Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksei kehitysvammaisia juurikaan näy katukuvassa?
06.01.2020 |
Pidetäänkö heitä edelleen yhteiskunnallisena häpeätahrana, joiden olemassaolo on tabu ja jotka pitää tästä syystä piilottaa muiden katseilta?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ilmeisesti saavat aika hyvin taksikuljetuksia Kelan kautta, joten kulkevat niillä. Joissain yleisötapahtumissa kyllä näkyy kehitysvammaisiakin. Voi olla, että terveydenhoidon taso on parantunut ja vammautuneita on aiempaa vähemmän. Esim. CP-vammaisia (jotka sinänsä eivät ole kehitysvammaisia) näkee todella harvoin missään enää. Kun olin lapsi 80-luvulla, heitä näki toisinaan pikkukaupungeissakin.
Tarkoittaako tuo terveydenhoidon parantuminen sitä, että vammaiset pyritään tunnistamaan jo kohdussa ja heidät useammin abortoidaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa istuu varmaan kotona nakuttamassa tekstejä av:lle.
Kirjoitusten tasosta päätellen😁
Kaadapa kuule ihan itsellesi vaan.
Kyllä heitä näkyy. Kehitysvamma ei usein näy ulospäin, joten et tiedä näkeväsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ilmeisesti saavat aika hyvin taksikuljetuksia Kelan kautta, joten kulkevat niillä. Joissain yleisötapahtumissa kyllä näkyy kehitysvammaisiakin. Voi olla, että terveydenhoidon taso on parantunut ja vammautuneita on aiempaa vähemmän. Esim. CP-vammaisia (jotka sinänsä eivät ole kehitysvammaisia) näkee todella harvoin missään enää. Kun olin lapsi 80-luvulla, heitä näki toisinaan pikkukaupungeissakin.
Tarkoittaako tuo terveydenhoidon parantuminen sitä, että vammaiset pyritään tunnistamaan jo kohdussa ja heidät useammin abortoidaan?
En tarkoittanut sitä, vaikka kieltämättä se on voinut vaikuttaa myös. Tarkoitan muuta raskauden seurantaa, valistusta (FAS-riski, tiedotus lääkeaineista ja riskiruoista ym.) ja keskosten hoitoa sekä vaikeiden synnytysten yhteydessä hätäsektion tekemistä ym.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä heitä näkyy. Kehitysvamma ei usein näy ulospäin, joten et tiedä näkeväsi.
Tämä on totta. Harvemmin kukaan pystyy ulkonäön perusteella kehitysvamman tunnistamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näkyy itseasiassa paljonkin, koska liikkuvat jalkaisin ja julkisilla, eivätkä ovelta ovelle autolla niinkuin tavikset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ilmeisesti saavat aika hyvin taksikuljetuksia Kelan kautta, joten kulkevat niillä. Joissain yleisötapahtumissa kyllä näkyy kehitysvammaisiakin. Voi olla, että terveydenhoidon taso on parantunut ja vammautuneita on aiempaa vähemmän. Esim. CP-vammaisia (jotka sinänsä eivät ole kehitysvammaisia) näkee todella harvoin missään enää. Kun olin lapsi 80-luvulla, heitä näki toisinaan pikkukaupungeissakin.
Tarkoittaako tuo terveydenhoidon parantuminen sitä, että vammaiset pyritään tunnistamaan jo kohdussa ja heidät useammin abortoidaan?
Ohiksena. CP-vamma ei ole tosiaankana kehitysvamma, eikä heitä tunnisteta kohdussa ja abortoida, koska kyse ei ole kromosomihäiriöstä. Heitä todetaan vuosittain vain 100-120, eli se on aika harvinainen vamma.
Downin syndroomaa taas voidaan todeta jo raskausaikana kromosomitestillä ja abortoida. Toisaalta synnyttäjien keski-iän nousu todennäköisesti lisää riskiä, mutta tosiaan iso osa yli 35-vuotiaista synnyttäjistä ottaa kromosomitestin.
Eli en osaa sanoa, syntyykö heitä nykyään enemmän vai vähemmän.
Downin syndroomaisia on Suomessa kuitenkin heitäkin todella vähän, vain kolmisen tuhatta eri ikäistä. On siten aika ymmärrettävää, että viiden ja puolen miljoonan ihmisen joukossa heitä näkyy katukuvassa harvoin.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ilmeisesti saavat aika hyvin taksikuljetuksia Kelan kautta, joten kulkevat niillä. Joissain yleisötapahtumissa kyllä näkyy kehitysvammaisiakin. Voi olla, että terveydenhoidon taso on parantunut ja vammautuneita on aiempaa vähemmän. Esim. CP-vammaisia (jotka sinänsä eivät ole kehitysvammaisia) näkee todella harvoin missään enää. Kun olin lapsi 80-luvulla, heitä näki toisinaan pikkukaupungeissakin.
