Nykyaikana korostetaan ihan liikaa "vapautta" ja "itsenäisyyttä"
Ja liian vähän vastuuta ja velvollisuutta.
Sitoutuminen varsinkin tuntuu olevan suorastaan kirosana. Mutta miettikääpä nyt: arvokkaat asiat vaativat sitoutumista. Parisuhde ja perhe erityisesti.
Kommentit (41)
Varsinkin kun nykyaja vapaus ja itsenäisyys ei ole vapautta eikä itsenäisyyttä, vaan niiden irvikuvia.
Vastuusta ja velvollisuudesta ei kyllä nykyään puhuta tarpeeksi. Kaikkien pitäisi vaan saada mennä ja olla vapaasti. Saat kohdella muita kuin roskaa, mutta sinun ei tarvitse pyytää anteeksi. Oppilaat pompottaa opettajia, muistuttaako vanhemmat heitä, että heillä oppiVELVOLLISUUS? Jos teen pahaa elämässä, niin kävellään vaan karkuun, suhteet päätetään ghostaamalla, ihmisiä käytetään vain seksiin samalla kun lupaillaan hunajaa, mutta vika tietenkin vain iinä käytetyssä: "mitäs uskoit?"
Maailma tekee minulle pahan olon
Taas joku turtunut vanhus kiukuttelee netissä. Joillain on elämässä muutakin kuin perhe tai parisuhde. Ne ei ole kaikille elämän tärkeimmät arvot.
Vierailija kirjoitti:
Mikä nyt sitten kenellekin on arvokasta. Itse en pidä parisuhdetta tai sitoutumista minään. Se on kyllä totta että siellä vapauspuolella se tiedotus ja valistus on, ei niinkään velvollisuuksissa.
Mitä arvokasta elämässäsi on? Oma nautinto? Saattaa kuulostaa hyökkäävältä näin suora oletus mutta kysyn ihan neutraalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä nyt sitten kenellekin on arvokasta. Itse en pidä parisuhdetta tai sitoutumista minään. Se on kyllä totta että siellä vapauspuolella se tiedotus ja valistus on, ei niinkään velvollisuuksissa.
Mitä arvokasta elämässäsi on? Oma nautinto? Saattaa kuulostaa hyökkäävältä näin suora oletus mutta kysyn ihan neutraalisti.
En ole keneltä kysyit, mutta se tuntuu olevan ajava voima nykyään. Ja tietenkin aina ollut, kun olot olleet huonommat, mutta mikä syy nyt on? Mikä syy on sille, että emme ole inhimillisiä toisiamme kohtaan? Mennään aina vain minä edellä?
Vierailija kirjoitti:
Taas joku turtunut vanhus kiukuttelee netissä. Joillain on elämässä muutakin kuin perhe tai parisuhde. Ne ei ole kaikille elämän tärkeimmät arvot.
Maailmassa on paljon muutakin arvokasta kuin perhe ja parisuhde. Ikävän monelle kaikkein suurin arvo tuntuu olevan oma nautinto ja liian monelle se tarkoittaa kuluttamista ja viihdettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä nyt sitten kenellekin on arvokasta. Itse en pidä parisuhdetta tai sitoutumista minään. Se on kyllä totta että siellä vapauspuolella se tiedotus ja valistus on, ei niinkään velvollisuuksissa.
Mitä arvokasta elämässäsi on? Oma nautinto? Saattaa kuulostaa hyökkäävältä näin suora oletus mutta kysyn ihan neutraalisti.
Vapaasti ja itsenäisesti elää itseni ja muiden kannalta hyvä elämä vahingoittamatta ketään.
Miksi sitä ei muka voi ilman parisuhdetta tehdä? Ketä minun itsenäisyyteni ja vapauteni häiritsee, paitsi [epäitsenäistä ja epävapaata ap:tä]?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä nyt sitten kenellekin on arvokasta. Itse en pidä parisuhdetta tai sitoutumista minään. Se on kyllä totta että siellä vapauspuolella se tiedotus ja valistus on, ei niinkään velvollisuuksissa.
Mitä arvokasta elämässäsi on? Oma nautinto? Saattaa kuulostaa hyökkäävältä näin suora oletus mutta kysyn ihan neutraalisti.
En ole keneltä kysyit, mutta se tuntuu olevan ajava voima nykyään. Ja tietenkin aina ollut, kun olot olleet huonommat, mutta mikä syy nyt on? Mikä syy on sille, että emme ole inhimillisiä toisiamme kohtaan? Mennään aina vain minä edellä?
