Miksei kehitysvammaisia juurikaan näy katukuvassa?

Vierailija kirjoitti:

Ainakin täällä meidän lähellä näen heitä jatkuvasti lähikaupassa, tuossa vieressä kun on joku kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö. Omasta autistisesta pojastani autismi ei näy päälle päin samalla tavalla kuin esm down, mutta käytöksestä huomaa. Tuohon ovatkin jo varmaan kaikki kassahenkilöt samaisessa lähikaupassa tottuneet, että en usko kenenkään katsovan kahdesti.

Meidän lähiössä on iso koulurakennus jossa on lastentarha ihan normilapsille, ala-aste sekä myös kehitysvammaisten koulu tms. Aamuisin tilataksit tuovat heitä sinne. Kävelen siitä ohi kun olen lähdössä jonnekin. Ovat alakoululaisia, reput selässä ja heistä kyllä huomaa että ovat kehitysvammaisia. On hyvä että hekin saavat oppia ja elää niin kuin muutkin eikä heitä piilotella.

Vierailija kirjoitti:

Koska ne harvoin pärjää yksin eli ovat kotihoidossa tai laitoksessa.

Minun naapurissa asui monta vuotta kehitysvammainen nuori mies.

Päältä vammaa ei nähnyt mitenkään. Oli kaikenlisäksi oikein komea.

Huomasi asian vasta kun hänen kanssa jutteli.

Harmi että syksyllä muutti pois, oli rauhallinen ja hyvä naapuri. Asunto on vielä tyhjä, saa jännittää kuka siihen seuraavaksi muuttaa.

Heidät on keskitetty. Kuusaalla esim tulee enemmän kadulla kehitysvammaisia kuin muuta väestöä.

Kehitysvammaisia on todella eritasoisia. Lievää älyllistä kehitysvammaa ei huomaa välttämättä mistään, ellei henkilö puhu jotain. Heikkolahjaisuuden ja kehitysvammaisuuden ero on joskus hyvin pienestä kiinni. Ihan tavallinen ihminen voi vaikuttaa joskus vammaiselta, jos on vaikkapa puhevamma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ilmeisesti saavat aika hyvin taksikuljetuksia Kelan kautta, joten kulkevat niillä. Joissain yleisötapahtumissa kyllä näkyy kehitysvammaisiakin. Voi olla, että terveydenhoidon taso on parantunut ja vammautuneita on aiempaa vähemmän. Esim. CP-vammaisia (jotka sinänsä eivät ole kehitysvammaisia) näkee todella harvoin missään enää. Kun olin lapsi 80-luvulla, heitä näki toisinaan pikkukaupungeissakin.

Tarkoittaako tuo terveydenhoidon parantuminen sitä, että vammaiset pyritään tunnistamaan jo kohdussa ja heidät useammin abortoidaan?

Ei CP-vammassa ainakaan. Ennen vanhaan sikiö sai selvitä omillaan, ja istukan toimintaa ei tutkittu, ei myöskään sikiön kasvua, muuten kuin pintapuolisesti. Synnytyksen aikana ei tehty hätäsektioita. Nykyään CP-vammaisia syntyy vähemmän, koska sikiötä tutkitaan, ja synnytystä tarkkaillaan.

Älyllinen vamma ei ilmene ulkonäössä, jos ei ole kyse syndroomasta, johon liittyy tietyt piirteet.

Kodit. Palvelutalot. Kouluissa erityisluokilla. He käyvät samoissa paikoissa kuin sinä ap mutta eivät ehkä samaan aikaan tai yhtä pitkiä reissuja liikenteessä

Koska oikeasti ihmiset ovat niin kaksinaismoralisteja, että äänestävät heitä kyllä jatkoon euroviisuissa mutta kohtaaminen kasvotusten ei olekaan enää niin kivaa. Sukulaiseni takia jopa soitettu vartija paikalle. On kehitysvammainen, ei aiheuta hämminkiä teoillaan.

