"Ei kerrota Tiinalle' -puhe uusperheessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten se on vain pöljä vitsi, jossa lapsellekin on selvää, että Tiina kyllä kuulee ja tietää tuon lauseen lopun, vaikka leikkii ettei kuulisikaan ja vähän teeskentelee, että toinen kakun palanen olisi aivan kerta kaikkiaan kammottavaa. Tiina ehkä jopa itsekin nappaa lisää kakkua ja kuiskaa kuuluvasti lapselle, että tätä et sitten nähnyt. Ja lapselle jää olo, että hän on mukana yhteisessä leikissä, jossa häneen luotetaan, mutta asiat ja salaisuudet eivät ole isoja eikä vakavia.

Muistan omasta lapsuudesta, että mummu ja vaari tekivät juuri tuollaisia juttuja meidän lastenlasten kanssa, ja se oli oikeasti hauskaa. Yleensä siis oltiin kaikki ihan siinä samassa huoneessa ja tietysti tiesimme, että se toinenkin aikuinen aina tiesi ne jutut, kuten nyt selvästi tässäkin Tiina tietää. Lähinnä siitä jäikin se olo, että me nauroimme sille aikuiselle, joka ”luuli”, ettei se toinen tiedä. Oikein tyypillinen oli se, että mummu kaivoi meille ja itselleen iltapäiväkahvin aikaan suklaata jostain laatikosta, ja muka täysin tietämättömänä vaarin läsnäolosta höpötteli meille kuin suurena salaisuutena, että tämä sitten jää vain meidän väliseksi. Vaari siinä sitten teki muka-vakavan ilmeen ja luki jotain hesaria eikä tietenkään yhtään muka kuullut koko juttua. Ja ei, me emme kasvaneet kuvittelemaan, että suklaan syöminen olisi joku paha piiloteltava asia. Tämä oli vain vitsailua. Naureskelimme itse asiassa eniten mummulle, joka oli muka-höhlä, joka ei tajunnut, että vaari ei muka kuule. Eli oikeastaan se ”salaisuus” ja varsinkin vitsi olikin siinä lasten ja vaarin välillä. Siksi kannustaisin Tiinaa leikkimään mukana.

Helvétin typerä ja ärsyttävä "vitsi". Sitä paitsi jos vitsaillaan jonkun kustannuksella joka ei vitsistä pidä, se ei ole hauskaa vaan kiusaamista. Ihan sama onko se sun mielestä kiva leikki vai ei.

Huumori on vaikea laji. Kaikilla ei sitä ole.

Eri

Kaikilla ei ole SAMA huumorintaju. Kuvitelma siitä että se oma on ainoa oikea ja muiden pitää oppia pitämään juuri siitä omasta huumorista, on ilkeä ja narsistinen. Empaattinen ja fiksu ymmärtää ihmisten erilaisuuden, ja kunnioittaa muidenkin näkemyksiä. Ei vain runno omaa, toisen mielestä ehkä kehittymätöntä typeryyttä, toisten päälle sen jälkeen kun on jo sanottu että siitä tulee paha mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä heillä oli ydinperheessä ”ei kerrota äidille” tapa?

Kärjistetään vähän, että käviskö sinulle "pistetään äitiä turpaan" tapa?

Mieluummin Tiinaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten se on vain pöljä vitsi, jossa lapsellekin on selvää, että Tiina kyllä kuulee ja tietää tuon lauseen lopun, vaikka leikkii ettei kuulisikaan ja vähän teeskentelee, että toinen kakun palanen olisi aivan kerta kaikkiaan kammottavaa. Tiina ehkä jopa itsekin nappaa lisää kakkua ja kuiskaa kuuluvasti lapselle, että tätä et sitten nähnyt. Ja lapselle jää olo, että hän on mukana yhteisessä leikissä, jossa häneen luotetaan, mutta asiat ja salaisuudet eivät ole isoja eikä vakavia.