Kilpailuyhteiskunta. Materialismi. Somen pahentama statuskilpailu. Järjetön jatkuvan "parantumisen" ja "kehittymisen" tavoittelu. Jos jostakusta voi olla hyötyä, käytä hyväksesi - jos jostakusta ei ole, sivuuta hänet.
Kulttuurin pinnallistuminen ja banalisoituminen. Roskaviihdettä on ollut aina mutta nykyään jotain temppareita nostetaan täälläkin keskustelun ykkösaiheiksi ja esitetään jonakin ihailtavana.
Olisi vaikka kuinka paljon paasattavaa...
Jos nykyaikana korostuu vapaus ja itsenäisyys, se johtuu siitä että isoin osa ihmisistä arvostaa niitä. Maailma on nyt sellainen. Elä sen kanssa.
Itseäni ei kiinnosta vastuun kasaaminen harteilleni muiden määräyksestä. Aion nauttia tästä ainoasta elämästäni niin paljon kuin mahdollista. En käytä sitä siihen että eläisin tehdäkseni sinun elämästäsi parempaa. Sääli että et kykene nauttimaan elämästäsi ilman muiden apua, mutta se ei ole minun ongelmani.
Kerronpa sinulle, aloittaja, jotakin mikä aiheuttaa sinulle pahan päänsäryn: en oikeasti tarvitse muiden seuraa ollenkaan. Voisin olla täysin onnellinen autiolla saarella. Tämä on sinusta kamalaa, kun olet olemassa vain muiden ihmisten kautta. Sinusta tuntuu hylätyltä kun joku voi elää ilman muita ihmisiä. Mutta minunlaisiani on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä nyt sitten kenellekin on arvokasta. Itse en pidä parisuhdetta tai sitoutumista minään. Se on kyllä totta että siellä vapauspuolella se tiedotus ja valistus on, ei niinkään velvollisuuksissa.
Mitä arvokasta elämässäsi on? Oma nautinto? Saattaa kuulostaa hyökkäävältä näin suora oletus mutta kysyn ihan neutraalisti.
En ole keneltä kysyit, mutta se tuntuu olevan ajava voima nykyään. Ja tietenkin aina ollut, kun olot olleet huonommat, mutta mikä syy nyt on? Mikä syy on sille, että emme ole inhimillisiä toisiamme kohtaan? Mennään aina vain minä edellä?
Kilpailuyhteiskunta. Materialismi. Somen pahentama statuskilpailu. Järjetön jatkuvan "parantumisen" ja "kehittymisen" tavoittelu. Jos jostakusta voi olla hyötyä, käytä hyväksesi - jos jostakusta ei ole, sivuuta hänet.
Kulttuurin pinnallistuminen ja banalisoituminen. Roskaviihdettä on ollut aina mutta nykyään jotain temppareita nostetaan täälläkin keskustelun ykkösaiheiksi ja esitetään jonakin ihailtavana.
Olisi vaikka kuinka paljon paasattavaa...
Jo muinaiset roomalaiset kauhistelivat tasan samoja asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä nyt sitten kenellekin on arvokasta. Itse en pidä parisuhdetta tai sitoutumista minään. Se on kyllä totta että siellä vapauspuolella se tiedotus ja valistus on, ei niinkään velvollisuuksissa.
Mitä arvokasta elämässäsi on? Oma nautinto? Saattaa kuulostaa hyökkäävältä näin suora oletus mutta kysyn ihan neutraalisti.
En ole keneltä kysyit, mutta se tuntuu olevan ajava voima nykyään. Ja tietenkin aina ollut, kun olot olleet huonommat, mutta mikä syy nyt on? Mikä syy on sille, että emme ole inhimillisiä toisiamme kohtaan? Mennään aina vain minä edellä?
"Ihmiset ovat niin itsekkäitä. Kaikkien pitäisi ajatella enemmän MINUA ja MINULLE tärkeitä asioita!!!"
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin kun nykyaja vapaus ja itsenäisyys ei ole vapautta eikä itsenäisyyttä, vaan niiden irvikuvia.
Annapa esimerkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä nyt sitten kenellekin on arvokasta. Itse en pidä parisuhdetta tai sitoutumista minään. Se on kyllä totta että siellä vapauspuolella se tiedotus ja valistus on, ei niinkään velvollisuuksissa.
Mitä arvokasta elämässäsi on? Oma nautinto? Saattaa kuulostaa hyökkäävältä näin suora oletus mutta kysyn ihan neutraalisti.
