Tulin kiusatuksi kuntosalilla
En ymmärrä miten ihmisillä on aikaa kiusata ja tuijottaa ihmisiä. Menin sinne treenaamaan mutta alkoi lopulta ahdistaa se ilmapiiri niin paljon, että päädyin lopettamaan. Olen hyvällä itsetunnolla kasvatettu aikuinen nainen mutta en vaan jaksanut mitään kuntosali kiusaamista.
Mulla oli palkattuna personaltraineri mies, hän kerran tuli ilman tuntia moittimaan minun liikkeitä. Kertoi kuinka näytin siltä että olisin tehnyt jonkunlaista sirkustemppua. Se ei tuntunut kovinkaan kivalta.
Häntä ei myöskään kiinnostanut ohjata minua kun sanoi kerran että kai se on pakko. Ja sen jälkeen päätin etten enää kyseiselle salille mene. Onks teillä huonoja kokemuksia personaltrainereista tai kuntosalilla kiusaamisesta muiden treenaajien toimesta?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Noniin mä olen tämän keskustelun aloittaja ja tuon nyt lisää ilmiöitä joita kohtasin salilla käydessäni. Enkä ole psykoosissa lääkäri on diagnosoinut mut terveeksi.
Siellä kävi entisiä koulukiusaajiani ja en ihmettele yhtään miksi he nauroivat mun kohdalla samaa tekivät koulussa.
Kiusaaminen on ympäristössä kuin ympäristössä väärin ja tuomittavaa, mutta kuinka mielenhäiriössä täytyy olla, että kuvittelee kouluaikaisten kiusaajien vieläkin kulkevan perässä naureskelemassa? Niillä on oma elämänsä. Hanki sinäkin omasi ja lopeta menneessä roikkuminen.
Miten sinä normikuntoilija et tule "kiusatuksi" kuntosalilla:
1. Kun olet jollakin laitteella, niin nouse pois laitteesta sarjojen välisten palautusten ajaksi. Näin et omi istuskeluihisi koko laitetta, vaan kaksi ihmistä voi treenata sillä vuoronperään.
2. Kun olet tehnyt sarjasi valmiiksi jollakin laitteella tai paikalla, niin jätä siitä merkiksi painopakan säätönuppi keveimpään asentoon tms tai poista levytangosta painolevyt paikoillensa jne.
Itse olen ylipainoinen nainen. Olen käynyt kolmella eri salilla ja missään näissä ei ole tuijoteltu, naureskeltu eikä sanottu mitään negatiivista. Ohjaajiltakin olen saanut aina asiallista palautetta. Salille lähteminen oli alussa hyvin hankalaa, koska kuvittelin kaikkein varmasti tuijottavan tai sanovan jotain ilkeää.