Hyväksytkö jos joku haluaa olla ja on vielä kotiäitinä kun kaikki lapset kouluikäisiä?

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kaikille, jotta saadaa mahdollisimman nopeasti muutos aikaan. 

Mikä muutos? Paluu Gileadiin?

Todennäköisesti hän on sijoittanut lapsilisät jo monta vuotta ja on salarikas, joka voi valita :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä ole mitään hyväksymistä.

Hyvä ystäväni on tuossa tilanteessa, hienoa hänelle, että se on mahdollista. Se minua kuitenkin risoo, että hän kehtaa valittaa oman ajan puutteesta ja kiireestä. Esim. päivällisen (kuten nakit ja makaroni, pilkottu kurkku) tekeminen perheelle on ihan kamalan raskasta ja aikaavievää. Kotityöt jaetaan heillä tietenkin tasaisesti. Hirveää, jos mies on joskus flunssassa, ja kaverini joutuu siksi yksittäisenä päivänä tekemään enemmän kotitöitä. Tämä etäkoulu! Tarvitseeko edes sanoa?

Tämähän ei minulle kuulu, mutta kommentoin silti. Minusta kotiäidin/kotirouvan tehtävä on hoitaa kotityöt sillävälin kun mies on töissä. Mikä idea siinä muuten on että toinen on kotona? Eikö yksi tarkoitus toisen kotona ololle ole se, että se työssä käyvä pääsee myös helpommalla kun ei tarvitse stressata kotitöistä töiden jälkeen vaan illat on perheen yhteistä aikaa. Molemmat pääsee helmpommalla. Toisen ei tarvitse mennä töihin ja toisen ei töiden jälkeen tarvitse siivota ja laittaa ruokaa.

Jos nainen tekee sekä kotityöt että lastenhoidon, ja mies käy töissä niin mieshän pääsee helpommalla. Hän "joutuu" tekemään vain yhden asian ja saa siitä vieläpä rahallisen korvauksen, nainen taas tekee kaksi asiaa eikä saa palkkaa kummastakaan.

Aika huono diili naiselle siis.

On tuo parempi diili kuin se tavallinen 8 t päivätyö, kotityöt +lastenhoito.

Ei ole, koska siitä päivätyöstä saa palkkaa ja eläkettä.

Jos jossain perheessä kotityöt ja lastenhoito jäävät naisen hoidettaviksi niin ratkaisu on se, että ne jaetaan vanhempien kesken. Ei se, että nainen luopuu elannostaan ja jää kotiin tekemään niitä ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttu äiti on "kotiäiti" vaikka lapset jo lähes teinejä. On vaivaantunut kun joku joskus kyselee asiasta, sanoo että hänestä on kiva olla kotona kun lapset tulevat koulusta ym. Oikea syy kotona olemiseen on se että hänellä on skitsofrenia ja ei pystyisikään olemaan töissä. Välillä käy sairaalassa osastollakin kun alkaa enemmän sekoilla, on mm. yrittänyt itsemurhaa monesti. 

Hän on kotiäiti. Pitäiskö hänen mainostaa sairauttaan sitten vai?

Lapset ovat jo aikuisia joten en ole enää kotiäiti vaan kotirouva. Tämä nyt vaan oli meidän perheen valinta. Muilta en lupia kysele vaan minä ja mieheni päätämme kuinka elämme. Emme saa tai tarvitse mitään yhteiskunnan tukia. Meillä on yhteiset rahat ja omaisuus joten ei ole koskaan tarvinnut mitään "taskurahoja" pyydellä. Molemmat olemme myös saaneet perintöä ja nekin on laitettu yhteiseen pottiin. Viimeisin perintö tosin meni suoraan lapsille koska emme sitä tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kaikille, jotta saadaa mahdollisimman nopeasti muutos aikaan. 

Mikä muutos? Paluu Gileadiin?

Kotiäitiydestä kieltämättä tulee vähän sellaiset Handmaid's Tale -vibat.

Siinä vaiheessa kun Gilead alkoi pikkuhiljaa syntyä, naisilta vietiin pankkitilit ja niillä olleet rahat siirrettiin aviomiehelle. Sitten naiset menettivät oikeuden palkkatyöhön ja jäivät kotiin hoitamaan lapsia.

