun lapset kasvoivat ja meillekin tuli ikää, erot alkoivat huomaamaan. Nimittäin mä lapseton en enää jaksa sitä lapsellisten kanssa bailaamista! Jos ehdottaa jotain muuta tekemistä kuin tavallinen ravintolailta, esim. paremmin syömään menemistä tai sitä mökkiä, niin vastaus on ei. "Sen kerran kun mä pääsen ulos niin haluan yökerhoon tai jonnekin". Ja sitten se yökerhossa tai jossakin oleminen on ihan samanlaista kuin parikymppisenä, eli vedetään liikaa viinaa ja häröillään joidenkin miesten kanssa. Haetaan huomiota.
Me ollaan kaikki jo 40+/50+, joten en mä vaan jaksaisi tuota enää. Yritän pitkittää illasta jossain pubissa oloa, jossa voisi jutella, mutta eihän se onnistu, vaan sinne yökerhon jonoon on päästävä seisomaan. Siinä vaiheessa mä yleensä lähden, hirveiden vastalauseiden saattelemana ja vihaisiakin ollaan.
Tosiaan siis lapsellisten ja lapsettomien käsitys hauskanpidosta muuttuu, mutta ei kyllä siihen suuntaan, kun täälläkin usein annetaan ymmärtää. Tajuan, että tämä johtuu siitä, että mä pääsen sinne yökerhoon notkumaan milloin haluan. Mutta voisiko nyt sitten toimia toisinpäin: mä olen kyläillyt lapsiperheissä, kuunnellut lapsijutut, jne. niin voisko nyt joskus mun kanssa tehdä jotain, mikä olisi musta kivaa? Vai onko niin, että lasten takia edelleen mun on joustettava sinne typerään paikkaan tönittäväksi "koska kerrankin lapsellinen pääsee"?
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
No ei nyt ystäviä tarvitse vaihtaa, mutta toki kaveripiiri muuttuu elämän myötä ja eri vaiheissa viettää eri määrän aikaa eri ihmisten kanssa. Itse en kyllä viettäisi vähää vapaa-aikaa jutuissa, mitkä eivät itseäni ollenkaan kiinnosta ihan riippumatta siitä, kysyykö lapsellinen ja lapseton mukaan. Toisaalta myös lapsissa (vanhemmissa) on todella paljon eroja; toisten kanssa voi hyvin mennä lounaalle johonkin kiinalaiseen vaikka; lapsi syö sen mitä syö ja aikuiset pääosin pystyvät juttelemaan keskenään. Toiset taas kauhistuvat ajatuksestakin viedä lapsi johonkin tuollaiseen paikkaan ja joka hetki lapsi saa keskeyttää aikuisten puheen. No, näiden toisenlaisten kanssa en syömässä käy, kun en tosiaan tuollaista jaksa.
Ap:n kannattaa ihan rauhassa olla itsekäs ja sanoa, ettei halua yökerhoon tulla, kun et siellä viihdy. Vietä aikaa niiden kanssa, joiden kanssa tekeminen on myös sinulle mielekästä.
Samalla kun sanotaan, että ei ystäviä tarvi vaihtaa, sanotaan, että vietä vaan aikaa semmoisten kanssa, joka on mielekästä. Mitä muuta se käytännössä tarkoittaa kuin ystävien vaihtoa?
Ei kai tässä nyt kukaan sentään ehdota, että AP roikuttaa näitä muka ystäviä vielä jollakin tavalla mukana, mutta seuransa hakee muualta.
No lapsuudenystäviin tuskin kannattaa mitään välejä poikkasta, vaikkei aikaa juuri nyt viettäisikään heidän kanssa. Kymmenen vuoden päsätä tilanne saattaa taas olla ihan erilainen, jolloin yhteistä tekemistä taas löytyy.
Voi varmaan löytyäkin. APsta en osaa sanoa, mutta itse en olisi taas kymmenen vuoden päästä tiedustelemaan olisi ystävällä kenties nyt kiinnosta panostaa minuun aikaa. Kyse tässä on ollut siitä, että AP kokee, että ystävyys on ollut yksipuoleista, hänen joustamistaan ei ole arvostettu eikä näin ollen häntä ystävänä. VOihan se olla että 10 vuoden päästä lapsuudenystävällä on tyhjä olo, lapset lentäneet pesästä ja mieskin etääntynyt. SIinä varmaan tulee mieleen, että APn kanssa mökkiviikonloppu olisi ihana, semmoista kuin nuorena. AP vaan tuskin enää on kuvioissa vaan ihan muualla niiden ystävien kanssa, jotka ovat tämänkin 10 vuotta kiinnostuneet hänen seurastaan. Toivon ainakin niin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
Jos yhtään lohduttaa, syynä tuskin on se, ettei sulla ole lapsia. Meillä oli entisen ystäväni kanssa molemmilla lapsia, mutta siitä huolimatta jonkin ajan päästä huomasin, että ystäväni mielestä mun seurani vuoksi ei kannattanut uhrata lapsenvahtikorttia.