Muistan omasta lapsuudesta, että mummu ja vaari tekivät juuri tuollaisia juttuja meidän lastenlasten kanssa, ja se oli oikeasti hauskaa. Yleensä siis oltiin kaikki ihan siinä samassa huoneessa ja tietysti tiesimme, että se toinenkin aikuinen aina tiesi ne jutut, kuten nyt selvästi tässäkin Tiina tietää. Lähinnä siitä jäikin se olo, että me nauroimme sille aikuiselle, joka ”luuli”, ettei se toinen tiedä. Oikein tyypillinen oli se, että mummu kaivoi meille ja itselleen iltapäiväkahvin aikaan suklaata jostain laatikosta, ja muka täysin tietämättömänä vaarin läsnäolosta höpötteli meille kuin suurena salaisuutena, että tämä sitten jää vain meidän väliseksi. Vaari siinä sitten teki muka-vakavan ilmeen ja luki jotain hesaria eikä tietenkään yhtään muka kuullut koko juttua. Ja ei, me emme kasvaneet kuvittelemaan, että suklaan syöminen olisi joku paha piiloteltava asia. Tämä oli vain vitsailua. Naureskelimme itse asiassa eniten mummulle, joka oli muka-höhlä, joka ei tajunnut, että vaari ei muka kuule. Eli oikeastaan se ”salaisuus” ja varsinkin vitsi olikin siinä lasten ja vaarin välillä. Siksi kannustaisin Tiinaa leikkimään mukana.

Helvétin typerä ja ärsyttävä "vitsi". Sitä paitsi jos vitsaillaan jonkun kustannuksella joka ei vitsistä pidä, se ei ole hauskaa vaan kiusaamista. Ihan sama onko se sun mielestä kiva leikki vai ei.

Huumori on vaikea laji. Kaikilla ei sitä ole.

Eri

Kaikilla ei ole SAMA huumorintaju. Kuvitelma siitä että se oma on ainoa oikea ja muiden pitää oppia pitämään juuri siitä omasta huumorista, on ilkeä ja narsistinen. Empaattinen ja fiksu ymmärtää ihmisten erilaisuuden, ja kunnioittaa muidenkin näkemyksiä. Ei vain runno omaa, toisen mielestä ehkä kehittymätöntä typeryyttä, toisten päälle sen jälkeen kun on jo sanottu että siitä tulee paha mieli.

Ei tietenkään viljellä huumoria, jos toinen ei sitä ymmärrä. Ja jos toinen pyytää, että toiminta pitää lopettaa, niin se pitää lopettaa.

Itse en kyllä edelleenkään ymmärrä, mitä pahaa aloituksen esimerkissä on, tai mikä siinä on loukkaavaa. Loukkaavaa olisi se, että ostetaan yhteisistä rahoista kalliita asioita ja ei kerrota tiinalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten se on vain pöljä vitsi, jossa lapsellekin on selvää, että Tiina kyllä kuulee ja tietää tuon lauseen lopun, vaikka leikkii ettei kuulisikaan ja vähän teeskentelee, että toinen kakun palanen olisi aivan kerta kaikkiaan kammottavaa. Tiina ehkä jopa itsekin nappaa lisää kakkua ja kuiskaa kuuluvasti lapselle, että tätä et sitten nähnyt. Ja lapselle jää olo, että hän on mukana yhteisessä leikissä, jossa häneen luotetaan, mutta asiat ja salaisuudet eivät ole isoja eikä vakavia.

