Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Lapsen outo kaveri

Vierailija
19.01.2020 |

Lapsemme on siis 7-vuotias ja kummastuttaa hänen kaverinsa arkuus. Ei siis uskalla tulla meille kylään, koska ei voi olla ilman äitiä? Ymmärtäisin että kyseessä olisi joku 3-vuotias, mutta ekaluokkalainen. Jos jää meille, on vain hiljainen kalpea lakana joka ei osaa rentoutua yhtään. Ei istu pöydän ääreen eikä halua syödä mitään... vaikka juttelen ja yritän tehdä ilmapiiriä mukavaksi. Mistä tällainen voi johtua? Harmittaa kun muualla on ihan oma itsensä mutta meidän kotona ei.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
19.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selektiivinen mutismi. eli valikoiva puhumattomuus. Olisiko siitä kyse? Älä ole lapselle ilkeä. Ei hän tahallaan niin käyttäydy

Vierailija
2/5 |
19.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei pidä jotenkin teistä ja teidän kodistanne. Yritätkö liikaa tuputtaa puhetta lapselle.

Anna lasten leikkiä ja olla omissa oloissaan, hittoako ne aikuiset sekantuu lasten leikkeihin.

Ja jos lapselle ei maistu mikään, niin mitäs sitten, hän ei syödä teillä, eikä olla samassa pöydässä kanssasi.

Sinä jotenkin ahdistat häntä, hän ei viihdy kanssasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
19.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä lapsi vaistoaa, että pidät häntä outona? Viihtyisitkö itse sellaisen ihmisen luona? Edellä tulikin jo hyviä neuvoja.

Vierailija
4/5 |
19.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tuo mitenkään erikoista ole. Meilläkin on tuttavapiirissä ekaluokkalainen, joka ei jää pihalle kavereiden kanssa leikkimään, jos äiti lähtee kilsan päähän kauppaan ja viipyy vartin. Osaksi selittyy luonteella, osaksi hanhiemokasvatuksella.

5/5 |
19.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi on vain tosi arka ja pelokas? Olin itse lapsena vähän samanlainen vieraissa ympäristöissä ja vieraiden kesken, tosin en ihan noin paljon.

Jos haluatte lapsen kaverin viihtyvän, olkaa hänelle ystävällisiä (tervehtikää ja hymyilkää), mutta älkää jututtako kovin paljon. Luultavasti hän ajan mittaan tulee vähän rohkeammaksi, vaikka ujo perustemperamentti säilyykin.