Lievästi kehitysvammaisia sinä et tunnista. Suurin osa tavallisen näköisiä. Viettävät tuen kanssa suht tavallista elämää. Osalla työpaikka ja perhe. Ohitat kadulla heitä joka päivä. Keskivaikeasti kehitysvammaisia näkee myös. Heillä on kuitenkin työtoimintaa arkisin, ja omille suunnattuja harrasteryhmiä. Eli viettävät omassa ympäristössään aktiivista elämää. Vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisia ei näe usein. Heidän kanssaan liikkuminen on vaikeaa. On infektioalttiutta, ruokintaletkut, limanpoisto ym. Monet asuvat laitoksissa. Lisäksi monet hyvin vaikeat oireyhtymät johtavat ennenaikaiseen kuolemaan. 

Me ihmiset monesti ajattelemme, että tunnistamme kehitysvammaisen, koska Suomen yleisin kehitysvammaoireyhtymä on Downin syndrooma, jossa ulkonäköpiirteet ovat selvät. Kuitenkin esim. fragile x ihmiset (toiseksi yleisin), ovat hyvin  tavallisen näköisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa istuu varmaan kotona nakuttamassa tekstejä av:lle.

Kirjoitusten tasosta päätellen😁

Kaadapa kuule ihan itsellesi vaan.

Taisi tunne taas kerran rynnätä järjen edelle. Se on merkki älyllisen kehitysvamman suuntaan 😂

Aikuisväestöstä jopa 10 prosentilla on diagnosoimaton älyllinen kehitysvamma. Sitä voi epäillä, ellei koulumenestys päätä huimaa ja kaikki on vähän vaikeaa, kuten sanomalehtitekstin tajuaminen. Persujen äänestäminen indikoi tätä myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ilmeisesti saavat aika hyvin taksikuljetuksia Kelan kautta, joten kulkevat niillä. Joissain yleisötapahtumissa kyllä näkyy kehitysvammaisiakin. Voi olla, että terveydenhoidon taso on parantunut ja vammautuneita on aiempaa vähemmän. Esim. CP-vammaisia (jotka sinänsä eivät ole kehitysvammaisia) näkee todella harvoin missään enää. Kun olin lapsi 80-luvulla, heitä näki toisinaan pikkukaupungeissakin.

Tarkoittaako tuo terveydenhoidon parantuminen sitä, että vammaiset pyritään tunnistamaan jo kohdussa ja heidät useammin abortoidaan?

Ei CP-vammassa ainakaan. Ennen vanhaan sikiö sai selvitä omillaan, ja istukan toimintaa ei tutkittu, ei myöskään sikiön kasvua, muuten kuin pintapuolisesti. Synnytyksen aikana ei tehty hätäsektioita. Nykyään CP-vammaisia syntyy vähemmän, koska sikiötä tutkitaan, ja synnytystä tarkkaillaan.

Cp-vamma voi tulla vaikkei sikiöaikana ongelmia olisikaan. Riittää että esim keskosena syntyy ja vakavampi happivaje. Cp-vamma-diagnoosia lähdetään antamaan ellei viimeistään 3v ikään opi kävelemään

Terv. Cp-liiton työntekijä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ilmeisesti saavat aika hyvin taksikuljetuksia Kelan kautta, joten kulkevat niillä. Joissain yleisötapahtumissa kyllä näkyy kehitysvammaisiakin. Voi olla, että terveydenhoidon taso on parantunut ja vammautuneita on aiempaa vähemmän. Esim. CP-vammaisia (jotka sinänsä eivät ole kehitysvammaisia) näkee todella harvoin missään enää. Kun olin lapsi 80-luvulla, heitä näki toisinaan pikkukaupungeissakin.

Tarkoittaako tuo terveydenhoidon parantuminen sitä, että vammaiset pyritään tunnistamaan jo kohdussa ja heidät useammin abortoidaan?

Ohiksena. CP-vamma ei ole tosiaankana kehitysvamma, eikä heitä tunnisteta kohdussa ja abortoida, koska kyse ei ole kromosomihäiriöstä. Heitä todetaan vuosittain vain 100-120, eli se on aika harvinainen vamma.

