Lue keskustelun säännöt.
Poika lähti armeijaan toissapäivänä, tänään sitten oli keskeyttänyt
08.01.2020 |
Surullinen olo jotenkin on. Isä on todella pettynyt ja minunkin on pakko myöntää, että hävettää. Poika sanoi vain, että ei huvittanut. Nyt pelaa pleikkaria omassa huoneessaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Itkettää ihan.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
poingpouing kirjoitti:
Armeijan käymisellä ei ole nykyaikana yhtään mitään merkitystä.
Enemmän olisin huolissani syistä jotka siihen johtivat.
Ei sieltä niinvain lähdetä kun kerran kutsunnoissa on hyväksytty.
Suomessa armeijalla on edelleen melko voimakas merkitys miesten osalta yhteiskunnassa, historialliset syyt painavat tässä. Suomi on historiassa ollut melkoista soturikansaa Ruotsin vallan aikanakin, sitten vähemmän Venäjän vallan aikana, mutta jonkin verran silloinkin ja itsenäisyyden aikana erityisesti. Sisällissota ja jääkäriliike vaikuttanut, sitten erityisesti talvisota ja jatkosota ja Suomi on toisen maailmansodan ainut maa joka hävisi sodan mutta jota ei silti miehitetty ja joka selvisi itsenäisenä ilman mitään miehitystä. Talvisodan ihme ja jatkosodan torjuntavoitto ovat erityisiä saavutuksia sotahistoriallisesti kun pieni maa pärjäsi valtavaa suurvaltaa ja sen ylivoimaiselle vaikuttava armeijaa vastaan. Esim. Israel aikoinaan perehtyi ja tutki miten Suomi sen teki.
Sitten Suomessa on armeijalla ollut ja on miehiä yhteen hitsaava ominaisuus, siellä jo syntyy yhteyksiä, sitten suurin osa korkeissa johtavissa asemissa olevista miehistä on johtamiskoulun käynyt ja RUK on edelleen erittäin arvostettu johtamiskoulu miesten osalta, suuri osa johtavassa asemassa olevista kauppatieteen maistereista ja diplomi-insinööreistä on RUK:n käynyt ja työhön otettavan kannattaa RUK:n käymistä ja reservin sotilasarvoa korostaa edelleen niin hakemuksessaan että sen lukija jos ja kun on saman koulun käynyt niin arvostaa tätä. reserviupseerikoulutuksen saaneet pitävät saamaansa johtajakoulutusta hyödyllisenä myös siviilielämässä. Puolustusvoimien johtajakoulutuksen käyneet ovat yleensä oppineet arvioimaan itseään johtajina sekä keräämään palautetta. Puolustusvoimien antamalla johtajakoulutuksella on painoarvoa esimiestehtäviin haettaessa erityisesti työuran alkupäässä.
Lisäksi koska Suomen lain mukaan jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen ja tämä sisältää rauhan aikaisen pakollisen asepalveluksen niin alkaa monia esim. työhönotossa ja muutenkin esim. kaveriporukoissa iltaa istuessa kiinnostaa miksi ei ole palvelusta suorittanut, miksi on vapautettu tai miksi on keskeyttänyt edes toistaiseksi. Vapautukselle ja lykkäykselle ja keskeyttämiselle pitää olla lakisääteinen syy, ilman syytä ei kukaan mies Suomessa voi tätä velvollisuutta välttää. Siviilipalvelukseen pitää olla syy, laki vaatii syyksi eettisen tai uskonnollisen vakaumuksen jotta vapautetaan palveluksesta ja sen sijaan määrätään pakolliseen siviilipalvelukseen ehdottoman vankeusrangaistuksen uhalla. Terveydellinen syy voi toki myös olla, jos on vakava mielenterveyden häiriö tai jokin vakava fyysinen sairaus jonka takia ei kykene palvelukseen ei kykene ainakaan fyysiseen työhön jos vika on fyysinen jos taas henkinen puoli mättää niin sekin uhkaa työkykyä monissa töissä nykyisin, jos ei kestä paineita, ei kykene noudattamaan määräyksiä yms. Ja kun miesporukassa aletaan epäillä lusmuksi joka on sivariin hakeutunut ilman todellista oikeaa vakaumusta ettei muka hyväksy edes itsepuolustuksena voimakeinojen käyttöä niin kun muutkin ovat saaneet kestää sen armeijan ja opetella puolustamaan naisia, lapsia, kotia ja kotimaata niin moni mies alkaa katsoa kieroon lusmuilijaa. Suomessa armeijalla on edelleen suuri merkitys yhteiskunnassa, siitä ei pääse mihinkään ja maantieteellinen asemamme historiamme opettamana pitää jatkossakin huolta että meillä on toista sukupuolta koskeva yleinen asevelvollisuus ja sen myötä militarismi elää ja voi hyvin Suomessa. Reserviläisarmeijasta emme pääse eroon ainakaan ilman NATO:a emmekä välttämättö senkään jäsenyyden avulla ellemme lisää ammattilaisien määrää reilusti armeijassa, ei NATO mitään vapaamatkustajia hyväksy vaan vaatii jäsenmaaltaan omaa uskottavaa tehokasta puolustusta.