- Nr 69 -Kiitos tästä! Näinhän se varmaan on. Toivottavasti sinullekin on tullut uusia ihmisiä elämään, sellaisia, jotka arvostavat seuraasi - tai eivät tarvitse lapsenvahtia!
ap
En kyllä ymmärrä, miksette voi nähdä paikassa, joka on mielekäs niin lapsille ja aikuisille? Esim. uimahalli, joku asiallinen ravintola, museo tms. Jos lapset täytyy ottaa mukaan, niin parempihan se olisi, jos paikka sopisi kaikille eikö olisi joku Hoplop tai mäkki.
Miksi pitäisi? Miksi juuri ap:n pitäisi suostua taas joustamaan? Ei hänen tarvitse, hänellä on nykyisin muitakin ystäviä ja kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkin ap koittaa vääntää tämän väkisin liittymään lapsiin sen sijaan että hyväksyisi faktan että ihmiset muuttuu ja ystävyyssuhteet muuttuu myös ilman että lapsia on mukana kuvioissa. Vaikka heillä ei olisi lapsia niin merkitäksesi ystävänä olisi varmasti samalla tavalla vähentynyt.
Kyllä täällä on selkeästi äidit itse sanoneet, että eivät halua käyttää vähäistä vapaa-aikaansa ilman lapsia eikä halua käyttää lapsenvahtikorttiaan muuhun kuin omiin intresseihinsä. Mihin se sinusta liittyy, ellei lapsiin?
Väität siis yhä vakaasti ettei ihmisiltä muuten interrit ja vapaa-ajan viettotavat muutu paitsi jos tulee lapsia mukaan kuvioihin? Paitsi että sehän olikin ap itse joka muuttui.
Kyse on yhä vieläkin apn ja tämän ystävien persoonista ja mitä tulee tähän ketjuun niin tänne on kirjoitettu myös erillaisia tilanteita ja jopa täysin päinvastaisia apn kokemaan.
Mutta mene ap vaikka kiukuttelemaan kavereille että kaikki vika on siinä että he tekivät lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
Jos yhtään lohduttaa, syynä tuskin on se, ettei sulla ole lapsia. Meillä oli entisen ystäväni kanssa molemmilla lapsia, mutta siitä huolimatta jonkin ajan päästä huomasin, että ystäväni mielestä mun seurani vuoksi ei kannattanut uhrata lapsenvahtikorttia.
- Nr 69 -Kiitos tästä! Näinhän se varmaan on. Toivottavasti sinullekin on tullut uusia ihmisiä elämään, sellaisia, jotka arvostavat seuraasi - tai eivät tarvitse lapsenvahtia!
ap
En kyllä ymmärrä, miksette voi nähdä paikassa, joka on mielekäs niin lapsille ja aikuisille? Esim. uimahalli, joku asiallinen ravintola, museo tms. Jos lapset täytyy ottaa mukaan, niin parempihan se olisi, jos paikka sopisi kaikille eikö olisi joku Hoplop tai mäkki.
Miksi pitäisi? Miksi juuri ap:n pitäisi suostua taas joustamaan? Ei hänen tarvitse, hänellä on nykyisin muitakin ystäviä ja kavereita.
Eihän se ole joustamista, jos paikka on kiakille mieluinen, vaan silloin nimenomaan kaikkien mielipide on otettu huomioon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
Jos yhtään lohduttaa, syynä tuskin on se, ettei sulla ole lapsia. Meillä oli entisen ystäväni kanssa molemmilla lapsia, mutta siitä huolimatta jonkin ajan päästä huomasin, että ystäväni mielestä mun seurani vuoksi ei kannattanut uhrata lapsenvahtikorttia.
- Nr 69 -Kiitos tästä! Näinhän se varmaan on. Toivottavasti sinullekin on tullut uusia ihmisiä elämään, sellaisia, jotka arvostavat seuraasi - tai eivät tarvitse lapsenvahtia!
ap
En kyllä ymmärrä, miksette voi nähdä paikassa, joka on mielekäs niin lapsille ja aikuisille? Esim. uimahalli, joku asiallinen ravintola, museo tms. Jos lapset täytyy ottaa mukaan, niin parempihan se olisi, jos paikka sopisi kaikille eikö olisi joku Hoplop tai mäkki.
Miksi pitäisi? Miksi juuri ap:n pitäisi suostua taas joustamaan? Ei hänen tarvitse, hänellä on nykyisin muitakin ystäviä ja kavereita.
Eihän se ole joustamista, jos paikka on kiakille mieluinen, vaan silloin nimenomaan kaikkien mielipide on otettu huomioon?
Edelleen...miksei ap voisi mennä museoihin ja uimaan niiden ystäviensä kanssa, joille hän on tärkeämpi kuin tälle yhdelle? Miksi hänen pitäisi mennä juuri tämän kanssa, jolle ap ei ole lapsinvahtikortin arvoinen? Eiköhän tämä ystävä pääse lapsineen museoihin ja uimahalleihin ilman ap:täkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
Jos yhtään lohduttaa, syynä tuskin on se, ettei sulla ole lapsia. Meillä oli entisen ystäväni kanssa molemmilla lapsia, mutta siitä huolimatta jonkin ajan päästä huomasin, että ystäväni mielestä mun seurani vuoksi ei kannattanut uhrata lapsenvahtikorttia.
