Mitä uutta tuossa Louhimiehen Tuntemattomassa oikein on?
En löydä tuosta mitään uutta oikein. Samat vanhat kohtaukset, tehty vain melkeinpä huonommin mitä aiemmin?
Jotain droneilla kuvattuja ilmakohtauksia tehty, mutta kannattiko noiden takia tehdä kokonainen leffa uudestaan?
Kommentit (95)
Eihän siinä tietenkään mitään uutta ole, sama pohjatarina kuin muissakin,
Se on vaan uudelleen ohjattu, Louhimiehen näkemyksellä.
Ja tietenkin näyttelijät ovat kaikki uusia, eri henkilöitä kuin kahdessa aikaisemmassa filmissä.
En ymmärrä ihan minäkään. Samoja kohtauksia on vaan tehty kehnommalla näyttelyllä, ja osa kohtauksista jätetty pois, että on saatu jotain tissien vilautteluita mukaan.
Terveisin Naispelko26
Eri näyttelijät. Ja värivähemmistö-Mannerheim... eiku se oli joku Ylen projekti.
Taistelukohtaukset minusta aidomman oloisia.
Muuten aika samaa kuin vanhat.
Ärsyttää kun murrerooleihin ei ole otettu aitoja kyseistä murretta puhuvia näyttelijöitä.
Niin, tylsähän se sota oli.
Vaikkakin raskas niille, jotka siellä taistelivat todellisuudessa ja joiden ansiosta kaikki tämänkin palstan käyttäjät nauttivat nyt vapaasta isänmaastaan.
Onhan siinä nyt ihan erilailla tavoitettu Linnan kirjan henki kuin mitä siinä vanhassa Laineen ohjauksessa.
Leikkaamaton versio, jota esitetään muun muassa Yhdysvalloissa, on huomattavasti pidempi ja sisältää paljon sellaisia kohtauksia, jota tässä versiossa ei ole.
Ei sitten yhtään mitään.
Paska leffa.
Vierailija kirjoitti:
Leikkaamaton versio, jota esitetään muun muassa Yhdysvalloissa, on huomattavasti pidempi ja sisältää paljon sellaisia kohtauksia, jota tässä versiossa ei ole.
Eikun nyt telkkarista tulee se elokuva, mutta siitä on tehty myös sarja, jossa on enemmän kohtauksia.
ainakin paremmat näyttelijät. Eipä sitä kovin paljon uutta voi tullakaan, koska teos johon elokuva pohjautuu on kaikissa sama. Jokaisella ohjaalla näkemyksensä, itse tykkään eniten tästä Louhimiehen versiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkaamaton versio, jota esitetään muun muassa Yhdysvalloissa, on huomattavasti pidempi ja sisältää paljon sellaisia kohtauksia, jota tässä versiossa ei ole.
Eikun nyt telkkarista tulee se elokuva, mutta siitä on tehty myös sarja, jossa on enemmän kohtauksia.
mutta jenkeissä on eri versio leffanakin kuin tämä mikä nyt tulee yleltä.
Voidakseen vastata tuohon täytyy ajatella taustaa, jota vasten peilaamme. Laineen ikivanha Tuntematon kärsii siitä hirveästä ”rillumarei”-teatteri-ylinäyttelemisestä. Eli näyttelijät ja ohjaajat eivät vielä oikein tajunneet ettei leffassa tarvitse vetää kaikkea överiksi että ”näkyy takariviin asti”.
Toisekseen Laineen näyttelijät ovat pääosin h e lvetisti liian vanhoja esittämään parikymppisiä asevelvollisia.
Mollbergin versiosta en ole koskaan pitänyt, mutta en ole nähnyt sitä moneen vuoteen, joten en nyt osaa analysoida mikä siinä nyppii.
Louhimies teki mielestäni ihan hienoa työtä. Se Hietasen ja Veran romanssin laajentaminen oli ehkä vähän väkinäistä seksikohtauksen tunkemista leffaan, mutta Rokan kotiolojen näyttäminen ja Sirkan ja Kariluodon kohtaamiset lomilla olivat mielestäni kivaa ajankuvaa, vaikka sinänsä epäkanonista materiaalia.
Pidän Louhimiehen versiota ihan ylivoimaisesti parhaana.
