Kun hankit omakotitalon, muista että kunnan veteen liitettynä et voi pitää minkäänlaista puutarhaa

Kaverilla on kunnan vesi, mutta hänellä on talo rinnessä ja talon vieressä porkaivo maalämmitystä varten. Siitä kaivosta nousee vesi ulos ihan omalla paineella ilman pumppua. Ei ole heillä, eikä heidän naapureilla pulaa kukkienkasteluvedestä.

Vierailija kirjoitti:

Ents kun meillä on vanha yli 20m syvä rengaskaivo?

Se pitää huollattaa viiden vuoden välein, tyhjätä, vaihtaa pohjahiekat ja tarkistaa saumat. Maksaa liki kolme tonnia, koska kaivonne on noin iso.

Rengaskaivon vedenlaatua pitää myös tarkkailla, koska sinne pääsee helposti epäpuhtauksia juurien ja vaikkapa sammakoiden myötä.

Mutta toki sieltä puutarhan kasteluvettä saa. Juomaveden lähteenä vähintäänkin epävarma.

Ei ole puutarhaa jos kolmella kastelukannulla kastelee :)Joku 5000:n tuhannen neliön pihalla voi puutarhaa pitää

Yleensä Suomessa sataa vettä niin paljon, että kukkienkasteluveden saa kun laittaa rännien alle tynnyrit. Ei kaikki puutarhakasvit edes tarvitse kastelua.

Oletko myös kunnan jätevedessä kiinni ? Muista, että jos irrottaudut käyttövesiverkostosta, kunnallisesta niin samalla  lopppuu jätevesi sopparisikin. Saat rakentaa umpisäiliön ja tyhjentää sitä kerran kuukaudessa a 100€ laaki ehkä jopa 2 vk välein jos olet kova lutraaja

Kyllä on pienet puutarhat, jos pari kastelukannua riittää. Ehkä pari kukkaa vain? Puut ja pensaat vaativat n. 50l per puska kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

No enpä ole tajunnut että tämä on ongelma. Kasteluveden määrä (esim. 3 kastelukannua joka toinen päivä) on kuitenkin loppujen lopuksi aika pieni, vertaa esim vessanvetoihin tai suihkussa käymiseen. Ja tosiaan, saavit rännien alle niin kaatosateella tulee vettä parin viikon tarpeisiin. Meillä on iso puutarha, enkä kyllä kastele mitään muuta kuin ruukut ja kasvimaan. Loput saa pärjätä (tai olla pärjäämättä) luonnon kastelujärjestelmällä. Hyvin on kukoistanut.

Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta kolme kastelukannullista ei kyllä riitä mihinkään esim mulla (kasvihuone, hyötytarha ja ruukut). Puhumattakaan näistä parista viimevuosien kesästä, jolloin ei täällä päin satanut käytännössä lainkaan yli kuukauteen. Mulla kuoli jopa yksi hyvinvoiva puu kun en tajunnut sitä ajoissa kastella. Hanavedellä olen joutunut myös kastelemaan, mutta kyllä sen lompakko antaa myöden. Nurmikko on saanut palaa poroksi monena kesänä, siihen en kaupungin vettä haaskaa tippaakaan.

Sadeveden kerääminen on erittäin hyvä homma.

Tuo ei ainakaan pidä paikkaansa, sillä vapaa-aika asutaan maalla ja lomat ja vesimaksu vuodessa on lähes sama kuin kaupunkiasunnossa, joka on kerrostalo eli vesikuutio maksaa molemmissa lähes sama, jätemaksuineen.

Kaupungissa voi kerrostalossa olla kiinteä vesimaksu 20-25€/henkilö/kk jos ei ole vesimittareita, mutta loppuosa maksetaan hoitovastikkeen muodossa.

Meillä kerrostalossa ei ole vesimittareita, mutta taloyhtiö seuraa kirjanpidossa tarkkaan veden kulutusta eli vesi, lämmitys ja jätevesi, jonka perusteella tarkistetaan vesimaksu vuosittain ja nyt se oli 29€/henkilö/kuukaudessa.

Todennäköisesti ap. on asunut kerrostalossa, jossa lätrännyt vettä ja nyt totuus tuli esille, kun oma mittari.

Meillä ei ole mitään puutarhaa, mutta vähän nurmikkoa ja puskia sekä monivuotisia kukkia. Piha on melko varjoisa. Naapureiden puolella on isoja puita. Ainoastaan pitkinä hellejaksoina pihaa tarvitsee kastella kunnolla. Normikesänä riittää melko vähäinen kastelu.

Järvestä ota vettä nurtsille kasvimaille. Paljon parempaa kasveille kuin porakaivovesi.

Aika monta vuotta sais porakaivon hinnalla laskea kunnan vettä kasvimaille yhden porakaivon hinnalla. Eikä se vesi ilmaiseksi nouse kaivosta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on pienet puutarhat, jos pari kastelukannua riittää. Ehkä pari kukkaa vain? Puut ja pensaat vaativat n. 50l per puska kerrallaan.

Kuka kastelee puita ja pensaita? Se on suurta hulluutta. Katso luontoa, siellä pärjää pensaat ja puut erinomaisesti, vaikka ei ole keinokastelua.

Olen intohimoinen puutarhuri jo vuosikymmeniä ja piha/puutarha lähes 7000m2 ja puita ja pensaita satoja, niin eipä ole tullut mieleen kastella puita ja pensaita, ainoastaan kun istutan uuden juuripaakun ja silloinkin vain muutaman viikon ajan.

