Miksi enää ei ole varaa pitää koko Suomea asuttuna?
Kylmän sodan aikaan oli varaa pitää koko Suomi asuttuna mutta nykyään resursseja riittää vain suurimpiin kaupunkiseutuihin. Mitä on tapahtunut?
https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2019/vaestoennuste-2019-2040-v…
Kommentit (45)
Elämänrealiteetit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän realiteetit kirjoitti:
On toki varaa, jos suomalaiset tyytyvät 1940-luvun pienviljelijän elintasoon. Moniko on valmis?
Miten olisi 1980-luvun elintaso? Omakotitaloja, henkilöautoja ja kesämökkejä. Ei huono minusta?
Mikä ettei. Halpa omakotitalo muuttotappioalueelta ja 80-luvun Datsuni pihalle. Kyllä siihen riittää työttömänkin varat, jos ei tarvita uutta elektroniikkaa, ulkomaanmatkoja eikä muita nykyajan itsestäänselvyyksiä.
Mikä nykyään on parempaa kuin 1980-luvulla, elektroniikkaa lukuunottamatta? Kyllä siihenkin aikaan oli varaa käydä ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Elintaso on noussut ja huoltosuhde laskee, syntyvyys on alhainen, nuoria syrjäytyy ja eläkeläisten sekä muiden työkyvyttömien määrä on räjähtämässä käsiin.
Elintaso on noussut, mutta vain osalla kansaa. Toisilla se on jopa laskenut.
Elämänrealiteetit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän realiteetit kirjoitti:
On toki varaa, jos suomalaiset tyytyvät 1940-luvun pienviljelijän elintasoon. Moniko on valmis?
Miten olisi 1980-luvun elintaso? Omakotitaloja, henkilöautoja ja kesämökkejä. Ei huono minusta?
Mikä ettei. Halpa omakotitalo muuttotappioalueelta ja 80-luvun Datsuni pihalle. Kyllä siihen riittää työttömänkin varat, jos ei tarvita uutta elektroniikkaa, ulkomaanmatkoja eikä muita nykyajan itsestäänselvyyksiä.
Ulkomaanmatkat ovat itsestäänselvyys vain max 1/3:lle suomalaisista. Toiselle kolmannekselle ne ovat pitkän säästämisen takana, ja 1/3 ei käy ulkomailla koskaan.
Suomi on pinta-alaltaan suuri maa(n.340.000km2), mutta meitä on vain n.5,5 miljoonaa. Hollanti(n.40.000km2) on noin Pohjois-Pohjanmaan kokoinen ja siellä asuu noin 17 miljoonaa asukasta. Jokainen ymmärtää, kuinka paljon edullisempaa on järjestää palvelut tiheästi asutetulle alueelle.
Pietarissa asuu vähän yli 5 miljoonaa asukasta. Koko Suomen väestö mahtuisi siis vaikka nykyisen Oulun kaupungin alueelle.
Ei Ruotsissakaan paljon Tukholman pohjoispuolista osaa valtakunnasta yritetä pitää asuttuna. Saa siellä asua, mutta on turha kuvitella että sinne metsiin tulisi verovaroilla jotain palveluja.
Ihan terve suuntaus se on. On erittäin tehotonta järjestää palveluita syrjäkylille. Tykkäsitte tai ette, homma menee kiihtyvällä vauhdilla siihen suuntaan että maaseutu tyhjenee. Ja se on kierre joka ruokkii itseään.
Olisihan se kivaa jos landella voisi asua - vaikka niinkuin vielä 70- ja 80-luvulla - mutta talouden realiteetit ovat sitä vastaan. Jos ei ole duunia, ei ole asukkaita. Ja jos ei ole ammattitaitoisia asukkaita, ei ole duunia.
Suomi on pinta-alaltaan suuri maa(n.340.000km2), mutta meitä on vain n.5,5 miljoonaa. Hollanti(n.40.000km2) on noin Pohjois-Pohjanmaan kokoinen ja siellä asuu noin 17 miljoonaa asukasta. Jokainen ymmärtää, kuinka paljon edullisempaa on järjestää palvelut tiheästi asutetulle alueelle.
