Lapsen outo kaveri
Lapsemme on siis 7-vuotias ja kummastuttaa hänen kaverinsa arkuus. Ei siis uskalla tulla meille kylään, koska ei voi olla ilman äitiä? Ymmärtäisin että kyseessä olisi joku 3-vuotias, mutta ekaluokkalainen. Jos jää meille, on vain hiljainen kalpea lakana joka ei osaa rentoutua yhtään. Ei istu pöydän ääreen eikä halua syödä mitään... vaikka juttelen ja yritän tehdä ilmapiiriä mukavaksi. Mistä tällainen voi johtua? Harmittaa kun muualla on ihan oma itsensä mutta meidän kotona ei.
Kommentit (5)
Ei pidä jotenkin teistä ja teidän kodistanne. Yritätkö liikaa tuputtaa puhetta lapselle.
Anna lasten leikkiä ja olla omissa oloissaan, hittoako ne aikuiset sekantuu lasten leikkeihin.
Ja jos lapselle ei maistu mikään, niin mitäs sitten, hän ei syödä teillä, eikä olla samassa pöydässä kanssasi.
Sinä jotenkin ahdistat häntä, hän ei viihdy kanssasi.
Ehkä lapsi vaistoaa, että pidät häntä outona? Viihtyisitkö itse sellaisen ihmisen luona? Edellä tulikin jo hyviä neuvoja.
Ei tuo mitenkään erikoista ole. Meilläkin on tuttavapiirissä ekaluokkalainen, joka ei jää pihalle kavereiden kanssa leikkimään, jos äiti lähtee kilsan päähän kauppaan ja viipyy vartin. Osaksi selittyy luonteella, osaksi hanhiemokasvatuksella.
Lapsi on vain tosi arka ja pelokas? Olin itse lapsena vähän samanlainen vieraissa ympäristöissä ja vieraiden kesken, tosin en ihan noin paljon.
Jos haluatte lapsen kaverin viihtyvän, olkaa hänelle ystävällisiä (tervehtikää ja hymyilkää), mutta älkää jututtako kovin paljon. Luultavasti hän ajan mittaan tulee vähän rohkeammaksi, vaikka ujo perustemperamentti säilyykin.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Selektiivinen mutismi. eli valikoiva puhumattomuus. Olisiko siitä kyse? Älä ole lapselle ilkeä. Ei hän tahallaan niin käyttäydy