Meillä ei kastella edes nurmikkoa.

Ja muutenkin hulluutta keinokastelu, paitsi juuri istutetuille kasvaille ja ruukukasveille.

Kasvit osaavat itse säädellä veden tarvetta.

Porakaivon hinnan kun sijoitat hyvin, saat tuotoilla maksella vesilaskut.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on pienet puutarhat, jos pari kastelukannua riittää. Ehkä pari kukkaa vain? Puut ja pensaat vaativat n. 50l per puska kerrallaan.

Itse en ole ikinä kastellut puita ja pensaita kuin istuttaessa.Ei niitä tarvitse kastella:D

Yksikään ei ole kuollut tänä 16v aikana kun ollaan talossa asuttu.

Kastelen kesäkukat ja kasvimaan.

Meillä on myös pihalla vanha kaivo, mutta vesi on niin rautapitoista ettei sillä voi kastella. Jos ei oteta huomioon kahta edellistä kesää, niin sadevesi on kyllä riittänyt moitteettomasti pikku puutarhaamme.

Puita, pensaita ja perennoja ei edes tarvitse keinokastella Suomen kesässä tai jos kastelutarvetta, niin on valinnut väärän kasvin, väärän maaperän ja ilmansuunnan. Kasvit harvoin kuolevat veden puutteeseen, päinvastoin liialliseen kasteluun ne kuolevat.

Omakotitaloon muuttaessa pitää muistaa monta asiaa wt juntit!

Totta! Älä välitä kritisoijista, koska olet oikeassa. Riippuu sitten onko ihmisillä mahdollisuutta kaivoon (tai järveen) vai maksaako kaivon teko ja ylläpito, ellei ole valmiina. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on pienet puutarhat, jos pari kastelukannua riittää. Ehkä pari kukkaa vain? Puut ja pensaat vaativat n. 50l per puska kerrallaan.

Luonto hoitaa. Meillä on 800 m2 kukkapenkkejä, lisäksi koristepensaita ja - puuta, hedelmäpuita ja marjapensaita. Ja kasvihuone.

Puut ja pensaat on kasteltu istutusvuonna ensimmäisiin sateisiin saakka ( siis n viikon parin verran) ja perennoistakin kastellaan satunnaisesti vain hentoisimmat, muut kyllä selviää. Lähinnä niille tarvitaan vettä jos toukokuussa on kuivaa ja kuumaa.

1

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta maksat kunnalle sadevedestä. Laskussa lukee hulevesimaksu.

Ei välttämättä, se maksu on vain osissa kaupunkeja ja kuntia ja jos sattuu omassa kaupungissa tai kunnassa olemaankin on se vain pikkumaksu vuodessa:

Hulevesimaksun suuruus vaihtelee kunnittain esimerkiksi omakotitalolta parista kympistä vajaaseen sataseen vuodessa. Keskimäärin se pyörii 50 euron tuntumassa.

maksua perittiin vuonna 2018 vain 30 kunnassa.

Omakotitalossa jos se on oma ja omalla tontilla ei tarvitse maksaa vuokraa eikä vastiketta, vastike taas jo esim. 110-neliöisessä 4h + keittiö perheasunnossa on jotain 450€/kk. Itselläni uudehko omakotitalo omalla tontilla kaukolämmöllä, sähköön menee n. 35€/kkkun valaistus on ledeillä enkä paljon sauno, kaukolämpöön menee n. 850€/vuosi + perusmaksu 250€/vuosi. Kiinteistövero 380€/vuosi. Asumiskulut 171/219 neliöisessä talossa n. 200-250€/kk. Varaavaa takkaa lämmitän kovimmilla pakkasilla, ostopuilla kaukolämpö on suunnilleen saman hintaista kuin takan lämmitys. Vesi maksaa n. 15€/kk kun en paljon vedellä läträä ja piha on sellainen ettei se juuri kastelua tarvitse. Asun yksin, lapsi on n. 6 päivää kuukaudessa luonani. Onhan tämä 171 neliötä asuinalaa ja 49 neliötä autotallia, varastoa yms. aika reilusti näin yhdelle sinkkumiehelle, mutta en eron jälkeen omasta talostani halunnut silti luopua ja onpa tilaa olla ja elää ja harrastaa. Omakotiasuminen uudehkossa hyvin eristetyssä kaukolämpötalossa kun paikkakunnalla on edullinen ja vaivaton kaukolämpö on melkoisen edullista, jopa euron/neliö/kk jos vettä ja sähköä käyttää vähän ja mihinpä sitä sähköä kuluisi kun ei sillä lämmitä mitään. Toki lumityöt ja pihan joutuu hoitamaan itse, aika vähäistä se on ollut helppohoitoisella pihalla, en siitä maksaisi vastiketta. Edullisinta asuminen on uudehkossa omassa velattomassa omakotitalossa omalla tontilla, kerrostaloasuminen tulee vastikkeen kanssa kalliimmaksi kun huoltoyhtiölle ja isännöitsijälle yms. joutuu maksamaan työstä ja riesana on kerrostalokommuunissa asunto-osakeyhtiössä asuminen järjestyssääntöineen, naapureineen, yhtiökokouksineen ja sen kokouksen ja taloyhtiön hallituksen määräysvallan alla. Oma tupa, oma lupa.