Kotiäitinä on kivaa. Minulla on myös omia intressejä lasten ja kodin lisäksi. Esim sijoittaminen nyt koronakriisin keskellä on ollut todella antoisaa, olen saanut kivasti lisää omaa pääomaa omille sijoituksilleni.

Ainakin minulla on siis myös omat sijoitus- ja rahatilit, ja suhteellisen iso varallisuus, oma sijoitusasuntokin, joten voin ostaa kaikkea ”pienempää” mitä haluan omilla rahoilla, kuten vaatteet, kosmetiikka, jotain pientä luksusta. Autot ja muut isot ostokset hoitaa puoliso.

En usko, että kukaan läheisistäni ”ei hyväksy” elämäntapaamme. En ole ihan varma palaanko vielä akateemiseen työhöni, kun lapset ovat isompia. Pienin on alle 1-vuotias vielä. En siis ehkä vastaa vielä perusajatusta kotiäidistä, koska lapset ovat niin pieniä.

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat jo aikuisia joten en ole enää kotiäiti vaan kotirouva. Tämä nyt vaan oli meidän perheen valinta. Muilta en lupia kysele vaan minä ja mieheni päätämme kuinka elämme. Emme saa tai tarvitse mitään yhteiskunnan tukia. Meillä on yhteiset rahat ja omaisuus joten ei ole koskaan tarvinnut mitään "taskurahoja" pyydellä. Molemmat olemme myös saaneet perintöä ja nekin on laitettu yhteiseen pottiin. Viimeisin perintö tosin meni suoraan lapsille koska emme sitä tarvitse.

Miten kulutat päiväsi nykyään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä ole mitään hyväksymistä.

Hyvä ystäväni on tuossa tilanteessa, hienoa hänelle, että se on mahdollista. Se minua kuitenkin risoo, että hän kehtaa valittaa oman ajan puutteesta ja kiireestä. Esim. päivällisen (kuten nakit ja makaroni, pilkottu kurkku) tekeminen perheelle on ihan kamalan raskasta ja aikaavievää. Kotityöt jaetaan heillä tietenkin tasaisesti. Hirveää, jos mies on joskus flunssassa, ja kaverini joutuu siksi yksittäisenä päivänä tekemään enemmän kotitöitä. Tämä etäkoulu! Tarvitseeko edes sanoa?

Tämähän ei minulle kuulu, mutta kommentoin silti. Minusta kotiäidin/kotirouvan tehtävä on hoitaa kotityöt sillävälin kun mies on töissä. Mikä idea siinä muuten on että toinen on kotona? Eikö yksi tarkoitus toisen kotona ololle ole se, että se työssä käyvä pääsee myös helpommalla kun ei tarvitse stressata kotitöistä töiden jälkeen vaan illat on perheen yhteistä aikaa. Molemmat pääsee helmpommalla. Toisen ei tarvitse mennä töihin ja toisen ei töiden jälkeen tarvitse siivota ja laittaa ruokaa.

Jos nainen tekee sekä kotityöt että lastenhoidon, ja mies käy töissä niin mieshän pääsee helpommalla. Hän "joutuu" tekemään vain yhden asian ja saa siitä vieläpä rahallisen korvauksen, nainen taas tekee kaksi asiaa eikä saa palkkaa kummastakaan.

Aika huono diili naiselle siis.

On tuo parempi diili kuin se tavallinen 8 t päivätyö, kotityöt +lastenhoito.

Ei ole, koska siitä päivätyöstä saa palkkaa ja eläkettä.

Jos jossain perheessä kotityöt ja lastenhoito jäävät naisen hoidettaviksi niin ratkaisu on se, että ne jaetaan vanhempien kesken. Ei se, että nainen luopuu elannostaan ja jää kotiin tekemään niitä ilmaiseksi.

Jos nainen haluaa jäädä kotiin ja mies haluaa naisen jäävän kotiin ja osaltaan vielä mahdollistaa tämän? Ei hyvä ei käy.

Onpa outo kysymys😂 Yhtä hyvin voisit kysyä vaikka:

Hyväksytkö, sen että jollakulla on koira eikä kissaa?