Muistan omasta lapsuudesta, että mummu ja vaari tekivät juuri tuollaisia juttuja meidän lastenlasten kanssa, ja se oli oikeasti hauskaa. Yleensä siis oltiin kaikki ihan siinä samassa huoneessa ja tietysti tiesimme, että se toinenkin aikuinen aina tiesi ne jutut, kuten nyt selvästi tässäkin Tiina tietää. Lähinnä siitä jäikin se olo, että me nauroimme sille aikuiselle, joka ”luuli”, ettei se toinen tiedä. Oikein tyypillinen oli se, että mummu kaivoi meille ja itselleen iltapäiväkahvin aikaan suklaata jostain laatikosta, ja muka täysin tietämättömänä vaarin läsnäolosta höpötteli meille kuin suurena salaisuutena, että tämä sitten jää vain meidän väliseksi. Vaari siinä sitten teki muka-vakavan ilmeen ja luki jotain hesaria eikä tietenkään yhtään muka kuullut koko juttua. Ja ei, me emme kasvaneet kuvittelemaan, että suklaan syöminen olisi joku paha piiloteltava asia. Tämä oli vain vitsailua. Naureskelimme itse asiassa eniten mummulle, joka oli muka-höhlä, joka ei tajunnut, että vaari ei muka kuule. Eli oikeastaan se ”salaisuus” ja varsinkin vitsi olikin siinä lasten ja vaarin välillä. Siksi kannustaisin Tiinaa leikkimään mukana.

Helvétin typerä ja ärsyttävä "vitsi". Sitä paitsi jos vitsaillaan jonkun kustannuksella joka ei vitsistä pidä, se ei ole hauskaa vaan kiusaamista. Ihan sama onko se sun mielestä kiva leikki vai ei.

Huumori on vaikea laji. Kaikilla ei sitä ole.

Eri

Kaikilla ei ole SAMA huumorintaju. Kuvitelma siitä että se oma on ainoa oikea ja muiden pitää oppia pitämään juuri siitä omasta huumorista, on ilkeä ja narsistinen. Empaattinen ja fiksu ymmärtää ihmisten erilaisuuden, ja kunnioittaa muidenkin näkemyksiä. Ei vain runno omaa, toisen mielestä ehkä kehittymätöntä typeryyttä, toisten päälle sen jälkeen kun on jo sanottu että siitä tulee paha mieli.

Ei tietenkään viljellä huumoria, jos toinen ei sitä ymmärrä. Ja jos toinen pyytää, että toiminta pitää lopettaa, niin se pitää lopettaa.

Itse en kyllä edelleenkään ymmärrä, mitä pahaa aloituksen esimerkissä on, tai mikä siinä on loukkaavaa. Loukkaavaa olisi se, että ostetaan yhteisistä rahoista kalliita asioita ja ei kerrota tiinalle.

Eristäminen ei sinusta ole minkäänlainen ongelma? Materiasta tässä tuskin on kysymys, vaan henkisestä väkivallasta.

Kauhea mies, opettaa lapselle, ettei suhun voi luottaa. Kamalaa teininä kun ei voi luottaa lähimpiin aikuisiin, sitten kun oikeita ongelmia tulee.

Tee heti loppu tästä "viattomasta" leikistä.

Mielestäni tuossa on kyse isän halusta vahvistaa suhdetta lapseensa yhteisillä salaisuuksilla. Nyt vain "Tiina" on valikoitunut välineeksi siihen, koska on ainoa, jonka kautta se onnistuu. Uusperheissä muutenkin on vanhemmilla usein halu ottaa kaikki irti yhteisestä ajasta lapsen kanssa, sillä se oikea mörköhän on se ex-puoliso, jonka kanssa pitää kilpailla lapsen rakkaudesta.

Tiinan mies tekee kuitenkin väärin eristämällä Tiinaa perheestä. Jos tuota sattuisi kerran tai kaksi, olisi ihan ymmärrettävää. Jatkuvasti tehtynä tuo on väärin ja miehen tulisi nyt vaan ymmärtää se ja lopettaa. 

Joku kirjoitti mummistaan ja vaaristaan, joilla oli samanlainen tapa. Se ei kuitenkaan ole mielestäni ihan sama juttu, koska mummin ja vaarin kanssa ei yleensä asuta eivätkä he kuulu ydinperheeseen. Tiinan pitäisi kuitenkin (ainakin jollakin tavoin) kuulua.

Vierailija kirjoitti:

On tämä uusperhe kuvio vaan jotenkin niin perverssi jo ajatuksenakin. Johan nämä sotii ihmisen biologiaakin vastaan, niinkun niin monesta viestiketjuista saadaan täällä lukea.

