Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita jotka kärsivät henkisesti koska puoliso lihava?
Ahdistaa
13.01.2020 |
Olemme olleet yli 10 vuotta yhdessä. 1 lapsi. Talolainaa. Mietin paljon eroa. Kiva talo ja lapsi pidättelee minua vielä. Olemme keskustelleet laihuttamisesta ja erostakin. Puoliso ei halua erota. Kohtelen häntä henkisesti huonosti välillä. Ehkä siksi koska itselläni on paha olla, koska hän on lihava. Ollut alusta asti. Olen voinut henkisesti huonosti jo kauan asian suhteen. Ehkäpä käyttäydyn häntä kohtaan huonosti myös siksi, että hän haluaisi erota minusta. Välillä asia on jäänyt taka-alalle ja elämä on ollut normaalia. Puoliso kyllä yrittää laihuttaa, mutta ei onnistu siinä. Itse olen hyvässä fyysisessä kunnossa ja tiedän että saisin sirompaa naista kumppaniksi. Ajattelin aina että rakastuisin siroon naiseen, mutta toisin kävi. Nuorena tein valinnan. Järkevä hän on. Syy ehkä miksi olen jatkanut elämää hänen kanssaan näihin päiviin saakka. En silti puhuisi enää rakkaudesta. Arki pyörii jne..Lapsestamme välitän paljon.
Mielipiteitä? Mitähän tässä tekisi?
Kommentit (250)
Vierailija kirjoitti:
Ahdistunut kirjoitti:
En tiedä miksi hän ei onnistu laihuttamaan. Olisiko geeneissä vikaa? Isoluinen nainen hän on. Kyllä hän yrittää laihuttaa käymällä salilla ja syömällä salaattiakin. Sanoo syövänsä kanasalaattia yms. töissäkin, mutta totuutta en tiedä. Tiedän että hänellä iskee suolan himo välillä ja voihan olla että hän mättää sitten jotain.. Kannustan häntä menemään salille ja liikkumaankin, mutta aina ei ota koppia ehdotuksista. Ymmärrän toki että väsynyt töistä jne. Ennen söimme paljon pizzaa ja nykyään välilläkin yhdessä. Sen tiedän, että naiseksi hänen ruoka annoksensa on aika isoja. Syömme perus kotiruokaa. Aikaisemmin hänellä ei ollut kuntoiluun isoa motivaatiota, mutta kun verenpaine lääkitys alkoi niin sen jälkeen on tullut motivaatiota.
Keksejä kahvin kanssa hän syö.Tänään aamulla esim. oli suklaakakkua syöty, mutta sitä en tiedä onko hän syönyt itse vai antanut palasen lapsellemme..
-Ap
Miksi teillä on suklaakakkua kaapissa? Miksi ette yhdessä mene liikkumaan? Miksi ette yhdessä syö terveellisemmin?
En tiedä mistä on ilmestynyt. Itse en ole ottanut palaakaan..enkä ota. Kävisimme kyllä yhdessä liikkumassa, salilla jne. mutta ollut helpompaa käydä erikseen koska lapsi. Pieniä kävelylenkkejä tehdään kolmistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtekää puolison kanssa yhdessä salille, lenkille tai uimahalliin.
Monelle liikakikoisa kärsiville on suuri kynnys lähteä yksin liikunnan pariin.
Ei ole puolison tehtävä hoitaa toisen painonhallintaa. Ihan samoin kuin ei esim. toimia toisen terapeuttina. Jokainen on vastuussa itsestään! Tukea ja kannustusta toki voi ja pitää antaa.
eli se normaalipainonen voi ostaa kotiin pitzaa ja suklaata ja maata sohvalla ja samalla pakottaa kumppanin syömään salaattia ja lähtemään lenkille?
Vierailija kirjoitti:
Miksi aloit alunperin olemaan lihavan kanssa, jos ällöttää?
Olimme nuoria. Asia ei silloin vaivannut paljoakaan. Ajattelin että kun kuntoilemme niin hän hoikistuu. Hän oli järkevän oloinen ja seksi oli hyvää.
-Ap
Mieheni lihoi tavattomasti pari vuotta naimisiin menon jälkeen päälle kolmikymppisenä (pahimmillaan painoi 120 kg). Aikani asiasta motkotin, mutta vaikutti siltä, että tämä vain ärsytti häntä. Vetosin tuleviin terveysongelmiin.
Meni aikansa ja lääkäri luki madonluvut: rasvoittunut maksa, korkea verenpaine ja diabetes. Siinä vaiheessa hän yritti alkaa laihduttamaan ja onnistuikin, mutta kilot tulivat takaisin vauhdilla.