- Nr 69 -Kiitos tästä! Näinhän se varmaan on. Toivottavasti sinullekin on tullut uusia ihmisiä elämään, sellaisia, jotka arvostavat seuraasi - tai eivät tarvitse lapsenvahtia!
ap
En kyllä ymmärrä, miksette voi nähdä paikassa, joka on mielekäs niin lapsille ja aikuisille? Esim. uimahalli, joku asiallinen ravintola, museo tms. Jos lapset täytyy ottaa mukaan, niin parempihan se olisi, jos paikka sopisi kaikille eikö olisi joku Hoplop tai mäkki.
Miksi pitäisi? Miksi juuri ap:n pitäisi suostua taas joustamaan? Ei hänen tarvitse, hänellä on nykyisin muitakin ystäviä ja kavereita.
Niin, kyllä tilanne on juuri tämä, että en ole innostunut enää etsimään tätä kaikille kivaa uimahallista käymistä (siitä en kyllä yhtään tykkääkään). En ylipäätään ole innostunut etsimään kompromisseja tms. erityisesti, sitä olen nyt 10 vuoden ajan jo tarpeeksi tehnyt.
Muutama kommentti myös edellisiin: kyse ei ole lapsuudenystävistä, vaan ystävistä, jotka ovat tulleet opiskelun ja töiden kautta. Silti ovat olleet kovin tärkeitä minulle, vaikka eivät ehkä ihan samalla tavalla kuin lapsuudenystävät.
Kysymykseen siitä, miksi teen tästä lapsi/ei-lasta kysymyksen, vastaus on, koska niin ystäväni kertovat. Juuri samoin kuin pari täällä olevaa, he kertovat, että "kun pääsevät ilman lapsia" niin tahtovat tehdä sitä eikä tätä. Tätä minulle eivät sano lapsettomat ystäväni, tietystä syystä. Eli tässä on kyse nimenomaan siitä, että vaikka ystävieni lapsiperhe-elämä on muuttunut = lapset ovat kasvaneet eikä vastuu ole enää sama kuin pikkulapsiaikana, siitä huolimatta he edelleen katsovat, että minun pitäisi, saadakseni nauttia seurastaan, hyväksyä heidän lapsellisuutensa määritteeksi ja reunaehdoksi tapaamisille.
Ja se ei enää oikein nyt nappaa, kiitos tämänkin ketjun!
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
Jos yhtään lohduttaa, syynä tuskin on se, ettei sulla ole lapsia. Meillä oli entisen ystäväni kanssa molemmilla lapsia, mutta siitä huolimatta jonkin ajan päästä huomasin, että ystäväni mielestä mun seurani vuoksi ei kannattanut uhrata lapsenvahtikorttia.
- Nr 69 -Kiitos tästä! Näinhän se varmaan on. Toivottavasti sinullekin on tullut uusia ihmisiä elämään, sellaisia, jotka arvostavat seuraasi - tai eivät tarvitse lapsenvahtia!
ap
En kyllä ymmärrä, miksette voi nähdä paikassa, joka on mielekäs niin lapsille ja aikuisille? Esim. uimahalli, joku asiallinen ravintola, museo tms. Jos lapset täytyy ottaa mukaan, niin parempihan se olisi, jos paikka sopisi kaikille eikö olisi joku Hoplop tai mäkki.
Miksi pitäisi? Miksi juuri ap:n pitäisi suostua taas joustamaan? Ei hänen tarvitse, hänellä on nykyisin muitakin ystäviä ja kavereita.
Eihän se ole joustamista, jos paikka on kiakille mieluinen, vaan silloin nimenomaan kaikkien mielipide on otettu huomioon?
Edelleen...miksei ap voisi mennä museoihin ja uimaan niiden ystäviensä kanssa, joille hän on tärkeämpi kuin tälle yhdelle? Miksi hänen pitäisi mennä juuri tämän kanssa, jolle ap ei ole lapsinvahtikortin arvoinen? Eiköhän tämä ystävä pääse lapsineen museoihin ja uimahalleihin ilman ap:täkin?
Lue nämä viestit, ainakaan minä en jaksa sulla alkaa selittäämään, mistä tässä oli kyse. Vinkiksi sanon, että kyse ei ollut yhdestä ystävästä eikä yhdestä tapaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
Jos yhtään lohduttaa, syynä tuskin on se, ettei sulla ole lapsia. Meillä oli entisen ystäväni kanssa molemmilla lapsia, mutta siitä huolimatta jonkin ajan päästä huomasin, että ystäväni mielestä mun seurani vuoksi ei kannattanut uhrata lapsenvahtikorttia.
- Nr 69 -Kiitos tästä! Näinhän se varmaan on. Toivottavasti sinullekin on tullut uusia ihmisiä elämään, sellaisia, jotka arvostavat seuraasi - tai eivät tarvitse lapsenvahtia!
ap
En kyllä ymmärrä, miksette voi nähdä paikassa, joka on mielekäs niin lapsille ja aikuisille? Esim. uimahalli, joku asiallinen ravintola, museo tms. Jos lapset täytyy ottaa mukaan, niin parempihan se olisi, jos paikka sopisi kaikille eikö olisi joku Hoplop tai mäkki.