Minusta kaikki kolme Tuntematonta ovat omalla tavallaan hyviä. Ja kyllä niissä jokaisessa on jotain omaakin. Hirveän erilaista ei ole oikein järkeä tehdäkään, kun sama tarina on pohjana.
Vierailija kirjoitti:
Onhan siinä nyt ihan erilailla tavoitettu Linnan kirjan henki kuin mitä siinä vanhassa Laineen ohjauksessa.
Haha. Hyvä läppä.
Urbaanin soijapoika Akun "näkemys" Linnan näkemyksestä on yhtä henkevä kuin pissisversio olisi.
Vierailija kirjoitti:
Voidakseen vastata tuohon täytyy ajatella taustaa, jota vasten peilaamme. Laineen ikivanha Tuntematon kärsii siitä hirveästä ”rillumarei”-teatteri-ylinäyttelemisestä. Eli näyttelijät ja ohjaajat eivät vielä oikein tajunneet ettei leffassa tarvitse vetää kaikkea överiksi että ”näkyy takariviin asti”.
Toisekseen Laineen näyttelijät ovat pääosin h e lvetisti liian vanhoja esittämään parikymppisiä asevelvollisia.
Mollbergin versiosta en ole koskaan pitänyt, mutta en ole nähnyt sitä moneen vuoteen, joten en nyt osaa analysoida mikä siinä nyppii.
Louhimies teki mielestäni ihan hienoa työtä. Se Hietasen ja Veran romanssin laajentaminen oli ehkä vähän väkinäistä seksikohtauksen tunkemista leffaan, mutta Rokan kotiolojen näyttäminen ja Sirkan ja Kariluodon kohtaamiset lomilla olivat mielestäni kivaa ajankuvaa, vaikka sinänsä epäkanonista materiaalia.
Pidän Louhimiehen versiota ihan ylivoimaisesti parhaana.
Laineen versiossa on kuitenkin saavutettu jotain isompaakin kuin vain se pelkkä sota. Siinä on ikäänkuin suomalaista mielenlaatua kuvattu paremmin. Louhimiehen leffa teknisesti toteutettu hienosti mutta ei vain jotenkin herätä tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Voidakseen vastata tuohon täytyy ajatella taustaa, jota vasten peilaamme. Laineen ikivanha Tuntematon kärsii siitä hirveästä ”rillumarei”-teatteri-ylinäyttelemisestä. Eli näyttelijät ja ohjaajat eivät vielä oikein tajunneet ettei leffassa tarvitse vetää kaikkea överiksi että ”näkyy takariviin asti”.
Toisekseen Laineen näyttelijät ovat pääosin h e lvetisti liian vanhoja esittämään parikymppisiä asevelvollisia.
Mollbergin versiosta en ole koskaan pitänyt, mutta en ole nähnyt sitä moneen vuoteen, joten en nyt osaa analysoida mikä siinä nyppii.
Louhimies teki mielestäni ihan hienoa työtä. Se Hietasen ja Veran romanssin laajentaminen oli ehkä vähän väkinäistä seksikohtauksen tunkemista leffaan, mutta Rokan kotiolojen näyttäminen ja Sirkan ja Kariluodon kohtaamiset lomilla olivat mielestäni kivaa ajankuvaa, vaikka sinänsä epäkanonista materiaalia.
Pidän Louhimiehen versiota ihan ylivoimaisesti parhaana.
"Rillumarei" ei ollut mitään tajuamatta jättämistä. Se oli se tyylisuunta, jonka tuon ajan ihmiset (myös veteraaninen ikäluokat) olivat itse luoneet kuvaamaan maailmaa sellaisena kuin he sen näkivät. Tällä tavalla vuoden -55 versio on monin verroin autenttisempi kuin minkäänlainen versio voi enää koskaan olla: siinä aikakauden ihmiset kuvaavat heille hyvin läheistä ja omakohtaista aikakautta tavalla, jolla he sen näkivät tai halusivat nähdä.
Louhimiehen versiossa pääroolien keski-ikä on itse asiassa Laineen versiota korkeampi, usko tai älä. Lähes kaikki ovat lähempänä neljääkymppiä kuin kahtakymppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidakseen vastata tuohon täytyy ajatella taustaa, jota vasten peilaamme. Laineen ikivanha Tuntematon kärsii siitä hirveästä ”rillumarei”-teatteri-ylinäyttelemisestä. Eli näyttelijät ja ohjaajat eivät vielä oikein tajunneet ettei leffassa tarvitse vetää kaikkea överiksi että ”näkyy takariviin asti”.