Vähän ohis mutta kyllä sitä on hankaluuksia, välinpitämättömyyttä, riitoja jne. ihan niissä ydinperheissäkin.

Ap, tuo on kiusaamista. Ja jos olet miehesi kanssa asiasta puhunut ja hän ei silti näe siinä ongelmaa niin se on vielä vakavampaa. Voi jopa vahingoittaa sinun ja tämän lapsen välejä jos lapsi omaksuu ajatuksen että sinä olet jotenkin ulkopuolinen jolle ei tarvitse kertoa mitään.

Tulee ihan exäni ja hänen sukunsa mieleen. Siellä tuli vähän väliä esiin asioita, joita hyshys, ei saa kertoa sille tai tälle henkilölle. Ihan käsittämättömiä asioita piti salailla. Jos oli vaikka tavannut sukulaisen A, josta sukulainen C ei pitänyt, ei asiasta saanut mainita myöskään sukulaisille B, G tai H.

Sanoinkin eron jälkeen exän äidille, että he vaurioittavat suvun lastenkin psyykeä tuolla, että pitää salailla sitä sun tätä. Ja just tuollaista juttua, että mummu ehdottaa lapselle vaikka leikkipuistoon menoa, ei kerrota äidille tai isälle tai serkulle.

Minusta tuo on hälyttävä merkki. Tuossa valmennetaan jotenkin tiedostamatta lasta sellaiseen selän takana puhumisen, juoruilun ja valehtelun ilmapiiriin. Minusta sinun kannattaisi tarkkailla miehen ja hänen sukunsa käytöstä ja miettiä, onko suhdetta syytä jatkaa. Voi olla paljon isoja asioita, joista sinulle ei puhuta.

Miksi ap roikut tuollaisessa sairaassa suhteessa? Mies ei tajua, vaikka olet hälle kertonut, joten et pysty asian eteen tekemään mitään. Ainoa oikea vaihtoehto on erota, sillä saatat pelastaa lapsenkin ajatusvääristymän.

Vierailija kirjoitti:

Näytä tämä kirjoitus, se oli oikein asiallinen ja aiheesta.

Olen aina ihmetellyt näitä kehoituksia. Oikeestiko joku näyttää av kirjoituksiaan toiselle ja toteaa " kirjoitin sinusta tällaisen viestin avpalstalle ja sielläkin oltiin kanssani samaa mieltä"?

Noloa!

Kiitos vastauksista. Olen kieltämättä vähän miettinyt tuota ulkopuolelle jättämis-asiaa. Ihana kuulla, etten ole täysin yksin omien ajatuskuvioideni kanssa.

Meillä miehen suvussa muuten on tuollaista ihme selän takana juoruilua ja "Ei kannata kertoa X:lle, että Y soitti joulujuhlassa pianolla Varpunen jouluaamuna". Joskus ajattelin, että ok, tuohon ehkä liittyy joku hirveä tragedia, enkä kysy asiasta, mutta kun niitä on osoittautunut olevan niin paljon. Siis ei pelkästään "Ei kerrota.."-juttuja vaan muitakin ihme ei-niin nättejä tarinoita lastenkin kuullen. Lopuksi joku sitten sanoo, että "lapset ei sitten puhu näistä mitään Mirkku-tädille, Pentti-enolle eikä Seppo-serkulle, eihän?"

Meidän suvussa ei pahemmin juoruta selän takana, kunhan kerrotaan normaalit kuulumiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuossa on niin paha?

Se, että se on henkistä väkivaltaa.

Miten niin?

Minusta se kuulostaa vain leikille.

Tämä ! Todennäköisesti ihan leikkiä ja ap veänyt ei hernettä vaan kokonaisen meloonin nenäänsä.