Tämän takia minulla on villiintynyt välit lapsettomiin kavereihin. Minusta on mukava käyttää vapaapäivä käymällä museossa ja syömässä, mennä kesällä Suomenlinnaan piknikille tai vaikka ihan rannalla lukien tai leffassa. Näitä voin tehdä myös lasten kanssa.
Lapsettomat kaverit eivät voi lähteä mukaan koska piknik on yhtä kuin pussiviiniä ja ravintola sama kuin pubi.
Ei heidän ole kanssani pakko viettää aikaa mutta hieman turhauttaa sitten kuunnella sitä ettei minua koskaan enää näe kun itse eivät halua lähteä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
No ei nyt ystäviä tarvitse vaihtaa, mutta toki kaveripiiri muuttuu elämän myötä ja eri vaiheissa viettää eri määrän aikaa eri ihmisten kanssa. Itse en kyllä viettäisi vähää vapaa-aikaa jutuissa, mitkä eivät itseäni ollenkaan kiinnosta ihan riippumatta siitä, kysyykö lapsellinen ja lapseton mukaan. Toisaalta myös lapsissa (vanhemmissa) on todella paljon eroja; toisten kanssa voi hyvin mennä lounaalle johonkin kiinalaiseen vaikka; lapsi syö sen mitä syö ja aikuiset pääosin pystyvät juttelemaan keskenään. Toiset taas kauhistuvat ajatuksestakin viedä lapsi johonkin tuollaiseen paikkaan ja joka hetki lapsi saa keskeyttää aikuisten puheen. No, näiden toisenlaisten kanssa en syömässä käy, kun en tosiaan tuollaista jaksa.
Ap:n kannattaa ihan rauhassa olla itsekäs ja sanoa, ettei halua yökerhoon tulla, kun et siellä viihdy. Vietä aikaa niiden kanssa, joiden kanssa tekeminen on myös sinulle mielekästä.
Samalla kun sanotaan, että ei ystäviä tarvi vaihtaa, sanotaan, että vietä vaan aikaa semmoisten kanssa, joka on mielekästä. Mitä muuta se käytännössä tarkoittaa kuin ystävien vaihtoa?
Ei kai tässä nyt kukaan sentään ehdota, että AP roikuttaa näitä muka ystäviä vielä jollakin tavalla mukana, mutta seuransa hakee muualta.
No lapsuudenystäviin tuskin kannattaa mitään välejä poikkasta, vaikkei aikaa juuri nyt viettäisikään heidän kanssa. Kymmenen vuoden päsätä tilanne saattaa taas olla ihan erilainen, jolloin yhteistä tekemistä taas löytyy.
Voi varmaan löytyäkin. APsta en osaa sanoa, mutta itse en olisi taas kymmenen vuoden päästä tiedustelemaan olisi ystävällä kenties nyt kiinnosta panostaa minuun aikaa. Kyse tässä on ollut siitä, että AP kokee, että ystävyys on ollut yksipuoleista, hänen joustamistaan ei ole arvostettu eikä näin ollen häntä ystävänä. VOihan se olla että 10 vuoden päästä lapsuudenystävällä on tyhjä olo, lapset lentäneet pesästä ja mieskin etääntynyt. SIinä varmaan tulee mieleen, että APn kanssa mökkiviikonloppu olisi ihana, semmoista kuin nuorena. AP vaan tuskin enää on kuvioissa vaan ihan muualla niiden ystävien kanssa, jotka ovat tämänkin 10 vuotta kiinnostuneet hänen seurastaan. Toivon ainakin niin!
Mä ainakin olen todennut, että aikoja sitten hiipuneet ystävyydet eivät enää ole palanneet ystävyyksiksi. Vaikka on koitettu muutaman kerran tavatakin, vuodet välissä ovat tehneet tehtävänsä. Eikä tämä mitenkään liity lapsiin, itsellänikin on lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
Ei se ole helppoa, mutta joissain tilanteissa se on välttämätöntä. Ystävät kasvavat joskus erilleen. Silloin on siirryttävä elämässä eteen päin. Nyt sinä muutuit. Heillä on vielä samanlaiset kiinnostuksenkohteet kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
Jos yhtään lohduttaa, syynä tuskin on se, ettei sulla ole lapsia. Meillä oli entisen ystäväni kanssa molemmilla lapsia, mutta siitä huolimatta jonkin ajan päästä huomasin, että ystäväni mielestä mun seurani vuoksi ei kannattanut uhrata lapsenvahtikorttia.
- Nr 69 -Kiitos tästä! Näinhän se varmaan on. Toivottavasti sinullekin on tullut uusia ihmisiä elämään, sellaisia, jotka arvostavat seuraasi - tai eivät tarvitse lapsenvahtia!
ap
En kyllä ymmärrä, miksette voi nähdä paikassa, joka on mielekäs niin lapsille ja aikuisille? Esim. uimahalli, joku asiallinen ravintola, museo tms. Jos lapset täytyy ottaa mukaan, niin parempihan se olisi, jos paikka sopisi kaikille eikö olisi joku Hoplop tai mäkki.