Asepalveluksessa opittu hierarkinen johtamismalli ja vastuun pakoilu on tämän päivän nopeasti muuttuvassa ja dynaamisessa liike-elämässä lähinnä jarru.
Tämä on niin totta. Huomaa juuri armeijankäyneistä, täysin ilman oma-aloitteisuutta. Osaavat toimia käskystä ja ohjeista, mutta siihen se sitten jääkin.
Auktoriteettiuskovaisuus on kyllä tietyissä duunarihommissa ihan hyvä juttu. Armeijan ehdollistamia lampaita ja beetoja tarvitaan tekemään paskahommat.
Sehän se asetelma on että on niitä jotka käskee ja niitä jotka tekee. Niistä muodostuu toiminnallinen ryhmä.
Sitten on huonoja johtajia ja johtajia joilla ei ole sitä jotain.
Nämä armeijasta ja koulusta pudonneet pudokkaat eivät omista sitä "jotakin". Heitä ei kukaan tottele, mutta eivät he halua totella ketään.
Ehkä heillekin löytyisi jotain johdettavaa toisenlaisessa ympäristössä ja eri pelikentillä.
Järkevämpää heille kuitenkin olisi tehdä se punnerrus silloin kun johtaja käskee. Se olisi se helpoin tie.
Jostain syystä on johtajia ja epäonnistuneita johtajia, jotka odottaa niitä kadonneita alaisia.
Sinäkin olet varmasti sellainen :)
Pitää myös muistaa ne jotka eivät halua asettua johtoon mutta johtavat taustalta koko hommaa.
Antavat johtajalle neuvoja ja välttävät vastuun ikävät puolet. Silti he näyttäytyvät pelkkinä paskahommien duunareina. Oikeastaan nämä elämänkoulun korpaalit ovat niitä kaikista suurimpia mestareita.
Minä olen sellainen mestari. Minä määrään ja johdan kaikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnitteluni, poikasi on älykäs ja rohkea. Itse armeijan käyneenä voin sanoa jos nyt pitäisi lähteä niin en varmaankaan lähtisi, yrittäisin hankkia jonkun mahdollisimman hyvän siviilipalveluspaikan josta olisi hyötyä tulevaisuudessa, siitäkin olisi saanut paljon enemmän irti kuin olla tyhjänpanttina kasarmilla. Miettikää ihmiset, vapautenne riistetään vankeusrangaistuksen uhalla? ei ole mielestäni enään tätä päivää, täysin menneen maailman instituutio. Itseäni häiritsee tässä vielä se että naisille ei ole vastaavaa palveluspakkoa ja ei, se on teille vapaaehtoista jolloinka asetelma on täysin erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Onnitteluni, poikasi on älykäs ja rohkea. Itse armeijan käyneenä voin sanoa jos nyt pitäisi lähteä niin en varmaankaan lähtisi, yrittäisin hankkia jonkun mahdollisimman hyvän siviilipalveluspaikan josta olisi hyötyä tulevaisuudessa, siitäkin olisi saanut paljon enemmän irti kuin olla tyhjänpanttina kasarmilla. Miettikää ihmiset, vapautenne riistetään vankeusrangaistuksen uhalla? ei ole mielestäni enään tätä päivää, täysin menneen maailman instituutio. Itseäni häiritsee tässä vielä se että naisille ei ole vastaavaa palveluspakkoa ja ei, se on teille vapaaehtoista jolloinka asetelma on täysin erilainen.