Pietarissa asuu vähän yli 5 miljoonaa asukasta. Koko Suomen väestö mahtuisi siis vaikka nykyisen Oulun kaupungin alueelle.
Vierailija kirjoitti:
Elämänrealiteetit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän realiteetit kirjoitti:
On toki varaa, jos suomalaiset tyytyvät 1940-luvun pienviljelijän elintasoon. Moniko on valmis?
Miten olisi 1980-luvun elintaso? Omakotitaloja, henkilöautoja ja kesämökkejä. Ei huono minusta?
Mikä ettei. Halpa omakotitalo muuttotappioalueelta ja 80-luvun Datsuni pihalle. Kyllä siihen riittää työttömänkin varat, jos ei tarvita uutta elektroniikkaa, ulkomaanmatkoja eikä muita nykyajan itsestäänselvyyksiä.
Mikä nykyään on parempaa kuin 1980-luvulla, elektroniikkaa lukuunottamatta? Kyllä siihenkin aikaan oli varaa käydä ulkomailla.
Se oli paljon harvinaisempaa kuin nykyisin. Lisäksi kannattaa pitää kirkkaana mielessä, että 80-luku oli suurimmaksi osaksi muuta kuin nousukauden huippu 1989. Moni muistelee koko vuosikymmenen olleen aikaa, kun peruduunarillakin oli miljonäärin elkeet.
Jos tuntuu uskomattomalta, niin vieraile Tilastokeskuksen sivuilla. Ne kertovat, että ostovoima on lähes kaksinkertaistunut 80-luvun alusta. Jos silloin sai bussikuskin tuntipalkalla tuopin, nyt saa kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti maaseutu tyhjäksi, tehokkaampaa on ihmiset ja palvelut keskittyy kaupunkeihin
Miksi syntyvyys on heikointa kaikkein suurimmissa kaupungeissa ja korkeinta maaseudulla? Eikö kaupunkien pitänyt olla nuorekkaita ja elinvoimaisia?
Maaseudulla syntyy hyvin vähän lapsia. Eilisessä lehdessä oli tilasto.parinkymmenen vuoden päästä on kuntia, joissa ei riitä lapsia edes yhteen koululuokkaan. Esimerkiksi Kaavin kunnassa oli vuonna 2018 syntynyt yksi(1) lapsi.
Osittain siksi, että osaaminen kapeutuu. Maaseudulla ei ole riittävästi asukkaita ja siten asiakkaita, jotta osaaminen säilyisi ja myös kehittyisi. Tämä näkyy erityisesti sairaanhoidossa. Lääketiede kehittyy koko ajan ja vaikka maakuntaan muuttanut lääkäri olisikin saanut oppinsa jossain yliopistollisessa sairaalassa, ei ammattitaidon ylläpitämiseen ja uusien menetelmien omaksumiseen riitä, että yksi potilas viidessa vuodessa sairastuu sairauteen x. Koulumaailmassa vähän sama juttu. Jos oppilas haluaa opiskella vaikkapa ranskaa, hänen on mentävä sellaiseen kouluun, jossa on niin paljon oppilaita, että ranskaa haluavia on riittävä määrä ranskanryhmään. Päiväkoteja kannattaa perustaa vain sinne, missä on päiväkoti-ikäisiä lapsiakin. Vuosia sitten Kelan toimintaa muutettiin siten, että monet Kelaan liittyvät paperiasiat sai lähettää mihin päin Suomea tahansa olevaan Kelaan. Pääkaupunkiseudulta oli ihan järkevää lähettää Siilinjärven Kelaan, koska siellä ei ollut koskaan ruuhkaa. Asia hoitui nopeammin kuin missään Helsingin Kelassa. En tiedä, kuinka tietoisia kansalaiset silloin olivat tuosta mahdollisuudesta. Myös verotoimiston palveluja hajautettiin. Minä sain aikoinaan veroilmoitukseni Meri-Lapin verotoimistosta ja samassa taloudessa asuva henkilö jostain Itä-Suomessa sijaitsevasta verotoimistosta. Kirjastot, urheiluhallit ja mitä muita nyt onkaan julksilla varoilla rahoitettuja juttuja, joita voisi rakentaa joka puolelle Suomea, vaativat nekin asiakkaita.