Lapsilla tuo huumori ei ole vielä kovin kehittynyt. Itse joskus vitsailen 5v pojan kanssa että syödään uinnin jälkeen jätskit, ei kerrota äitille. Ja sitten se on vähän kuin meidän salaisuus ja poika kokee sen tilanteen jännittäväksi ja hauskaksi. Olisiko tämä vastaava juttu jäänyt miehesi lapsella päälle? Että siitä on tullut tuollainen jokapaikan lausahdus? Lapset eivät ymmärrä että se voi aikuista loukata ja miehesi varmaan ajattelee sitä juurikin tällaisena harmittomana lapsen huumorina.

Sitten uusperheissä on lapsilla usein näitä ristiriitaisia tunteita toisen vanhemman uutta kumppania kohtaan. Voisiko se olla lapsen puolelta pientä kapinointia sitä tilannetta kohtaan että isi ja äiti ei ole enää yhdessä?

Olet varmaan näitä miettinyt paljon itsekin.

Vieläkö Ei Kerrota Tiinalle?

Kysyisin psykologilta voiko tästä seurata jotain negatiivista. Seuraisin myös sitä ohjetta, että hoitakoon sitten oman penskansa jos kerran Tiina ei saa tietää mitään. Voit leikkiä että kun Tiinalle ei ole kerrottu niin Tiina ei tiedä milloin lapsi on paikalla. Tai sitten järjestäisin omia menoja niiksi päiviksi jos ukko ei lopeta pelleilyä.

Hyvin kun opettaa lapsen tuollaiseen ei kerrota muille meidän salaisuus juttuun niin se helpottaa kummasti pedofiilin hommaa luoda suhde ja opettaa että tästä ei kerrota "Tiinalle tai isälle" tämä on meidän salaisuus mitä setä tekee...

Kun Tiinalle ei kerrota, tekee se Tiinan position perheessä ulkopuoliseksi lapsen silmissä. Lapsi saa sen kuvan, ettei Tiinasta tarvitse välittää, ei totella, eikä sen mielipidettä/puhetta tarvitse kuunnella.

Ja vaikka isä ajattelee tuon leikkinä, ei lapsi sitä osaa erottaa, milloin ei kerrota Tiinalle- leikkiä voi leikkiä ja missä tilanteessa leikki on haitallista.

Vierailija kirjoitti:

Kun Tiinalle ei kerrota, tekee se Tiinan position perheessä ulkopuoliseksi lapsen silmissä. Lapsi saa sen kuvan, ettei Tiinasta tarvitse välittää, ei totella, eikä sen mielipidettä/puhetta tarvitse kuunnella.

Ja vaikka isä ajattelee tuon leikkinä, ei lapsi sitä osaa erottaa, milloin ei kerrota Tiinalle- leikkiä voi leikkiä ja missä tilanteessa leikki on haitallista.

Lisään vielä tähän se, että tuon leikin myötä lapsi mieltää Tiinan olevan paha äitipuoli. Reilua vai?

Kakkahattutäti kirjoitti:

Mies haluaa jostain syystä alleviivata sitä, että Tiina ei kuulu perheeseen.

Itse ottaisin vinkistä opiksi ja minimoisin kaiken yhteisen ajan tuon lapsen kanssa. Isä ei selvästikään halua, että ollaan yhdessä perhe, vaan Tiinan pitää nyt ymmärtää, että hän on kolmas pyörä. Olkoon sitten niin.

Pidäthän Tiina huolen siitä, että isä hoitaa lapsen silloin, kun hän on teillä?

Sinä et tietenkään hae lasta tarhasta. Et leiki lapsen kanssa. Myös lapsen sotkut siivoaa isä. Isä laittaa ruuan lapselle ja pistää lapsen nukkumaan. Sinun ei tarvitse osallistua noihin asioihin. Kun kerran Tiinalle ei tarvitse kertoa.

Paskapäälehmä se jaksaa lietsoa miesvihaansa joka päivä palstalla.

Ja aloittajalle, se on vain miehen tapa lujittaa suhdetta lapseensa leikkimielisesti.

Olette te naiset ihan saatanan herkkänahkaisia, ja jopa lapsille mustasukkaisia.

Ei jumalauta voi uskoa aikuisista ihmisistä