Kaikkihan noin ajattelee joilla on järki päässä. Suurin osa ei uskalla vain sanoa ääneen ja asia nyt vaan on miten on.
Päättäjätkään ei asiasta mitään mieltä. Asia nyt vaan on miten on, vaikka jokainen sisimmissään tietää miten väärin se on ja hölömöä.
Vierailija kirjoitti:
poingpouing kirjoitti:
Armeijan käymisellä ei ole nykyaikana yhtään mitään merkitystä.
Enemmän olisin huolissani syistä jotka siihen johtivat.
Ei sieltä niinvain lähdetä kun kerran kutsunnoissa on hyväksytty.
Armeijan käyminen kertoo jotain ihmisen pitkäjännitteisyydestä myös työelämän puolella. Jos on käynyt intin, niin pää kestää hyvin tehdä vaikka puoli vuotta raskaampaa hommaa vaikka se ei olisikaan oman alan töitä. Silloin ei oteta lopareita kesken työsopimuksen.
Tämä on varmaan ihan totta. Kaverini on käynyt armeijan ja sen jälkeen tehnyt aivotonta liukuhihnatyötä yli 10 vuoden ajan. Vihaa työtään ja on sisäisesti ihan kuollut, mutta jaksaa painaa päivästä toiseen. Minä en c-miehenä pystyisi ikinä tuohon vaan menisin opiskelemaan tai etsisin jatkuvasti uusia töitä
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllähän poikarakkaus jännittä jos ei ole ennen armeijaa kokemusta, mutta kyllä siihen hellään kosketukseen tottuu.
Ja ainahan voit mennä poikasi mukana armeijaan,kyllä niihin sänkyihin mahtuu kaksi hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopettakaa nyt tuo armeijasta jauhaminen. Tenavien paikka, pääsee äidin vierestä pois.
En mene armeijaan, lapsellinen paikka.
P17
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halla-aho näyttää nuorisolle esimerkkiä, tässä sitä ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Hänen valinta, tukea nyt kun sitä tarvitaan.
Monoa hanuriin vaan tämmöisille luu se rei lle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämässä on monta paskahommaa, jotka eivät huvita, mutta ne on vain tehtävä.
En tarkoita, että armeija olisi pakollinen, mutta lopettaminen tässä vaiheessa, ei kerro niinkään armeijasta vaan pojan asenteesta tai siitä, että ei ole valmis siivilleen.
Jussi voisi näyttää parempaa esimerkkiä tosiaan.
Miksi Halla-aho näyttää nuorisolle huonoa esimerkkiä?
Tuollaisia ne nykyajan pojat ovat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinne pitäisi mennä?
Mietipä sitä.
Ap, mitä pojalle kuuluu nyt kun lähdöstä on kulunut viisi vuotta? Vieläkö itkettää?
Tämä on hyvä havainto.
Varmasti sodassakin suurin osa haluaisi vain pois ja lopettaa koko hulluuden.
Massojen johtamista on se että ryhmäpaineella saadaan ihmiset tekemään jotain mitä eivät tosiasiassa tekisi. He tekevät vastoin omaa tahtoaan asioita.
Peruskoulu ja rippikoulu ovat ehkä niitä miedompia juttuja, mutta ei toki viattomia kuitenkaan!
Eihän vapaata olentoa kiinnosta koulutus tai mikään pakkopulla.
Suurin osa vain menee sinne kun on ryhmäpakko.
Harvat johtajaluonteet sitten sanoo ei ja pistää kapuloita rattaisiin. He ovat niitä oman elämänsä sankareita ja kenties toisen mahdollisen ulottuvuuden johtajia, jos saisivat vallan ja järjestäytyisivät vastaan.