Miksi pitäisi? Miksi juuri ap:n pitäisi suostua taas joustamaan? Ei hänen tarvitse, hänellä on nykyisin muitakin ystäviä ja kavereita.
Eihän se ole joustamista, jos paikka on kiakille mieluinen, vaan silloin nimenomaan kaikkien mielipide on otettu huomioon?
Edelleen...miksei ap voisi mennä museoihin ja uimaan niiden ystäviensä kanssa, joille hän on tärkeämpi kuin tälle yhdelle? Miksi hänen pitäisi mennä juuri tämän kanssa, jolle ap ei ole lapsinvahtikortin arvoinen? Eiköhän tämä ystävä pääse lapsineen museoihin ja uimahalleihin ilman ap:täkin?
Lue nämä viestit, ainakaan minä en jaksa sulla alkaa selittäämään, mistä tässä oli kyse. Vinkiksi sanon, että kyse ei ollut yhdestä ystävästä eikä yhdestä tapaamisesta.
Ei sun tarvitsekaan selittää. Minä ymmärrän ihan hyvin, mistä ap:n tilanteessa on ollut kyse. Siitä, että ap on ollut koko ajan tälle ystävälleen "varaystävä" tai pikemminkin vain kaveri. Hänen kanssaan on tehty asioita, joihin ei ole tarvinnut uhrata kallisarvoista lapsenvahtikorttia. Sen vuoksi kommentoin ehdotukseesi, että ap edelleen jatkaisi kaverinsa ja tämän lasten tapaamista, että ei hänen tarvitse. Hän itsekin kertoi, että hänellä on muitakin ystäviä ja kavereita. Parempia sellaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
Jos yhtään lohduttaa, syynä tuskin on se, ettei sulla ole lapsia. Meillä oli entisen ystäväni kanssa molemmilla lapsia, mutta siitä huolimatta jonkin ajan päästä huomasin, että ystäväni mielestä mun seurani vuoksi ei kannattanut uhrata lapsenvahtikorttia.
- Nr 69 -Kiitos tästä! Näinhän se varmaan on. Toivottavasti sinullekin on tullut uusia ihmisiä elämään, sellaisia, jotka arvostavat seuraasi - tai eivät tarvitse lapsenvahtia!
ap
En kyllä ymmärrä, miksette voi nähdä paikassa, joka on mielekäs niin lapsille ja aikuisille? Esim. uimahalli, joku asiallinen ravintola, museo tms. Jos lapset täytyy ottaa mukaan, niin parempihan se olisi, jos paikka sopisi kaikille eikö olisi joku Hoplop tai mäkki.
Tämän takia minulla on villiintynyt välit lapsettomiin kavereihin. Minusta on mukava käyttää vapaapäivä käymällä museossa ja syömässä, mennä kesällä Suomenlinnaan piknikille tai vaikka ihan rannalla lukien tai leffassa. Näitä voin tehdä myös lasten kanssa.
Lapsettomat kaverit eivät voi lähteä mukaan koska piknik on yhtä kuin pussiviiniä ja ravintola sama kuin pubi.
Ei heidän ole kanssani pakko viettää aikaa mutta hieman turhauttaa sitten kuunnella sitä ettei minua koskaan enää näe kun itse eivät halua lähteä mukaan.
Teillä on erilaiset alkoholin käyttötavat. Sopeennut vaan siihen, että kaverisi ovat mukana pikkukänässä niin teillä on ihan hieno piknikpäivä!
Toisaalta sulla on välit ihan villiintyneet, joten ehkä siellä jotain yhteisä kumminkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
Jos yhtään lohduttaa, syynä tuskin on se, ettei sulla ole lapsia. Meillä oli entisen ystäväni kanssa molemmilla lapsia, mutta siitä huolimatta jonkin ajan päästä huomasin, että ystäväni mielestä mun seurani vuoksi ei kannattanut uhrata lapsenvahtikorttia.
- Nr 69 -Kiitos tästä! Näinhän se varmaan on. Toivottavasti sinullekin on tullut uusia ihmisiä elämään, sellaisia, jotka arvostavat seuraasi - tai eivät tarvitse lapsenvahtia!
ap
En kyllä ymmärrä, miksette voi nähdä paikassa, joka on mielekäs niin lapsille ja aikuisille? Esim. uimahalli, joku asiallinen ravintola, museo tms. Jos lapset täytyy ottaa mukaan, niin parempihan se olisi, jos paikka sopisi kaikille eikö olisi joku Hoplop tai mäkki.
Tämän takia minulla on villiintynyt välit lapsettomiin kavereihin. Minusta on mukava käyttää vapaapäivä käymällä museossa ja syömässä, mennä kesällä Suomenlinnaan piknikille tai vaikka ihan rannalla lukien tai leffassa. Näitä voin tehdä myös lasten kanssa.
Lapsettomat kaverit eivät voi lähteä mukaan koska piknik on yhtä kuin pussiviiniä ja ravintola sama kuin pubi.