Tietysti voi miettiä ihan vaan infrastruktuuriakin. Esim mihin rakennetaan ratoja ja moottoriteitä. Sekä niiden kunnossapitoa tietenkin. Aikoinaan eräs pieni maaseudun paikkakunta oli vilkas rautatieliikenteen osalta. Tehtiin kuitenkin nopeampi ohitusrata ja VR lopetti lähes täysin liikennöinnin ko paikkakunnalle. Taitaa mennä nykyisin jokin taajamajuna muutaman kerran päivässä. Paikkakunta alkoi kuolla, koska VR oli siihen asti ollut paikkakunnan suurin työnantaja.
Vierailija kirjoitti:
Ei Ruotsissakaan paljon Tukholman pohjoispuolista osaa valtakunnasta yritetä pitää asuttuna. Saa siellä asua, mutta on turha kuvitella että sinne metsiin tulisi verovaroilla jotain palveluja.
Ihan terve suuntaus se on. On erittäin tehotonta järjestää palveluita syrjäkylille. Tykkäsitte tai ette, homma menee kiihtyvällä vauhdilla siihen suuntaan että maaseutu tyhjenee. Ja se on kierre joka ruokkii itseään.
Olisihan se kivaa jos landella voisi asua - vaikka niinkuin vielä 70- ja 80-luvulla - mutta talouden realiteetit ovat sitä vastaan. Jos ei ole duunia, ei ole asukkaita. Ja jos ei ole ammattitaitoisia asukkaita, ei ole duunia.
Ruotsin maaseudulla on parempi julkinen liikenne ja kyläkouluja, jotka Suomessa on lakkautettu kannattamattomina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti maaseutu tyhjäksi, tehokkaampaa on ihmiset ja palvelut keskittyy kaupunkeihin
Miksi syntyvyys on heikointa kaikkein suurimmissa kaupungeissa ja korkeinta maaseudulla? Eikö kaupunkien pitänyt olla nuorekkaita ja elinvoimaisia?
Maaseudulla syntyy hyvin vähän lapsia. Eilisessä lehdessä oli tilasto.parinkymmenen vuoden päästä on kuntia, joissa ei riitä lapsia edes yhteen koululuokkaan. Esimerkiksi Kaavin kunnassa oli vuonna 2018 syntynyt yksi(1) lapsi.
Maaseudulla syntyy naista kohden enemmän lapsia kuin kaupungeissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei Ruotsissakaan paljon Tukholman pohjoispuolista osaa valtakunnasta yritetä pitää asuttuna. Saa siellä asua, mutta on turha kuvitella että sinne metsiin tulisi verovaroilla jotain palveluja.
Ihan terve suuntaus se on. On erittäin tehotonta järjestää palveluita syrjäkylille. Tykkäsitte tai ette, homma menee kiihtyvällä vauhdilla siihen suuntaan että maaseutu tyhjenee. Ja se on kierre joka ruokkii itseään.
Olisihan se kivaa jos landella voisi asua - vaikka niinkuin vielä 70- ja 80-luvulla - mutta talouden realiteetit ovat sitä vastaan. Jos ei ole duunia, ei ole asukkaita. Ja jos ei ole ammattitaitoisia asukkaita, ei ole duunia.
Tykkäätte te kaupungeissa asuvat tai ette niin teille tulee ruuhkamaksut ja tietullit, ja keinotekoiset hidastustöyssyt. Ei auta itkunne, vaan otatte vastaan itkun kera tykkäsittepä tai ette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti maaseutu tyhjäksi, tehokkaampaa on ihmiset ja palvelut keskittyy kaupunkeihin
Miksi syntyvyys on heikointa kaikkein suurimmissa kaupungeissa ja korkeinta maaseudulla? Eikö kaupunkien pitänyt olla nuorekkaita ja elinvoimaisia?
Maaseudulla syntyy hyvin vähän lapsia. Eilisessä lehdessä oli tilasto.parinkymmenen vuoden päästä on kuntia, joissa ei riitä lapsia edes yhteen koululuokkaan. Esimerkiksi Kaavin kunnassa oli vuonna 2018 syntynyt yksi(1) lapsi.