Onhan se hänelle noloa, kun ei pääse edes kyykkyyn. Jos mennään kävelylenkille, hän marisee kokoajan, että älä kävele niin nopeasti. Ja mulla on kuitenkin astma.
Lääkkeiden määrä on viimeaikoina lisinyt. Kaksi lääkettä verenpaineeseen, jotakin ohentamaan verta, diabetekseen jotain...
Oikeasti olen kauhuissani esimerkiksi aivoinfarktin riskin takia. Mahaansa ole tottunut - tämä ei ole ulkonäköasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtekää puolison kanssa yhdessä salille, lenkille tai uimahalliin.
Monelle liikakikoisa kärsiville on suuri kynnys lähteä yksin liikunnan pariin.
Ei ole puolison tehtävä hoitaa toisen painonhallintaa. Ihan samoin kuin ei esim. toimia toisen terapeuttina. Jokainen on vastuussa itsestään! Tukea ja kannustusta toki voi ja pitää antaa.
eli se normaalipainonen voi ostaa kotiin pitzaa ja suklaata ja maata sohvalla ja samalla pakottaa kumppanin syömään salaattia ja lähtemään lenkille?
Miten ihmeessä tulkitset tukemisen ja kannustamisen noin?
Mutta periaatteessa kyllä, normaalipainoinen voi syödä usein enemmän kuin se, joka yrittää laihduttaa. Jos sitä, joka laihduttaa tämä häiritsee, voidaan sopia pelisäännöistä. Toisaalta, vaikka kotona olisikin suklaata, pitäisi normaalin ihmisen pystyä olla syömättä sitä, varsinkin jos se on jonkun toisen. Voihan sitä ajatella, että se on tarkoitettu lapsen synttäreille.
Olen kyllä itse huomannut, miten kannustaminen niin helposti käännetään "kontrolloinniksi" ja "kyttäämiseksi". Ei minua vaimon muutama liikakilo haittaa, mutta en haluaisi myöskään katsella sellaista mutrunaamaa. Eikä kyllä hidaskaan lihominen ole terveellistä, jos jatkuu vuodesta toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuleehan se aika kalliiksi elää semmoisen lihavan naisen kanssa. Näkyy kauppalaskussa. Kovia ovat syömään jos vertaa hoikkaan tai normaalipainoiseen naiseen. Hoikilla sentään naisellisempi annoskoko.
Ahdistunut kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aloit alunperin olemaan lihavan kanssa, jos ällöttää?
Olimme nuoria. Asia ei silloin vaivannut paljoakaan. Ajattelin että kun kuntoilemme niin hän hoikistuu. Hän oli järkevän oloinen ja seksi oli hyvää.
-Ap
Puhut puolisosta kuin huonekalusta: olihan se vähän huono mutta ajattelin että kelpaa.
Ihme että naisparka on erehtynyt noin pahasti.
Ehkä hän ymmärtää erota.
Sääli että tilanteessa on syytön lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän auttaa ero. Se on kaikille osapuolille parempi kuin ainainen narina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtekää puolison kanssa yhdessä salille, lenkille tai uimahalliin.
Monelle liikakikoisa kärsiville on suuri kynnys lähteä yksin liikunnan pariin.
Ei ole puolison tehtävä hoitaa toisen painonhallintaa. Ihan samoin kuin ei esim. toimia toisen terapeuttina. Jokainen on vastuussa itsestään! Tukea ja kannustusta toki voi ja pitää antaa.
Ja se, jolle ei kelpaa voi lähteä narisemasta lätkimään. Lapsenkin on parempi ilman aptä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtekää puolison kanssa yhdessä salille, lenkille tai uimahalliin.
Monelle liikakikoisa kärsiville on suuri kynnys lähteä yksin liikunnan pariin.
Ei ole puolison tehtävä hoitaa toisen painonhallintaa. Ihan samoin kuin ei esim. toimia toisen terapeuttina. Jokainen on vastuussa itsestään! Tukea ja kannustusta toki voi ja pitää antaa.
eli se normaalipainonen voi ostaa kotiin pitzaa ja suklaata ja maata sohvalla ja samalla pakottaa kumppanin syömään salaattia ja lähtemään lenkille?
Miten ihmeessä tulkitset tukemisen ja kannustamisen noin?
Mutta periaatteessa kyllä, normaalipainoinen voi syödä usein enemmän kuin se, joka yrittää laihduttaa. Jos sitä, joka laihduttaa tämä häiritsee, voidaan sopia pelisäännöistä. Toisaalta, vaikka kotona olisikin suklaata, pitäisi normaalin ihmisen pystyä olla syömättä sitä, varsinkin jos se on jonkun toisen. Voihan sitä ajatella, että se on tarkoitettu lapsen synttäreille.