Ei heidän ole kanssani pakko viettää aikaa mutta hieman turhauttaa sitten kuunnella sitä ettei minua koskaan enää näe kun itse eivät halua lähteä mukaan.
Miten lapset estävät viinin nauttimisen piknikillä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
Jos yhtään lohduttaa, syynä tuskin on se, ettei sulla ole lapsia. Meillä oli entisen ystäväni kanssa molemmilla lapsia, mutta siitä huolimatta jonkin ajan päästä huomasin, että ystäväni mielestä mun seurani vuoksi ei kannattanut uhrata lapsenvahtikorttia.
- Nr 69 -Kiitos tästä! Näinhän se varmaan on. Toivottavasti sinullekin on tullut uusia ihmisiä elämään, sellaisia, jotka arvostavat seuraasi - tai eivät tarvitse lapsenvahtia!
ap
En kyllä ymmärrä, miksette voi nähdä paikassa, joka on mielekäs niin lapsille ja aikuisille? Esim. uimahalli, joku asiallinen ravintola, museo tms. Jos lapset täytyy ottaa mukaan, niin parempihan se olisi, jos paikka sopisi kaikille eikö olisi joku Hoplop tai mäkki.
Miksi pitäisi? Miksi juuri ap:n pitäisi suostua taas joustamaan? Ei hänen tarvitse, hänellä on nykyisin muitakin ystäviä ja kavereita.
Eihän se ole joustamista, jos paikka on kiakille mieluinen, vaan silloin nimenomaan kaikkien mielipide on otettu huomioon?
Edelleen...miksei ap voisi mennä museoihin ja uimaan niiden ystäviensä kanssa, joille hän on tärkeämpi kuin tälle yhdelle? Miksi hänen pitäisi mennä juuri tämän kanssa, jolle ap ei ole lapsinvahtikortin arvoinen? Eiköhän tämä ystävä pääse lapsineen museoihin ja uimahalleihin ilman ap:täkin?
Lue nämä viestit, ainakaan minä en jaksa sulla alkaa selittäämään, mistä tässä oli kyse. Vinkiksi sanon, että kyse ei ollut yhdestä ystävästä eikä yhdestä tapaamisesta.
Ei sun tarvitsekaan selittää. Minä ymmärrän ihan hyvin, mistä ap:n tilanteessa on ollut kyse. Siitä, että ap on ollut koko ajan tälle ystävälleen "varaystävä" tai pikemminkin vain kaveri. Hänen kanssaan on tehty asioita, joihin ei ole tarvinnut uhrata kallisarvoista lapsenvahtikorttia. Sen vuoksi kommentoin ehdotukseesi, että ap edelleen jatkaisi kaverinsa ja tämän lasten tapaamista, että ei hänen tarvitse. Hän itsekin kertoi, että hänellä on muitakin ystäviä ja kavereita. Parempia sellaisia.
Pakko se varmaan on uskoa, että näin se on ollut. Ja ellen ihan varakaveri, niin ainakin se helppo kaveri, sillä äitikaverien on ollut vaikeampi saada koko porukkansa liikkeelle kuin minut yksin.
Asia koskettaa nyt useampaakin ystävääni, sillä heidän kaikkien kanssa on ollut enempi vähempi sama tilanne. Sen vuoksi tuntuu kipeältä, että olen se kyydistä pudotettu, mutta kyllä siltäkin alkaa tuntumaan, että yksipuoliselta tuntuvan joustamisen jaksaminen olisi vielä kipeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
Jos yhtään lohduttaa, syynä tuskin on se, ettei sulla ole lapsia. Meillä oli entisen ystäväni kanssa molemmilla lapsia, mutta siitä huolimatta jonkin ajan päästä huomasin, että ystäväni mielestä mun seurani vuoksi ei kannattanut uhrata lapsenvahtikorttia.
- Nr 69 -Kiitos tästä! Näinhän se varmaan on. Toivottavasti sinullekin on tullut uusia ihmisiä elämään, sellaisia, jotka arvostavat seuraasi - tai eivät tarvitse lapsenvahtia!
ap
En kyllä ymmärrä, miksette voi nähdä paikassa, joka on mielekäs niin lapsille ja aikuisille? Esim. uimahalli, joku asiallinen ravintola, museo tms. Jos lapset täytyy ottaa mukaan, niin parempihan se olisi, jos paikka sopisi kaikille eikö olisi joku Hoplop tai mäkki.
Miksi pitäisi? Miksi juuri ap:n pitäisi suostua taas joustamaan? Ei hänen tarvitse, hänellä on nykyisin muitakin ystäviä ja kavereita.
Eihän se ole joustamista, jos paikka on kiakille mieluinen, vaan silloin nimenomaan kaikkien mielipide on otettu huomioon?
Edelleen...miksei ap voisi mennä museoihin ja uimaan niiden ystäviensä kanssa, joille hän on tärkeämpi kuin tälle yhdelle? Miksi hänen pitäisi mennä juuri tämän kanssa, jolle ap ei ole lapsinvahtikortin arvoinen? Eiköhän tämä ystävä pääse lapsineen museoihin ja uimahalleihin ilman ap:täkin?
