Tyttöjen äiti, toivoitko myös poikaa?

Toivoin aluksi saavani kolme poikaa, mutta sain neljä tytärtä. Näin on hyvä. En koe, että mitääm puuttuisi.

Kyllä. Haluaisin myös pojan.

Minulla on myös kaksi tytärtä, ja ollakseni aivan rehellinen; toivoin kummankin raskausajan ettei vain olisi poika. Onneksi ei ollut.

Toivoin esikoisestani poikaa, mutta tyttö tuli. Onneks oon niin nuori vielä, että ehdin sen pojan saada. Eikä väliä, vaikka en saisikaan :)

Ainahan ihminen luulee että jotenkin muuten olisi parempi. Olisit tyytyväinen siihen että edes sait lapsia. Ja ilmeisesti vielä terveitä.

Molemmissa raskauksissa taisin hieman toivoa poikaa. Tytöt on kyllä ihan yhtä ihania! Toisinaan kai haaveilen siitä pojasta..

Miksi ihmeessä lapsen sukupuolella olisi mitään väliä??? Idiootit

Vierailija kirjoitti:

Minulla on myös kaksi tytärtä, ja ollakseni aivan rehellinen; toivoin kummankin raskausajan ettei vain olisi poika. Onneksi ei ollut.

Tyypillinen alemman sosioekonomisen edustajan vastaus. Halusit tytöt korjaamaan minääsi ja tyttäriesi kautta yrität luoda itsesi uudelleen. Todellisuudessa ohjaat ja manipuloit vain lapsiasi ja tajuat, ettet eheydy lastesi kautta.

Kyllä kieltämättä olisin pojankin halunnut ja onhan se mahdollista, koska lapsilukumme ei vielä ole tässä.

Kyllä

Aluksi. Kahden ensimmäisen kohdalla toivoin poikaa, mutta kolmannen kohdalla oikeastaan mietin, että kolmas tyttö oisi kiva.

Olisi ollut tärkeää saada poika, etenkin miehen.

Kyllä mä taisin vähän miettiä, että josko tämä kolmas olisi jo poika, mutta nyt kun selvisi, että ei ole niin mietin, että hyvä niin. Aiemmatkin tytöt ovat niin ihania, että varmasti tulevakin tyttö vie sydämeni. Kai se poika olisi vain ollut mielenkiintoista kokea, mutta ei sillä varsinaista todellista merkitystä ole, mitä sukupuolta on.

En halunnut poikaa. Jotenkin ajatus on ollut aivan vieras aina, koen ennemminkin että poika olisi jäänyt vieraammaksi.

Hassua sinällään että itse olen ollut ennemminkin poikatyttö aikoinaan.

Nyt jälkeenpäin kun miettii niin eipä tuota olisi isästäänkään ollut mitään miehen mallia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on myös kaksi tytärtä, ja ollakseni aivan rehellinen; toivoin kummankin raskausajan ettei vain olisi poika. Onneksi ei ollut.

Tyypillinen alemman sosioekonomisen edustajan vastaus. Halusit tytöt korjaamaan minääsi ja tyttäriesi kautta yrität luoda itsesi uudelleen. Todellisuudessa ohjaat ja manipuloit vain lapsiasi ja tajuat, ettet eheydy lastesi kautta.

No voi jeesus nyt :D

En ole koskaan erityisemmin toivonut poikaa. Olen yhden ihanan tytön äiti ja juuri näin on hyvä. En tiennyt raskausaikana sukupuolta ja lapsen synnyttyä tuli tunne, että näin sen pitikin olla. Jos lapsi olisi ollut poika, niin olisin varmasti ollut ihan yhtä onnellinen hänestäkin. Lievästi on kyllä ärsyttänyt kuulla kommentteja, että kyllä pitäisi poika miehelle tehdä ja prinssi saada perheeseen. Ei siis ole lisää lapsia toiveissa, ei tyttöjä eikä poikia.

Tyttöjä olen aina toivonut. Tytöt pysyvät läheisemmässä suhteessa vanhempiinsa.

Ekassa raskaudessa toivoin vähän enemmän poikaa, sain tytön. Myös toisessa raskaudessa toivoin poikaa, koska tyttö oli jo. Sain toisen tytön. Kolmannessa raskaudessa toivoinkin tyttöä, ja sain kolmannen tytön.

Nyt kun lapset ovat jo isompia niin sukupuolella ei ole mitään väliä. Jokainen on rakas, oma yksilönsä, omanlaisensa ihminen. Jostain syystä vauvaa odottaessa noita toiveita on, ehkä sitä toivoo mielikuvien perusteella jotain? Käytännössä lapsen sukupuoli on kuitenkin ihan toissijainen asia elämässä. :)

Äidin äiti on lapsenlapsillekin se läheisin.

Pojat jää etäisiksi. En ole koskaan toivonut poikalasta.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2682636/Vaitos+idinaiti+on+lapsenlaps…

Minulle oli esikoisen kohdalla sama mitä tulee, mutta koska sieltä tuli tyttö, toivoin kuopuksestakin tyttöä jotta heillä olisi mahdollisuus mahdollisimman läheisiin väleihin. Jos esikoinen olisi ollut poika, olisin toivonut toki kuopuksestakin poikaa. Tyttöjä tuli.