Tympiikö aina tuputetut "keitot"?

Vierailija kirjoitti:

Keitto ei useinkaan vie nälkää. Ei, vaikka se olisi paksua ja suurustettua ja hyvät sattumat sisältävää.

Keiton seuraksi tarvitaan ruokaisaa leipää ja siihen tuhtia päällystettä, jotta nälkä lähtee.

Hassua, monissa tutkimuksissa on nimenomaan todettu keittojen vievän nälän tehokkaammin kuin kuivien ruokien. Keittojen kuuma liemi huijaa vatsan uskomaan olevan täydempi kuin se onkaan.

Tulee otettua "keittoa" pari kertaa viikossa. En ole kokenut tuota ongelmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keitto ei useinkaan vie nälkää. Ei, vaikka se olisi paksua ja suurustettua ja hyvät sattumat sisältävää.

Keiton seuraksi tarvitaan ruokaisaa leipää ja siihen tuhtia päällystettä, jotta nälkä lähtee.

Hassua, monissa tutkimuksissa on nimenomaan todettu keittojen vievän nälän tehokkaammin kuin kuivien ruokien. Keittojen kuuma liemi huijaa vatsan uskomaan olevan täydempi kuin se onkaan.

Mä ajattelin samaa kuin edellinen kirjoittaja, mutta muotoilisin hieman toisin.

Keitot eivät PIDÄ nälkää.

Zinccis

Mutta on ne hyviä kylmän sään ruokia silti. Tosin kunnon tuhti lihakeitto tässä ehkä poikkeus, että nälkäkin pysyy vähän poissa.

Mitä useampi kokki, sitä enemmän tatuointeja käsivarsissa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tämä aloittaja nyt mahtaa tällä kertaa sekoilla?

Ymmärtää "keiton" olevan vain suolalientä ja sattumia.

Kerrottakoon hänelle, että on olemassa muitakin vaihtoehtoja.

Aloitetaan hernekeitosta, jota saa kätevästi purkista. Lisätään vähän vettä ja kiehautetaan,  tai sitten valmistetaan se pitemmän kaavan mukaan kuivatuista herneistä.  Aloittajan keitto lienee valmistettu sillä Tuntemattoman sotilaan reseptillä, jossa "herne toistaan ehtii". On myös sosekeittoja, joissa ei varsinaista lientä edes ole.

Sitten on suurustetut keitot, joista käytetään meillä päin keiton sijasta joskus toista nimitystä: on lintuvelliä, madevelliä, kuivalihavelliä. No, ehkä ryynejä on tullut laitettua vähän turhan runsaalla kädellä, jos aloittajan tarkoittama suolaliemi on muuttunut velliksi.

Ei tymmi! (Onpas hassu tuo sana taivutettuna.) Rakastan keittoja ja kokkaan niitä usein itselleni, kun ei tarpeeksi usein muualla tuputeta. Ja juuri se liemihän niissä maukkainta on. Seuraavaksi laitan kirkasliemistä lohikeittoa, jossa on piparjuurta, selleriä, porkkanaa, perunaa, purjoa, suokakurkkua ja tilliä, syön smetanan ja ruisleivän kera.

En ole keittoruokien ystävä, tai siis onhan se ihan hyvää kun syö mutta ei ole hirveää hinkua laittaa kovin usein.

Toisaalta liemi on ihan hyvää, en mä nyt kuivia keitettyjä perunoitakaan välitä syödä

Rupeanpa tässä nyt sitten syömään keittoa jonka eilen sattumalta keittelin.

Puoli kiloa naudan keittolihakuutioita, toistakymmentä pottua ja noin 7 porkkanaa, sipulit jne.

Jos lautasella on n. 4 normaalikokoista perunaa ja porkkana tai kaksi +lihaköntit, niin on kumma jos tässä vielä leipää tarvitsisi "että nälkä lähtee".

Minulla ainakin lähtee vuorokaudeksi.

Meillä syödään todella paljon keittoja, suurin osa kasviksista. Ihan järjettömän hyviä ja pitää kyllä nälän jopa 100 kiloisella miehelläni, emme tarvitse edes leipää sopan kanssa

Luulin pikaisesti luettuna, että otsikossa luki "tympiikö aina tumputetut keitot". Piti tulla lukemaan, mistä on kyse 😂

Keitot on herkkua, mutta ne pitää osata tehdä. Pitävät nälkääkin kunhan sisältää muutakin kuin pussin keittojuureksia ja puoli pakettia kuorettomia jauhonakkeja. Liemen määrää voi jokainen annostella omalle lautaselleen.