Lue nämä viestit, ainakaan minä en jaksa sulla alkaa selittäämään, mistä tässä oli kyse. Vinkiksi sanon, että kyse ei ollut yhdestä ystävästä eikä yhdestä tapaamisesta.
Ei sun tarvitsekaan selittää. Minä ymmärrän ihan hyvin, mistä ap:n tilanteessa on ollut kyse. Siitä, että ap on ollut koko ajan tälle ystävälleen "varaystävä" tai pikemminkin vain kaveri. Hänen kanssaan on tehty asioita, joihin ei ole tarvinnut uhrata kallisarvoista lapsenvahtikorttia. Sen vuoksi kommentoin ehdotukseesi, että ap edelleen jatkaisi kaverinsa ja tämän lasten tapaamista, että ei hänen tarvitse. Hän itsekin kertoi, että hänellä on muitakin ystäviä ja kavereita. Parempia sellaisia.
Pakko se varmaan on uskoa, että näin se on ollut. Ja ellen ihan varakaveri, niin ainakin se helppo kaveri, sillä äitikaverien on ollut vaikeampi saada koko porukkansa liikkeelle kuin minut yksin.
Asia koskettaa nyt useampaakin ystävääni, sillä heidän kaikkien kanssa on ollut enempi vähempi sama tilanne. Sen vuoksi tuntuu kipeältä, että olen se kyydistä pudotettu, mutta kyllä siltäkin alkaa tuntumaan, että yksipuoliselta tuntuvan joustamisen jaksaminen olisi vielä kipeämpää.
Tämä siis ap, unohtui laittaa.
Minä olen ollut myös pitkään varakaveri, minun kanssa tehdään sitä mitä ei sitten koko porukalla tai kun ei ketään muuta saada mukaan ulos.
Olenkin alkanut viihtyä ihan yksin. En kaipaa seuraa kun lähden viettämään aikaa kodin ulkopuolelle.
Välillä hieman harmittaa kuulla kun muut oli isolla porukalla jossain juhlimassa ja minua ei edes pyydetty mukaan.
Kyse ei ole siitä etteikö minua pidettäisi hyvänä ystävänä, minä nimittäin olen se jonka päälle kyllä kaadetaan kaikki murheet. En vain kelpaa mukaan hauskanpitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla nyt on varmaan vaan vääränlaisia kavereita. Tai sitten on jotenkin ap:n vaikea ymmärtää, että yksien kavereiden kanssa tehdään yhdenlaisia asioita, toisien kanssa toisenlaisia?
Muakaan ei saisi millekään mökkiviikonlopulle ilman miestä ja lapsia. Jos järjestyy täysin lapseton viikonloppu, käytetään se miehen kanssa parisuhteeseen.
Yksin kavereiden kanssa mennään yökerhoihin ja käyttäydytään kuin pahaiset kakarat, osalla meistä on lapsia, osalla ei. Toisten kanssa tavataan kaupungilla, voidaan käydä syömässä, leffassa, kahvilla, museoissa jne. Ja joidenkin kanssa sitten istutaan iltoja milloin kenenkin luona, perheet matkassa mukana. Joku kavereista kestää tekemistä laidasta laitaan, joku kaihtaa kaikkea muuta kuin ns. omaa lokeroaan. Se on ihan fine. Aikaa nimittäin on sekä lapsellisella että lapsettomalla käytössään rajallisesti "ja sen kerran kun voi" tahtoo jokainen päättää mitä ajallaan tekee. Ainakaan itseäni ei yhtään huvita kovin rajallista vapaata aikaa laittaa mihinkään epämiellyttäväksi kokemaani.
Turha tehdä itsestään marttyyria, joka aina joustaa. Jos yökerhoilu ei kiinnosta, älä yökerhoile. Ehdota sinnikkäästi muuta tekemistä. Alle yläkouluikäisten lasten vanhempien kanssa joutuu kuitenkin hyväksymään sen, että siihen muuhun tekemiseen ei välttämättä olla valmiita käyttämään lapsenvahtikorttia, koska se muu on tehtävissä lasten kanssakin.
Niin, tämä ketju on ollut silmiä avaava. Nyt on niin, että ei mua kiinnosta enää sinnikkäästi ehdotella muuta tekemistä. Hyväksyn sen, että nämä ystäväni haluavat edelleen panostaa ensisijaisesti perheeseensä ja toisijaisesti yökerhossa kuin pahaiset kakarat käyttäytymiseen.
Ei minun tosiaan tarvitse hyväksyä mitään muuta kuin se, että nämä ihmiset eivät ole enää oikeastaan ystäviäni.
Kun on niitä muitakin tosiaan, joiden kanssa asioita tehdä. Se, mikä vähän vielä näissä kannanotoissa hämmentää, on, että ilmeisesti joidenkin on helppo vaihtaa vanhat ystävät uusiin, itselle paremmin sopiviin. Se näyttäytyy itselleni vielä vähän vaikeana ja surullisena juttuna. Mutta toivottavasti ei ole sitä tällä "äitikaveripiirille".
ap
Jos yhtään lohduttaa, syynä tuskin on se, ettei sulla ole lapsia. Meillä oli entisen ystäväni kanssa molemmilla lapsia, mutta siitä huolimatta jonkin ajan päästä huomasin, että ystäväni mielestä mun seurani vuoksi ei kannattanut uhrata lapsenvahtikorttia.