Ihmeellisiä asioita kyllä kyseenalaistetaan

Koko ajan höpistään jostain tuista. Mitä ihmeen tukia yli 3 vuotiaan äiti saa, jos lapsi on terve? Lapsilisää ei lasketa, koska se tulee kaikille. Jos saa työttömyyspvr, ei ole kotiäiti vaan työtön äiti.

Mitä hyväksymistä siinä on, kukin valitsee itse. Varsinkin jos perheen talous sen kestää. 

Mielelläni olisin itsekin. Varmasti myös mies ja lapset tykkäisivät läsnäolosta ja toimivasta kotitaloudesta.

Naapurissa tälläinen, on ollut kotona jo 18 vuotta. Nostaa korvauksia, on ollut kuukauden joskus töissä, mutta sitten taas kotona. En ymmärrä miten pystyy loisimaan noin kauan yhteiskunnan tuilla. Ei mitään terveydellisiä pulmia. Vähän korpee kyllä. Lapset jo yli 14v.

Vierailija kirjoitti:

Naapurissa tälläinen, on ollut kotona jo 18 vuotta. Nostaa korvauksia, on ollut kuukauden joskus töissä, mutta sitten taas kotona. En ymmärrä miten pystyy loisimaan noin kauan yhteiskunnan tuilla. Ei mitään terveydellisiä pulmia. Vähän korpee kyllä. Lapset jo yli 14v.

18 vuoden aikana on ollut kuukauden töissä, mutta kummasti jostain saa vieläkin tukia?

Vierailija kirjoitti:

Naapurissa tälläinen, on ollut kotona jo 18 vuotta. Nostaa korvauksia, on ollut kuukauden joskus töissä, mutta sitten taas kotona. En ymmärrä miten pystyy loisimaan noin kauan yhteiskunnan tuilla. Ei mitään terveydellisiä pulmia. Vähän korpee kyllä. Lapset jo yli 14v.

Miksi se sinua korpee ja mistä tiedät toisen terveydestä niin tarkkaan?

Töitä ei muutenkaan riitä kaikille, joten siitä vaan jos näin haluaa toimia.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se meidän muiden asia ole, jos joku haluaa elää noin. Omat valinnat omat omia valintoja, myös ne huonot.

Mutta olen silti sitä mieltä, että pitkäaikaistyöttömyys on huono asia (vaikka sen olisi itse valinnut) ja taloudellinen riippuvaisuus puolisosta on riskialtista.

Kotiäitihän on perheessä käytännössä samassa asemassa kuin lapset, sillä hän on perheen isän tulojen varassa ja joutuu pyytämään uusia vaatteita, kahvilakäyntejä, kampaamoa jne. varten häneltä taskurahaa siinä missä lapsetkin.

Jos kotiäiti on lapsen asemassa ja joutuu pyytämään mieheltään "taskurahaa", se johtuu ihan jostakin muusta kuin kotiäitiydestä. Nuo asiat eivät liity kotiäitiyteen, vaan kyseisen puolison persoonaan, ajatusmaailmaan ja tapaan kohdella muita ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Naapurissa tälläinen, on ollut kotona jo 18 vuotta. Nostaa korvauksia, on ollut kuukauden joskus töissä, mutta sitten taas kotona. En ymmärrä miten pystyy loisimaan noin kauan yhteiskunnan tuilla. Ei mitään terveydellisiä pulmia. Vähän korpee kyllä. Lapset jo yli 14v.

Mistä tiedät naapurisi terveydentilan noin tarkkaan? Äärimmäisen pieni osa sairauksista näkyy ulospäin, ja toisaalta äärimmäisen harvat ihmiset jakavat kaiken terveydentilastaan ulkopuolisille, varsinkaan naapureille.

Oikeesti hei nyt tolle holhoukselle jotain rajaa!

Ei kuulu aplle eikä meille muillekaan miten elämäänsä elää kun se tapahtuu Suomen lakien ja asetusten mukaan.

Over and out.

Totta kai hyväksyn jos perheellä on varaa itse kustantaa tämä. Muussa tapauksessa työnhakuun vaan. Ei ole yhteiskunnan tehtävä elättää työkykyisiä ja ikäisiä aikuisia ihan vaan kun haluaisi olla mielummin kotona.