Maaseudulla syntyy naista kohden enemmän lapsia kuin kaupungeissa.
Suurin osa naisista on muuttanut pois. Jäljelle on jäänyt kouluttamattomia teiniäitejä, joiden vahvuus ei ole ehkäisyasioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti maaseutu tyhjäksi, tehokkaampaa on ihmiset ja palvelut keskittyy kaupunkeihin
Miksi syntyvyys on heikointa kaikkein suurimmissa kaupungeissa ja korkeinta maaseudulla? Eikö kaupunkien pitänyt olla nuorekkaita ja elinvoimaisia?
Maaseudulla syntyy hyvin vähän lapsia. Eilisessä lehdessä oli tilasto.parinkymmenen vuoden päästä on kuntia, joissa ei riitä lapsia edes yhteen koululuokkaan. Esimerkiksi Kaavin kunnassa oli vuonna 2018 syntynyt yksi(1) lapsi.
Maaseudulla syntyy naista kohden enemmän lapsia kuin kaupungeissa.
Johtuisko siitä, että maaseudulla on vähemmän sinkkunaisia ja vapaaehtoisesti lapsettomia kuin kaupungeissa?
Nykyään olisi kuitenkin ihan erilaisia mahdollisuuksia kuin aikaisemmin tehdä etätyötä. Ihmettelen, että sitä tehdään sen verran vähän. Mieluummin (tai pakotettuna) sitä menee "maisema"konttoriin istumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti maaseutu tyhjäksi, tehokkaampaa on ihmiset ja palvelut keskittyy kaupunkeihin
Miksi syntyvyys on heikointa kaikkein suurimmissa kaupungeissa ja korkeinta maaseudulla? Eikö kaupunkien pitänyt olla nuorekkaita ja elinvoimaisia?
Maaseudulla syntyy hyvin vähän lapsia. Eilisessä lehdessä oli tilasto.parinkymmenen vuoden päästä on kuntia, joissa ei riitä lapsia edes yhteen koululuokkaan. Esimerkiksi Kaavin kunnassa oli vuonna 2018 syntynyt yksi(1) lapsi.
Maaseudulla syntyy naista kohden enemmän lapsia kuin kaupungeissa.
Johtuisko siitä, että maaseudulla on vähemmän sinkkunaisia ja vapaaehtoisesti lapsettomia kuin kaupungeissa?
Maaseutu on siis parempaa ympäristöä perheellistyä ja elämäntapasinkut taas valuvat suuriin kaupunkeihin.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään olisi kuitenkin ihan erilaisia mahdollisuuksia kuin aikaisemmin tehdä etätyötä. Ihmettelen, että sitä tehdään sen verran vähän. Mieluummin (tai pakotettuna) sitä menee "maisema"konttoriin istumaan.
On muodikasta asua kaupungissa, vaikka joutuisi sen takia tinkimään elintasostaan ja elämänlaadustaan.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään olisi kuitenkin ihan erilaisia mahdollisuuksia kuin aikaisemmin tehdä etätyötä. Ihmettelen, että sitä tehdään sen verran vähän. Mieluummin (tai pakotettuna) sitä menee "maisema"konttoriin istumaan.
Operaattorit ei vedä valokuitua maaseudun peräkylille joissa olisi ehkä vain 1-2 asiakasta kilometrien etäisyydellä toisistaan kun kaupungissa samalla kaapelilla taloyhtiösopimukseen saa kerralla 100 varmaa asiakasta.
Etätyömahdollisuudet kutistuu sitä mukaa kun vaatimukset tietoliikenneyhteyksille kasvaa ja vielä puuskuttavat ADSL yhteydet kilometrien päässä lähimmistä keskuksista käy kertakaikkiaan kapasiteetiltaan riittämättömiksi ja 4G verkko on ollut tukossa jo vuosia.
Mikä ettei. Halpa omakotitalo muuttotappioalueelta ja 80-luvun Datsuni pihalle. Kyllä siihen riittää työttömänkin varat, jos ei tarvita uutta elektroniikkaa, ulkomaanmatkoja eikä muita nykyajan itsestäänselvyyksiä.