Miten jotkut osaavat sisustaa kestävästi? Kyllästyn aina parissa vuodessa...

Varmaan meissä kestävissä sisustajissa on paljon myös sellaisia, joita sisustaminen ei kiinnosta pätkääkään. Kun joku pöytä on tullut ostettua, niin siinä se sitten kätevästi on vuosi toisensa jälkeen. Tädiltä lahjaksi saatu viltti sohvalla sen enempää miettimättä, että sopiiko tuo nyt tähän vai ei. Sisustus vaan on ja ei sitä edes mieti koskaan.

Olen sisustussuunnittelija mutta omat kodit olen sisustanut kerralla hyviksi.

Kaikki isommat huonekalut kuten sohvat, sängyt, kaapistot, ruokapöytä ja tuolit laitetaan omille paikoilleen ja siinä pysyvät. Väriä ja tunnelmaa vaihdellaaan korkeintaan tyynyillä ja peitoilla tai astioilla ja vaikka kynttilöillä.

Olemme nyt asuneet tässä viimeisessä talossamme vuoden ja voisin kuvitella vaihtavani tapetit ja tekstiilit ehkä 10 vuoden päästä. Edellisessä talossa meni 12 v

Matot meillä useimmin taitaa vaihtua, sohvat sun muut sellaiset yritän saada kestämään kauemmin. Tosin verhotkin on tullut valittua niin, ettei ole tarvinnut niitä vaihdella. Muutama monumentti meillä on, joita ei voi vaan poistaa sisustuksesta ikinä koskaan. Suvun perintöpeilipiironki, jonka on kuljettava mukana joka kodissa, mahtui eli ei. Toinen, modernimpi, iso senkki/lipasto/piironki, johon myös kuuluu peili, mutta se peili on tähän asti ollut aina eri paikassa kuin piironki - nykyisessä kodissa ensimmäisen kerran siinä lipaston päällä, mihin se kuuluu. Ja sitten tyttären piano. Nämä kolme ovat kulkeneet elämässäni 1. 25 vuotta, 2. 15 vuotta ja 3. 27 vuotta. Rakas on myös kristallikruununi, moderni versio kristallikruunusta, jonka ostin 16 vuotta sitten, kun muutin eron jälkeen omaan asuntooni. 

Huonekalut ovat tietysti käyttötavaraa. Sohvia on kulunut kaksi loppuun kuudentoista vuoden aikana (eron jälkeen siis). Tämä jolla nyt istun, on uusin, vasta kolme kuukautta vanha. Muut kaksi ovat kaksi vuotta ja kuusi vuotta vanhat. Muutimme asuntoa kaksi vuotta sitten, isommasta pienempään, jolloin piti tietysti huonekalujakin vähän vaihtaa, jotta ne sopivat kahdensadan neliön kämpästä muutettaessa pienempään 90 neliön kämppään. Kirjahyllyistä valittiin vain kauneimmat ja sopivimmat mukaan. Ruokapöytä piti hankkia uusi (ostettiin ekologisesti käytetty! ja kierrätettiin molemmat vanhat.) koska vanhat eivät kumpikaan sopineet uuteen kotiin. Kuudesta nykyisestä kattovalaisimesta (en laske nyt näitä komeroiden ja kylppärien ja vessojen valaisimia) vain yksi on ostettu tähän asuntoon; muut ovat mukana tulleita, yksi jopa 70 vuotta vanha peritty. 

Sisustan kyllä. Mutta maltan odottaa, että löydän sen mitä etsin. Kestän keskeneräisyyttä, odottamista. Uskon, että koti itse kertoo minulle, mitä tarvitaan, kunhan maltan odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli pitkään sama ongelma kun sisustin linjalla ikea/kirppari. Ostin aina kaikkea kivaa mikä ei kuitenkaan sattunut lompakkoon kamalasti. Kun sitten valmistuin ja menin työelämään, aloin ostamaan vähän kalliimpia asioita, ihan designia.

Jotenkin kun maksaa sohvasta 4tonnia ja pöydästä tonnin, lampusta 800e jne, ostoksia harkitsee enemmän ja ei tule pieneen mieleenkään vaihtaa niitä kun on joutunut oikeasti säästämään ja tekemään töitä niiden saamiseksi.

Jaa. Minä ostan taas kaiken kirpparilta ja ikeasta enkä kyllästy. Oma sisustus on hyvin klassinen ja ajaton.

En "sisusta". Teen itselleni kodin, jossa on hyvä olla.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli pitkään sama ongelma kun sisustin linjalla ikea/kirppari. Ostin aina kaikkea kivaa mikä ei kuitenkaan sattunut lompakkoon kamalasti. Kun sitten valmistuin ja menin työelämään, aloin ostamaan vähän kalliimpia asioita, ihan designia.

Jotenkin kun maksaa sohvasta 4tonnia ja pöydästä tonnin, lampusta 800e jne, ostoksia harkitsee enemmän ja ei tule pieneen mieleenkään vaihtaa niitä kun on joutunut oikeasti säästämään ja tekemään töitä niiden saamiseksi.

Ei se välttämättä budjetista ole kiinni. Meillä ekan asunnon sisustus oli pääasiassa sieltä täältä ilmaiseksi tai halvalla haalittua kun ei kahdella persaukisella opiskelijalla ollut hirveästi varaa valita ja pakko oli saada nukkumapaikka ja astioita joista syödä. Sen jälkeen on pikkuhiljaa uusittu sisustusta tarpeen vaatiessa, mutta ei meillä ole koskaan ole ollut  varaa laittaa montaa tonnia mihinkään huonekaluun. Silti ostoksia on harkittu eikä mitään verhoja isompaa ole vaihdettu vaan kyllästymisen takia. Vaihtelua tuodaan jo tässäkin ketjussa mainituilla sisustusesineillä, tekstiileillä (tyynyt, viltit yms), kasveilla, tauluilla jne, mutta ei näitäkään alvariinsa uusita vaan on vuodesta toiseen ne samat jutut kesäisin ja talvisin. Toki muutama hutiostos on matkan varrella tullut tehtyä, mutta varovaisena luonteena olen aina testannut uusia juttuja pienillä asioilla (esim. jo mainitut tyynyt ja mieluiten vielä käytettynä) enkä suinkaan rynnännyt ostamaan vaikka uutta sohvaa.