Nightwish Human :II: Nature

Onko täällä uuden albumin kuuntelijoita? Markoa ois voinut olla enemmän ja jotenkin ehkä liikaa toistoa biiseissä, mutta THE SHOEMAKER. Ei vitsi mikä biisi, ja se lopetus!

Samoin ihanaa kun Geraldine James oli albumilla.

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä uuden albumin kuuntelijoita? Markoa ois voinut olla enemmän ja jotenkin ehkä liikaa toistoa biiseissä, mutta THE SHOEMAKER. Ei vitsi mikä biisi, ja se lopetus!

Samoin ihanaa kun Geraldine James oli albumilla.

Juuri kuuntelen ekaa kertaa. Shoemaker on toistaiseksi mun suosikki! Enempää en vielä osaa sanoa paitsi että voi että Floorin ääni soi kauniisti.

Vaati muutaman kuuntelukerran, mutta tykkään kyllä todella paljon! Mielestäni parempi kuin edellinen albumi ja paranee vain kun kuuntelee enemmän.

Shoemaker, Moors ja Ad Astra ovat ainoat kappaleet, joista saan ”Nightwish-vibat”. Nämä ovat mielestäni myös albumin parhaimmat kappaleet. Ad Astran puhuva naisääni kylläkin lähinnä ärsyttää.

Muut kappaleet tuntuvat hiukan väkisin väännetyiltä ilman sen suurempaa inspiraatiota.

Muhun kyllä iskee ja kovaa!

Music, Shoemaker, Procession ja Ad Astra ovat suosikkejani. 😍 Olen ehtinyt kuunnella levyn vasta kahdesti, jotenkin sellainen lätty että saa kuunnella monta kertaa ennen kuin täysin aukeaa. Tässä vaiheessa sanon, että levy ei ole sitä jossain määrin vähän itseään toistanutta NW:ta mitä edellisellä levyllä oli (se oli silti loistava levy, tarkoitan tällä joitain kertausriffejä ja melodioita) vaan HN on uutta Nightwishia, ja kuulostaa Nightwishilta kuulostamatta Nightwishilta. 10 kuuntelun jälkeen olen viisampi mutta tässä vaiheessa tykkään.

Music, Shoemaker, Pan, Tribal....kyllä kolahtaa. Hienosti on Holopainen löytänyt uutta lähestymistapaa. Tosin varmaan löytyy vaikutteet muualta. Elokuvamusiikissa olen kuullut vastaavia juttuja mitä on uusissa biiseissä. Shoemakerin loppukuorosta tuli mieleen jokin Vangeliksen kuoroa sisältänyt biisi jne. Luulen, että vain paranee kun kuuntelee lisää.

Hyvin tuotettu hieman erilainen Nightwish ja levy. En ole täysin vakuuttunut; toki tässä voi olla joku syvällinen asbekti joka avautuu jos on avautuakseen.

Edellinen levy ei erityisemmin säväyttänyt. Vaikka laulaja vaihtui, biisien kaikki jipot tuntui jo olleen kuultuja parilta aiemmalta levyltä. Tälle levylle sytyin paljon enemmän. Shoemaker ja Tribal kolahti kerrasta.

Nyt on ehtinyt kuunnella useampaan kertaan, niin on kyllä mainio levy. Tuntuu tosiaan siltä, että on löytynyt uusi lähestymistapa; biisit ovat edelleen erittäin Nightwishia, mutta vähän eri kulmasta. Ja Floorin ääni! Shoemakerin oopperalopetus on aivan itkettävän hyvä. Youtubessa oli myös akustinen versio How's the Heartista, ihan mahtava!

mielestäni endlessnes on ehdottomasti paras biisi, marko kuulostaa ajoittain vähän david bowielta.  luulen että live show tulee olemaan hienoin tähän astisesta.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on ehtinyt kuunnella useampaan kertaan, niin on kyllä mainio levy. Tuntuu tosiaan siltä, että on löytynyt uusi lähestymistapa; biisit ovat edelleen erittäin Nightwishia, mutta vähän eri kulmasta. Ja Floorin ääni! Shoemakerin oopperalopetus on aivan itkettävän hyvä. Youtubessa oli myös akustinen versio How's the Heartista, ihan mahtava!

Samaa mieltä! Shoemakerin loppu on kauneinta mitä oon pitkään aikaan kuullut. Floorin ääni viiltää syvälle sieluun. En ole vieläkään toipunut ekasta kuuntelukerrasta. 😅 Ja Procession sai itkemään varsinkin videon kanssa kuunneltuna. Se on harvinaista se meikäläiselle. En koskaan itke musiikista vaikka se koskettaisi tunteita. How’s The Heart ja Music iskee myös Noisen kanssa. Harvestille en ole vielä täysin lämmennyt ja Endlessness ja Tribalkaan eivät vielä ole iskeneet niin lujaa kuin nämä muut mainitsemani.