Olen kyllä itse huomannut, miten kannustaminen niin helposti käännetään "kontrolloinniksi" ja "kyttäämiseksi". Ei minua vaimon muutama liikakilo haittaa, mutta en haluaisi myöskään katsella sellaista mutrunaamaa. Eikä kyllä hidaskaan lihominen ole terveellistä, jos jatkuu vuodesta toiseen.
millä tavalla on okei, että kaapissa on suklaata, jos kotona on ihminen jolle se on ongelma. yhdessähän sitä pitäisi elää ja kumppanien tukea toisiaan. huomioi, että harva ylipainoinen on ”normaali ihminen” ruokailun suhteen ja tällöin houkutus kaapissa olevaan suklaaseen on valtava, etenkin kun ei ole vielä vierrottunut herkuista ja roskaruuasta.
jos kumppanin ylipaino häiritsee, on turha inistä siitä ja samalla roudata epäterveellistä ruokaa kotiin, koska se saa vain sen toisen himoitsemaan niitä enemmän ja tällöin elämänmuutos ei onnistu. tuskin tupakoijakaan lopettaa tupakan polttamista jos toinen vieressä koko ajan sauhuttelee.
Vierailija kirjoitti:
Viimeinen seksikerta oli niin pahaa teki katsoa sitä löysän määrää ja hytkymistä. Olen tästäkin sanonut että pitäisi laihuttaa. Tiedän että saisin sirompaa.
-Ap
Tämä on trolli.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, olet kuussipää. Tee itsellesi ja ennenkaikkea puolisollesi palvelus ja eroa-liitossa ei voi ketään väkisin pitää oli lapsi tai ei
Ahdistunut kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeinen seksikerta oli niin pahaa teki katsoa sitä löysän määrää ja hytkymistä. Olen tästäkin sanonut että pitäisi laihuttaa. Tiedän että saisin sirompaa.
-Ap
Tämä on trolli.
-Ap
Ja Sinäkö muka et🤣🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nalkutus ja syyllistäminen ei auta laihtumaan, vaan laukaisee toisessa tunnesyömistä. Menkää yhdessä terapiaan ja miettikää, kannattaisiko sittenkin vain erota. Ehkä vaimollakin on paha olo kanssasi ja siksi lihonut.
Otappa ap ero. Jos kohtelette puolisoasi kuten sanot, myös sekin haluaa oikeasti erota.
Vierailija kirjoitti:
Viimeinen seksikerta oli niin pahaa teki katsoa sitä löysän määrää ja hytkymistä. Olen tästäkin sanonut että pitäisi laihuttaa. Tiedän että saisin sirompaa.
-Ap
Ihminen ei oikeasti voi koskaan saada kaikkea minkä saisi, koska elämässä on realiteetit eikä aikasi riittäisi panemaan joka akkaa, jonka saisit, hoitamaan joka duunia jonka saisit, olemaan jokaisen ystävä jonka saisit, ostamaan kaikkea mitä haluaisit, harrastamaan kaikkea mitä osaisit.
Jos on noin vaikeaa niin otapa vastuuta itsestäsi ja ala elää itsesi näköistä elämää, josta et voi syyttää ketään toista. Virheesi ovat omasi, ansiosi myös.
Vierailija kirjoitti:
Otappa ap ero. Jos kohtelette puolisoasi kuten sanot, myös sekin haluaa oikeasti erota.
Ehkä myös laihtuu itsestään eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Otappa ap ero. Jos kohtelette puolisoasi kuten sanot, myös sekin haluaa oikeasti erota.
Juu. Sinäkään et ole täydellinen- eli mitä muita vikoja sinussa on k-päisyyden lisäksi? Pieni mun@?Huono sängyssä? Lyhyt? Kaljuuntuva? Peeunanenä? Ruma perse?
Tämä on lähinnä koominen. Ap otti lihavan naisen ja teki tämän kanssa vielä lapsenkin, ja nyt vinkuu ja ahdistuu kun nainen on lihava.
Voi voi. Mitäs läksit.
Kyllä lihavuus haittaa! Itse haluaisin puolisosta seuraa lenkille ja metsäretkille, mutta hän ei jaksa kävellä. Pituus 165cm, painoa 125kg, eli ylipainoa todella on. Olemme eriytyneet toisistamme, kun toisen harrastus on tv:n katselu ja syöminen, eikä mitään haluja muuttaa tilannetta.