Juu en loukkaannu, enkä koe hyökkäävänä kun noin kerran ilmoitat kysyväsi neutraalisti. Arvostan omassa elämässäni vapautta tehdä mitä haluan ilman kompromisseja. Saattaa kuulostaa hyvin itsekkäältä mutta en koe kenellekään olevani velkaa ja nautin siitä että tulen toimeen omillani, omilla ehdoillani ja kenenkään auttamatta. Autan kyllä muita mielelläni jos jollain on tarve, tuleehan siitä itsellekin hyvä mieli. Ja tuo toinen kysymykseesi vastannut tuntuu ajattelevan että se että viihtyy ihan yksinänsä on merkki siitä ettei voisi samalla olla inhimillinen kanssaihmisiä kohtaan. Eihän se näin ole paitsi hyvin kapeasti katsottuna. En kaikesta huolimatta mene 'minä edellä' vaan tajuan olevani osanen isompaa.
Miksi sua liikuttaa miten muut elää ja toimii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä nyt sitten kenellekin on arvokasta. Itse en pidä parisuhdetta tai sitoutumista minään. Se on kyllä totta että siellä vapauspuolella se tiedotus ja valistus on, ei niinkään velvollisuuksissa.
Mitä arvokasta elämässäsi on? Oma nautinto? Saattaa kuulostaa hyökkäävältä näin suora oletus mutta kysyn ihan neutraalisti.
Vapaasti ja itsenäisesti elää itseni ja muiden kannalta hyvä elämä vahingoittamatta ketään.
Miksi sitä ei muka voi ilman parisuhdetta tehdä? Ketä minun itsenäisyyteni ja vapauteni häiritsee, paitsi [epäitsenäistä ja epävapaata ap:tä]?
Ei se parisuhdetta vaadi eikä kukaan ole niin väittänytkään, mainitsin sen vain malliesimerkkinä sitoutumista vaativasta asiasta.
Tuo "elää elämäni ketään loukkaamatta" on vain ehdoton minimi ihmiseltä. Jokainen kykenevä on nähdäkseni velvollinen tekemään vähän ylimääräistä tämän maailman parantamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä nyt sitten kenellekin on arvokasta. Itse en pidä parisuhdetta tai sitoutumista minään. Se on kyllä totta että siellä vapauspuolella se tiedotus ja valistus on, ei niinkään velvollisuuksissa.
Mitä arvokasta elämässäsi on? Oma nautinto? Saattaa kuulostaa hyökkäävältä näin suora oletus mutta kysyn ihan neutraalisti.
En ole keneltä kysyit, mutta se tuntuu olevan ajava voima nykyään. Ja tietenkin aina ollut, kun olot olleet huonommat, mutta mikä syy nyt on? Mikä syy on sille, että emme ole inhimillisiä toisiamme kohtaan? Mennään aina vain minä edellä?
Kilpailuyhteiskunta. Materialismi. Somen pahentama statuskilpailu. Järjetön jatkuvan "parantumisen" ja "kehittymisen" tavoittelu. Jos jostakusta voi olla hyötyä, käytä hyväksesi - jos jostakusta ei ole, sivuuta hänet.
Kulttuurin pinnallistuminen ja banalisoituminen. Roskaviihdettä on ollut aina mutta nykyään jotain temppareita nostetaan täälläkin keskustelun ykkösaiheiksi ja esitetään jonakin ihailtavana.
Olisi vaikka kuinka paljon paasattavaa...
Kuka muka ihailee temppareita? 🤣 jos siis tarkotat temptation island tv-sarjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä nyt sitten kenellekin on arvokasta. Itse en pidä parisuhdetta tai sitoutumista minään. Se on kyllä totta että siellä vapauspuolella se tiedotus ja valistus on, ei niinkään velvollisuuksissa.
Mitä arvokasta elämässäsi on? Oma nautinto? Saattaa kuulostaa hyökkäävältä näin suora oletus mutta kysyn ihan neutraalisti.
Mikä sitten olisi elämässä arvokkaampaa kuin nautinto? Kuka sen sitten mistäkin saa. Joku saa sen perheestä, toinen seksistä, työstä, harrastuksista, päihteistä jne.
Itsenäisyys eli kyky huolehtia itsestään ja vapaus eli ei velvoitteita muita kohtaan on hyvin tärkeitä ominaisuuksia kun aletaan etsiä parisuhdetta ja etenkin silloin kun halutaan perustaa perhe.
Kuka nyt niitä haluaa sellainen kanssa joka ei selviä itse arjesta ja joutuu roikkumaan perheen ulkopuolisissa kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sua liikuttaa miten muut elää ja toimii?
Mitä se ketään liikuttaa kun yhteiskunta voi kollektiivisesti huonosti?
Mikä nyt sitten kenellekin on arvokasta. Itse en pidä parisuhdetta tai sitoutumista minään. Se on kyllä totta että siellä vapauspuolella se tiedotus ja valistus on, ei niinkään velvollisuuksissa.