Toisekseen Laineen näyttelijät ovat pääosin h e lvetisti liian vanhoja esittämään parikymppisiä asevelvollisia.
Mollbergin versiosta en ole koskaan pitänyt, mutta en ole nähnyt sitä moneen vuoteen, joten en nyt osaa analysoida mikä siinä nyppii.
Louhimies teki mielestäni ihan hienoa työtä. Se Hietasen ja Veran romanssin laajentaminen oli ehkä vähän väkinäistä seksikohtauksen tunkemista leffaan, mutta Rokan kotiolojen näyttäminen ja Sirkan ja Kariluodon kohtaamiset lomilla olivat mielestäni kivaa ajankuvaa, vaikka sinänsä epäkanonista materiaalia.
Pidän Louhimiehen versiota ihan ylivoimaisesti parhaana.
Laineen versiossa on kuitenkin saavutettu jotain isompaakin kuin vain se pelkkä sota. Siinä on ikäänkuin suomalaista mielenlaatua kuvattu paremmin. Louhimiehen leffa teknisesti toteutettu hienosti mutta ei vain jotenkin herätä tunteita.
Samaa mieltä. Louhimies (plus näyttelijät) ei tunnu ymmärtävän sen enempää lähdemateriaalia, aikakautta kuin sotaakaan.
Tuskallista myötähäpeää herättävä elokuva.
Vesalalla napakat nisät ikäisekseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidakseen vastata tuohon täytyy ajatella taustaa, jota vasten peilaamme. Laineen ikivanha Tuntematon kärsii siitä hirveästä ”rillumarei”-teatteri-ylinäyttelemisestä. Eli näyttelijät ja ohjaajat eivät vielä oikein tajunneet ettei leffassa tarvitse vetää kaikkea överiksi että ”näkyy takariviin asti”.
Toisekseen Laineen näyttelijät ovat pääosin h e lvetisti liian vanhoja esittämään parikymppisiä asevelvollisia.
Mollbergin versiosta en ole koskaan pitänyt, mutta en ole nähnyt sitä moneen vuoteen, joten en nyt osaa analysoida mikä siinä nyppii.
Louhimies teki mielestäni ihan hienoa työtä. Se Hietasen ja Veran romanssin laajentaminen oli ehkä vähän väkinäistä seksikohtauksen tunkemista leffaan, mutta Rokan kotiolojen näyttäminen ja Sirkan ja Kariluodon kohtaamiset lomilla olivat mielestäni kivaa ajankuvaa, vaikka sinänsä epäkanonista materiaalia.
Pidän Louhimiehen versiota ihan ylivoimaisesti parhaana.
"Rillumarei" ei ollut mitään tajuamatta jättämistä. Se oli se tyylisuunta, jonka tuon ajan ihmiset (myös veteraaninen ikäluokat) olivat itse luoneet kuvaamaan maailmaa sellaisena kuin he sen näkivät. Tällä tavalla vuoden -55 versio on monin verroin autenttisempi kuin minkäänlainen versio voi enää koskaan olla: siinä aikakauden ihmiset kuvaavat heille hyvin läheistä ja omakohtaista aikakautta tavalla, jolla he sen näkivät tai halusivat nähdä.
Louhimiehen versiossa pääroolien keski-ikä on itse asiassa Laineen versiota korkeampi, usko tai älä. Lähes kaikki ovat lähempänä neljääkymppiä kuin kahtakymppiä.
Arvostan näkemystäsi, mutta olen kunnioittavasti eri mieltä. Minun mielestäni 50-luvun ylinäytteleminen on hirveää pascaa, enkä usko että sodassa oli oikeasti pakko elehtiä ja vääntelehtiä niin että näkyy takariviinkin.
Yllättävää että Louhimiehen näyttelijät ovat vanhempia! Ehkä ihmiset ennen vanhenivat nopeammin raskaissa ulkotöissä tai jotain. Sanotaan että Louhimiehen leffassa näyttelijät näyttävät sopivamman ikäisiltä?
Tylsä kuin mikä.