Niin kova koirakuume, että tulee itku kun katselen kuvia, eikä ikinä ollut koiraa ja matkatyö!

No mihin meinaat laittaa koiran matkojen ajaksi?

Tarjoudu hoitamaan naapurin koiraa. Ei omaa voi pistää hyllylle ulkomaanmatkan ajaksi.

Ei kannata ottaa jos tiedossa on paljon matkustelua. Ystävien/tuttujen/naapureiden koiriahan voisi hoitaa pahimpaan koirakuumeeseen. Itse ollut samassa tilanteessa ja lopulta vaihdoin työpaikkaa ei matkustelua vaativaan ja otin koiran. Paras päätös hetkeen.

Rescueta en ottaisi, niitä tänne roudaavat järjestöt on melkein kuin uskonnollisia kultteja, joista et pääse eroon, vaikka olisit koiran omistaja. Esim. Kulkurit ry:n luovutussopparissa on pykälä, joka velvoittaa ilmoittamaan muuttuneet yhteystiedot yhdistykselle. Ei taida olla edes laillista vaatia tuollaista.

Olen kuitenkin kotonani aika paljon enkä koko aikaa reissussa.

Ajattelin ottaa tuommoisen koirakaveri-parin,niinkuin tuolla Irlannin koirien sivuilla näkyi (Hundar utan hem-sivut), ja kun ne jo vähän aikaisempia niin pärjäävät yhdessä hyvin hoitolassa tarvittaessa.

Koira on mukava kaveri, silloin kun se ei ole kroonisesti sairas. Aika moni koira on, valitettavasti. Enkä tarkoita pelkästään mitään bulldoggeja tms. ääritapauksia.

Älä nyt ainakaan mitään rescue rakkia ota ja tuo sairauksia Suomeen! Meilläkin on koiria kotia vailla ja on varmasti rokotukset ym.

En muutenkaan suosittele koiraa ihmiselle joka matkustaa paljon. Joo, on koirahotelleja ym., mutta mieti sitä stressiä mitä aiheutat eläimelle katoamalla vähän väliä ja lykkäämällä eläimen outoon ympäristöön.

Vierailija kirjoitti:

Olen kuitenkin kotonani aika paljon enkä koko aikaa reissussa.

Ajattelin ottaa tuommoisen koirakaveri-parin,niinkuin tuolla Irlannin koirien sivuilla näkyi (Hundar utan hem-sivut), ja kun ne jo vähän aikaisempia niin pärjäävät yhdessä hyvin hoitolassa tarvittaessa.

Huomioithan, että kahden koiran hoitolakustannukset ovat todella korkeat eikä tämä ole ainoa syy, miksei kannata luottaa että koirien hoitoon vienti kävisi ihan tuosta vain. Omalla tutullani on kaksi rescue-koiraa ja ovat niin hankalia käsitellä, ettei niitä voi mitenkään antaa kenellekään hoitoon. Oman koirani aikaisemmista hoitolakokemuksista tiedän, että hoitopaikkaan joutuminen on koiralle aina iso stressi eikä todellakaan mikään pikkujuttu. Onneksi naapurini on viime vuosina ottanut koiran hoitoon tarvittaessa. Ja se tarve on meillä kerran vuodessa viiko-puolitoista, useammin en mitenkään raaskisi koiralle sitä stressiä aiheuttaa, vaikka naapurissa todella hyvässä hoidossa onkin.

Sun tilanteessa pitää kyllä todeta että kaikkea ei voi saada, se on joko koira tai reissutyö

Katso vain, mihin ryhdyt! Ex-koiranomistajana en enää ikinä ota rakkia vaivakseni.

Haluat nukkua pitkään? Et voi, rakki pitää viedä paskalle. Kuumetta? Et voi mitään, kolmesti päivässä pihalle. Töiden jälkeen teatteriin? Etpä voi, pitää ensin koukata kotiin sormettamaan karvaturren pökäleitä. Koiralla maha sekaisin? Talo täynnä ripulia. Kurasää? Joko peset tassuja 3 kertaa päivässä tai kohta on kurasää olkkarissakin. Lomamatka? Koira pitää viedä kalliiseen hoitolaan. Näiden lisäksi kaikki on kuolan ja karvan peitossa ja sohvalla istuessasi koira tulee viereen pieremään hermokaasuja tai läähättämään lihahengityksellään naamallesi.

Hyi helv, ei enää ikinä koiranomistajaksi. En tiennytkään miten vähän pidinkään koirista ennen kuin hankin kissan. Suosittelisin vielä lemmikin lajin harkitsemista, ap.

En ymmärrä, kuka haluaa rescuen. Niistä suurin osa pärjää lemmikkinä vain, jos saa asua keskellä metsää ja omistajalla on todella reilusti koirakokemusta. Toisin sanoen, niille ei juurikaan ole potentiaalisia koteja Suomessa.