Downin syndroomaa taas voidaan todeta jo raskausaikana kromosomitestillä ja abortoida. Toisaalta synnyttäjien keski-iän nousu todennäköisesti lisää riskiä, mutta tosiaan iso osa yli 35-vuotiaista synnyttäjistä ottaa kromosomitestin.

Eli en osaa sanoa, syntyykö heitä nykyään enemmän vai vähemmän.

Downin syndroomaisia on Suomessa kuitenkin heitäkin todella vähän, vain kolmisen tuhatta eri ikäistä. On siten aika ymmärrettävää, että viiden ja puolen miljoonan ihmisen joukossa heitä näkyy katukuvassa harvoin.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…

Ohis

Suurin osa kehitysvammoista on muusta kuin downista johtuvia.

Totta kai on, mutta heidät sinä tunnistat ulkonäöstä, niitä muita et. Koeta nyt muistaa, mistä ap puhui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyy itseasiassa paljonkin, koska liikkuvat jalkaisin ja julkisilla, eivätkä ovelta ovelle autolla niinkuin tavikset.

Helsingissä ainakin tietämäni vammaiset, liikuntaesteiset ja oma autistinen lapseni kulkevat taksilla ja niitä matkoja/kuljetuksia ei ole vaikeaa saada, vaan niitä enemmänkin tarjotaan.

Joo, jos lapsellasi on kehitysvammadiagnoosi. Oma autistinen lapseni ei saa mitään, vaikka kuinka hakisi. Hänellä siis on aspergerin syndrooma, ja vaikka hän eksyy ja unohtuu matkalle koko ajan, itse pitää liikkua. En kahdehdi siis lainkaan kehitysvammaisten kuljetuksia, te toki tarvitsette ne, mutta lisäksi on paljon "väliinputoajia", joille liikkuminen on haasteellista ja vaarallista, mutta kun ei ole sitä kehitysvammaleimaa papereissa, niin mitään apua ei tipu, ei terapioita eikä muutakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä missä asuu paljon somaleja on paljon kehitysvammaisia ja autisteja. Ja tämä on vain toteamus. Mutta ei heitäkään kadulla niin paljon näe. Kouluissa ja päiväkodeissa paljonkin.

Somalit ovat tutkitusti keharin äo:n omaavia, mutta täällä ne ovat insinöörejä ja aivokirurgeja.

Todellisuudessa tuo on perzepuoluelaisten vaalima ras isti nen legenda, joka ei pidä paikkaansa, koska se pohjautuu tällaisiin "tutkimuksiin", jossa on verrattu toisiinsa mm. kehitys vam maisille lapsille tehtyä äo-tutkimusta länsimaisiin laajoihin kartoituksiin, tai esimerkiksi Afrikassa on tehty ihmisille tutkimukset englannin kielellä, joka ei ole kuin pienen vähemmistön äidinkieli. Eli se ei tietenkään ole millään tasolla tieteellistä, koska ne eivät ole vertailukelpoisia tuloksia.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations

"Vanhanen ja Lynn eivät tehneet itse perustutkimusta (ÄO-mittauksia maittain), vaan käyttivät olemassa olevaa aineistoa siten, että puuttuva data korvattiin laskemalla keskiarvoja olemassa olevista tutkimuksista. Eri aineistona käytetyt mittaukset ovat siis hyvin erilaisia ja ne on tehty useiden vuosikymmenien aikana, joten niiden vertailukelpoisuus voidaan kyseenalaistaa. Esimerkiksi El Salvadorin tulos 84 saatiin laskemalla keskiarvo sen kahden naapurimaan Guatemalan (79) ja Kolumbian (88) tutkimuksista. Kiinan tulosta 109,4, joka oli saatu Shanghaissa tehdystä tutkimuksesta, laskettiin kuudella pisteellä, koska tutkijat olettivat Kiinan maaseudun tulosten olevan alhaisempia. Ongelmia liittyi myös muihin yksittäisten maiden aineistoihin, jotka oli saatu yleistämällä jostakin pienestä ryhmästä kauan sitten tehty otos koko maata nykyään koskevaksi. Esimerkiksi Päiväntasaajan Guinean keskimääräinen ÄO-luku (59) oli estimoitu vammaisten lasten muodostaman ryhmän tulosten perusteella.[2] Lisää epävarmuutta tutkimukseen aiheuttaa se, että ottaakseen huomioon Flynnin ilmiön vaikutuksen eri aikoina tehtyihin tutkimuksiin tutkijat kasvattivat vanhempien tutkimuksien keskiarvoja eri määrillä.

