Mitä tekisitte tällaiselle 6 - vuotiaalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pöydästä poisto ja yksin syömään toiseen pöytään. Seuraavana päivänä kysymys aiotko käyttäytyä kunnolla vai menetkö suosiolla eri pöytään.

Hakee huomiota joten mitä vähemmän sitä tuolla keinolla saa, sen parempi. Huomiota voisi sen sijaan korostetusti antaa kun toimii hyvin.

Tuostakin tulee traumat. Lapsi kokee itsensä hylätyksi ja yksinäiseksi, kun vaikeassa tunnetilassa ollessaan hänet jätetään yksin sen sijaan, että halattaisiin ja sanoitettaisiin ja osoitettaisiin, että ole arvokas. Tällaiset tilanteet ovat ne missä lapsi tarvitsee kaikkein eniten vanhemman läsnäoloa ja hyväksyntää.

Onko piereminen vaikea tunnetila

Ja varmasti on poika taas kyseessä. Tytöt ei ole noin aivovammaisia.

Pieni "sanoitustuokio" koivuniemen herran kanssa voisi olla paikallaan.

6 vuotiaalle voi jo kertoa, mitä ei-toivotusta käytöksestä seuraa. Voitte tehdä vaikka kuvataulun, jossa näkyy seuraukset: tahallinen piereminen ruokapöydässä johtaa pöydästä poistamiseen ja kaikenlaisen huomion poisvetämiseen. Näin seuraus ei tule lapselle yllätyksenä, mutta seuraus teolla kuitenkin on oltava. Erilliseen pöytään joutuminen ei ole traumatisoivaa, päinvastoin. Teette lapselle tärkeän kasvatuksellisen teon ja palveluksen opettamalla yhteiskunnan normeja, jotka oikeasti pitäisi oppia jo kotona. Teette oikein myös muuta lapsiryhmää kohtaan, joka näkee samalla, että heidän oikeuttaan turvalliseen hoitopäivään uskalletaan suojella.

Tietysti asia tulee käydä läpi myös vanhempien kanssa. Voit sanoa, että te ette voi hyväksyä tällaista käytöstä ja että näin olette ajatelleet jatkossa toimia. Jos vanhemmat eivät näe ongelmaa ja mitätöivät teidän keinonne, ongelmaan puuttuminen vaikeutuu. Silti voitte itse määritellä rajat päiväkodissa toimimiseen ja toteuttaa tämän mallin.

Kovin kauaa lapsi toimintaansa tuskin jatkaa, sillä tässä häneltä riistetään sekä valta toimia miten tykkää että se yleisö, jolta hän huomiota hakee. Ennustan, että hän huomaa piankin, että huomio pitää hakea jotenkin muuten. Osana tätä käytäntöä huomioitte tietysti lasta aina positiivisen kautta. Voitte kehua hyvin menneistä ruokailuista (kahden kesken, ettei kehu lietso pieremiseen), mutta tietysti kehutte myös kaikesta muusta.

Vierailija kirjoitti:

Pieni "sanoitustuokio" koivuniemen herran kanssa voisi olla paikallaan.

Ai päiväkodissa henkilökunnan taholta?

Miten ihminen saa tarkoituksella tulemaan?Itse ihan oikeasti pieraisen vain muutaman kerran vuodessa.En kärsi muutenkaan vatsavaivoista.

Jotain outoa on lapsen ruokavaliossa ja ruuan sulatuksessa.Onko jatkuvan piereskelyn taustalla ummetus,jatkuva purkan syönti tai laktoosi-intoleranssi.Jotkut ovat tosi herkkiä lisäaineille yms.

Kyllä lapsen ruokavalio pitää selvittää.Eiköhän piereskely lopu kun lopettaa hernekeiton,papusopan ym. syömisen.

Korvatillikka kun perseilee

Vierailija kirjoitti:

6 vuotiaalle voi jo kertoa, mitä ei-toivotusta käytöksestä seuraa. Voitte tehdä vaikka kuvataulun, jossa näkyy seuraukset: tahallinen piereminen ruokapöydässä johtaa pöydästä poistamiseen ja kaikenlaisen huomion poisvetämiseen.

Kuvataulu seinällä missä pierrään olisikin aika lystikäs.

Toteasin että olen epäonnistunut kasvattajana ja antaisin lapsen pois.

Nurkkaan häpeämään,siksi  aikaa     kun toiset syö .Opeta käytöstapoja.

Ensin käskisin vessaan pieremään. Jos ei mene ja pieree uudestaan, tahallaan, niin otan ruokalautasen ja lasta kädestä kiinni ja talutan hänet vessaan syömään.

Älä anna hänelle sellaista ruokaa joka pierettää.

Ei kukaan pysty tyhjästä pierukaasua kehittämään. Joku ruoka siinä on taustalla.