- Nr 69 -Kiitos tästä! Näinhän se varmaan on. Toivottavasti sinullekin on tullut uusia ihmisiä elämään, sellaisia, jotka arvostavat seuraasi - tai eivät tarvitse lapsenvahtia!
ap
En kyllä ymmärrä, miksette voi nähdä paikassa, joka on mielekäs niin lapsille ja aikuisille? Esim. uimahalli, joku asiallinen ravintola, museo tms. Jos lapset täytyy ottaa mukaan, niin parempihan se olisi, jos paikka sopisi kaikille eikö olisi joku Hoplop tai mäkki.
Tämän takia minulla on villiintynyt välit lapsettomiin kavereihin. Minusta on mukava käyttää vapaapäivä käymällä museossa ja syömässä, mennä kesällä Suomenlinnaan piknikille tai vaikka ihan rannalla lukien tai leffassa. Näitä voin tehdä myös lasten kanssa.
Lapsettomat kaverit eivät voi lähteä mukaan koska piknik on yhtä kuin pussiviiniä ja ravintola sama kuin pubi.
Ei heidän ole kanssani pakko viettää aikaa mutta hieman turhauttaa sitten kuunnella sitä ettei minua koskaan enää näe kun itse eivät halua lähteä mukaan.Teillä on erilaiset alkoholin käyttötavat. Sopeennut vaan siihen, että kaverisi ovat mukana pikkukänässä niin teillä on ihan hieno piknikpäivä!
Toisaalta sulla on välit ihan villiintyneet, joten ehkä siellä jotain yhteisä kumminkin on.
Villintyneet on viilentyneet ja kaverit ei lähde mukaan koska heille ei käy se etten minä vedä kännejä.
Ja minun ei tarvitse sopeutua erilaisiin alkoholin käyttötapoihin kun kaverit jättää tulematta jos piknik ei tapahdu iltamyöhään ja minä myös vetämässä kännejä.
Ei minua siis haittaa mennä ilman heitä, haittaa se ettei nämä kaverit itse tajua miksi minun kanssani eivät enää vietä aikaa. Se on heidän oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo juontaa juurensa siitä, että lapselliset ajattelevat lapsettoman aina joustavan. Missä tilanteessa tahansa. Töissä, illanvietossa, lomareissulla...
Lasten hankinta tekee suurimmasta osasta ihmisiä aivan hurjan itsekkäitä.
Ikävä kyllä, siltä se alkaa tuntumaan! Lisäksi kurjalta tuntuu se, että he odottavat minulta selvästi juuri sitä, että en olisi muuttunut miksikään sinä aikana, kun he enimmäkseen hoitivat lapsiaan kotona. Eli että kyllähän nyt SINÄ haluat baariin, ja kyllähän nyt SINÄ jaksat aamuun asti riekkua, mitä, etkö SINÄ ota enää uutta lasillista...joo, silloin kun bailattiin koko ajan, olin bilehile ja riekuin jatkojen jatkot, mutta kun olen nyt aika paljon eri ihminen.
Se alkaa loukkaamaan, että tuntuu, että he näkevät minut vain bailuseurana, että kiinnostaako edes se, kuka minä oikeastaan olen ja mitä mulle kuuluu.
ap
Mitä sitä niiden kanssa sitten olemaan. En minäkään noita lapsettomia kavereita tapaa kun esim tavallinen kahvilla käyminen ei meinaa onnistua ilman että siihen pitää alkoholia saada mukaan.
Jos tulee vain viestejä "lähdetään radalle" niin vastaan ettei kiinnosta enkä sen jälkeen jaksa itse kysellä kuulumisia jos ei minultakaan kysytä.
Ihmiset muuttuu ja se ystävyydet hiipuu pois ja se pitää hyväksyä.
Outoja lapsettomia kavereita sulla, ei voi muuta sanoa. Paljon pitäs maksaa, että lähtisin baariin tai juomaan, vaikka olen sinkku ja lapseton. Ei kiitos.
Mä ymmärrän aloituksen hyvin, vaikka mulla onkin yksi lapsi. En jaksaisi ravata missään yökerhoissa, vaan ihan perushengailua tai vaikka sitä parempaa syömistä. Rauhallinen pubikin on oikein mainio vaihtoehto, missä kuulee puhetta. Muutama sellainen, jotka on tehny lapset nuorena, haluaa yökerhoihin. Itekin toki joskus, mutta vain jos tanssijalkaa vipattaa, rahaa yökerhot saa minulta huonosti. Ja muutenkin olisi mukava herätä seuraavana aamuna virkeänä, kun kotona tosiaan on se lapsi odottamassa miehen kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Oon huomannut saman mutta mun kaveripiirissä ne on vaan ne eronneet äidit jotka hinkuu yökerhoon.