Monet empiiriset tutkimukset, joihin Vanhanen ja Lynn nojasivat, oli tehty varsin pienillä otoksilla (useissa tapauksissa jopa alle sata henkilöä), joten kaikki havaitut erot eivät välttämättä saavuta tilastollista merkitsevyyttä. Toisen suuren ongelman aineiston luotettavuudelle muodostaa se, että testauskielenä ei aina ole käytetty tutkittavien äidinkieltä. Tämä pätee etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tehtyihin tutkimuksiin, joiden tulokset olivat erityisen matalia."

Ne on vihreiden puoluetoimistossa

Meidän lähellä on tällainen tuetun asumisen yksikkö. Aika paljon näkyy eri tavalla vammaisia, jotkut avustajien kanssa ja jotkut apuvälineiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Koska he⁵ liikkuvat paljon päivällä rauhalliseen aikaan. Meillä oli entisen asuinpaikan lähellä kehitysvammaisten asuntola ja kyllä heitä arkisin näki, jos oli lomalla. Mutta kyllä mä olen nähnyt hyvätasoisia ihan tapahtumissa yksinäänkin. Et sinä kaikista näe vammaa aina päälle päin. Hyvin iso osa näyttää ulospäin ihan tavalliselta. 

Aika monen kehitysvammaisen tunnistaa vammaiseksi vasta vähän aikaa seurailtuaan.

Vanhemman seurassa kävelevä lapsi ei välttämättä olemukseltaan poikkea normaalista.

Näin mm. meillä, joilla viidestä lapsesta 2 on kv, toinen keskivaikea ja toinen vaikea.

Vierailija kirjoitti:

Lievästi kehitysvammaisia sinä et tunnista. Suurin osa tavallisen näköisiä. Viettävät tuen kanssa suht tavallista elämää. Osalla työpaikka ja perhe. Ohitat kadulla heitä joka päivä. Keskivaikeasti kehitysvammaisia näkee myös. Heillä on kuitenkin työtoimintaa arkisin, ja omille suunnattuja harrasteryhmiä. Eli viettävät omassa ympäristössään aktiivista elämää. Vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisia ei näe usein. Heidän kanssaan liikkuminen on vaikeaa. On infektioalttiutta, ruokintaletkut, limanpoisto ym. Monet asuvat laitoksissa. Lisäksi monet hyvin vaikeat oireyhtymät johtavat ennenaikaiseen kuolemaan. 

Me ihmiset monesti ajattelemme, että tunnistamme kehitysvammaisen, koska Suomen yleisin kehitysvammaoireyhtymä on Downin syndrooma, jossa ulkonäköpiirteet ovat selvät. Kuitenkin esim. fragile x ihmiset (toiseksi yleisin), ovat hyvin  tavallisen näköisiä. 

Omalla tyttärelläni on tämä. Ulkoisesti hyvin harva tajuaa, että hän ei ole normaali lapsi. Tytöllä älyllinen kehitys on lähes normaalia, ei ihan, mutta sen verran että saanee opiskeltua ammatin ja voi elää suhteellisen itsenäisesti. Kun häneen tutustuu huomaa, että hän ei ole aivan normaali, mutta ei kyllä ohikulkija kadulla osais sanoa, että tässä on nyt kehitysvammainen ihminen.

Te jotka nokkelasti sanotte, että "palstalainen/persu näkee peilissä sellaisen, höhöö". Heittonne on typerä, miksi teette kehitysvammaisuudesta vitsailun välineen? Riippumatta siitä, mitä mieltä on palstasta tai perussuomalaisista.