Nyt on kyllä käsissä harvinaisen kova levy jopa Nightwishin mittapuulla. Pesee edellisen kyllä, vaikka hyvä se oli sekin. Floorista on todella otettu kaikki irti 😍😍😍

Ap

paskempaa tekopyhää renkutustacjoista joka biisi on kopio Ed levyiltä ei ole tehnyt varmaan kukaan historiassa paitsi popeda ja cheek

Muutamat hetket herättivät wanhan Nightwish-fanin sydämen tuttuun sykkeeseen, eli juurikin Shoemakerin loppu, jotkin Panin melodiakulut, Flooriin laulusuoritus How's the Heartissa, Processionin elektrovaikutteinen alku ja Tribalin räyhäkkäät vokaalit. Muuten... eih. Liikaa kierrätystä ja epäinspiroitunutta räminää (inhoan mm. Noisea) ja sillä --keleen pillipiiparilla saisi heittää vesilintua. En vain jaksa sitä loputonta tinaminkäliepillin ulinaa joka toisessa biisissä ja tämän "multi-instrumentalistin" kanssa nyt sitten varmaan ollaan naimisissa loppuun asti, koska narri nähtävästi osaa vetää mestariaan juuri oikeista naruista. Folk-lässytyksen olisi voinut jättää siihen Kurkelan kanssa tehtyyn projektiin ja suunnata NW:n kanssa kiinnostavimmille musiikillisille niityille.

Niitä Ad Astran lätinöitä ja himmailuja en edes jaksanut kuunnella.

No ei ole pakko tietenkään kuunnella. Voi palata kuuntelemaan vaikka Anetten laulamaa Bye Bye Beautifulia tai Tarjan I wish I had an angeliä.

Tribal levyn paras biisi. Rakastuin heti. Vanhaa ja tummaa Nightwishia. Olisin kaivannut jonkun toisen synkähkön kunnon jyskebiisin levylle. Hieman liikaa rauhallista balladivetoista musiikkia omaan makuun. Shoemakerin loppu oli kaunis ja Pan oli hyvä. Muuten vähän meh maku levystä vaikka olen kuunnellut nyt kolme kertaa. Toivottavasti soittavat Tribalin livenä. 

Ensimmäisen eikä oikeastaan toisenkaan kuuntelun jälkeen ekasta levystä ei jäänyt mieleen juurikaan mitään. Ekat kuuntelut oli lähinnä ihmettelyä mitäs tällä kertaa on bändi keksinyt.

Noise on oikeutetusti nostettu sinkuksi, se on selkeästi ainoa "radioystävällinen" biisi, muut onkin vähän vaikeampia paloja puruskeltavaksi.

Levy ei ole helpoimmasta päästä, itsellä on kestänyt aika kauan päästä levyyn sisälle. On otettu selkeästi askel eteenpäin, vähän enemmän uutta ja vähemmän tuttua ja turvallista verrattuna esimerkiksi edelliseen albumiin.

Selkeiksi suosikeiksi ovat nousseet Music, Shoemaker huikeine loppuineen, Pan, Tribal, How's the Heart ja Endlessness.

Toista levyä en ole vielä malttanut pyörittää kuin pariin kertaan. Ad Astra ainakin on ensikuulemalta lähtien noussut selkeästi positiivisessa mielestä siltä esiin.

Ei yhtään jaksa kuunnella. Jos haluaa tehdä elokuvia niin tekee sitten elokuvia. Musiikki on sellaista mitä pitää jaksaa kuunnella. Ihan järkyttävän kamalaa ölinää, pitkäveteistä ja kyllästyttävää. Kaikki on samalla kokealla tasolla joka ärsyttää korvia. Olen tykännyt joistain kappaleista edellisillä levyillä todella paljon, mutta nämä ovat kökkistä. Yhtään kappaletta en jaksanut kuunnella loppuun asti. Ja shoemakerin loppu on kamala vaikerrus, ei yhtään miellyttävää kuunneltavaa. Jos ei musiikki ole musiikkia korville niin silloin se on jotain muuta.

Menettänyt makuni heihin kun ovat niin leuhkoja ja luulevat olevansa niin maailman kuuluja.En kuuntele enään.

Musiikki oli ok, tuttua ja turvallista, mutta uudet promokuvat ovat kyllä ihan hirveitä.

Mikä siinä muuten on, että NW ei osaa ottaa laulajistaan parasta irti? Kaikki äänijänteitään bändissä venytelleet kuulostavat aina järjestään upeammilta muissa projekteissaan. Poikkeuksena ehkä Tarja, jonka äänen kuulaimmat ajat osuvat Wishmaster-levyyn. Mutta hänkin on kuulostanut soolourallaan paremmalta mitä viimeisinä vuosinaan NW:ssä.