Tarkoittaako tuo terveydenhoidon parantuminen sitä, että vammaiset pyritään tunnistamaan jo kohdussa ja heidät useammin abortoidaan?
Ohiksena. CP-vamma ei ole tosiaankana kehitysvamma, eikä heitä tunnisteta kohdussa ja abortoida, koska kyse ei ole kromosomihäiriöstä. Heitä todetaan vuosittain vain 100-120, eli se on aika harvinainen vamma.
Downin syndroomaa taas voidaan todeta jo raskausaikana kromosomitestillä ja abortoida. Toisaalta synnyttäjien keski-iän nousu todennäköisesti lisää riskiä, mutta tosiaan iso osa yli 35-vuotiaista synnyttäjistä ottaa kromosomitestin.
Eli en osaa sanoa, syntyykö heitä nykyään enemmän vai vähemmän.
Downin syndroomaisia on Suomessa kuitenkin heitäkin todella vähän, vain kolmisen tuhatta eri ikäistä. On siten aika ymmärrettävää, että viiden ja puolen miljoonan ihmisen joukossa heitä näkyy katukuvassa harvoin.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Ohis
Suurin osa kehitysvammoista on muusta kuin downista johtuvia.
Vierailija kirjoitti:
Näkyy itseasiassa paljonkin, koska liikkuvat jalkaisin ja julkisilla, eivätkä ovelta ovelle autolla niinkuin tavikset.
Helsingissä ainakin tietämäni vammaiset, liikuntaesteiset ja oma autistinen lapseni kulkevat taksilla ja niitä matkoja/kuljetuksia ei ole vaikeaa saada, vaan niitä enemmänkin tarjotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska ne harvoin pärjää yksin eli ovat kotihoidossa tai laitoksessa.
No täällä maalla ainakin näkyy. Kävelevät varmaankin päivittäin kylänraittia ja vähän väliä bongaan paikallisen kehitysvammaisten hoitokodin asukkaat letkassa kävelyllä tai menossa jonnekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska he liikkuvat paljon päivällä rauhalliseen aikaan. Meillä oli entisen asuinpaikan lähellä kehitysvammaisten asuntola ja kyllä heitä arkisin näki, jos oli lomalla. Mutta kyllä mä olen nähnyt hyvätasoisia ihan tapahtumissa yksinäänkin. Et sinä kaikista näe vammaa aina päälle päin. Hyvin iso osa näyttää ulospäin ihan tavalliselta.
Vierailija kirjoitti:
No täällä maalla ainakin näkyy. Kävelevät varmaankin päivittäin kylänraittia ja vähän väliä bongaan paikallisen kehitysvammaisten hoitokodin asukkaat letkassa kävelyllä tai menossa jonnekin.
Lisäyksenä vielä että nyt kun olen itsekin tekemisissä kehitysvammaisten kanssa myös bongaan heidät kun ovat liikkeellä. Ennen en kiinnittänyt mitään huomiota. Tunnen jopa muutaman ja moikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovat tosiaan melko keskitetysti tuetuissa asumisissa yms. Esim täällä on naapurissa tällainen mutta liikuntarajoitteisten nuorten "asuntola" ja paljon näkyy sähköpyörätuoleja.
Ainakin täällä meidän lähellä näen heitä jatkuvasti lähikaupassa, tuossa vieressä kun on joku kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö. Omasta autistisesta pojastani autismi ei näy päälle päin samalla tavalla kuin esm down, mutta käytöksestä huomaa. Tuohon ovatkin jo varmaan kaikki kassahenkilöt samaisessa lähikaupassa tottuneet, että en usko kenenkään katsovan kahdesti.
Vierailija kirjoitti:
Ovat tosiaan melko keskitetysti tuetuissa asumisissa yms. Esim täällä on naapurissa tällainen mutta liikuntarajoitteisten nuorten "asuntola" ja paljon näkyy sähköpyörätuoleja.
Pyörätuoli ei liity kehitysvammaan. Muutkin kuin kehitysvammaiset käyttävät niitä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ilmeisesti saavat aika hyvin taksikuljetuksia Kelan kautta, joten kulkevat niillä.
Ei Kelan vaan kaupungin/kunnan vammaispalvelutoimiston kautta. Kela tuntuu elävän sitkeästi puheissa mukana, kun puhutaan vammaisten taksimatkoista. Normaalit vapaa-ajan taksimatkat ovat kuitenkin kunnan myöntämiä, ja niiden saamisen takaa vammaispalvelulaki. Minimitaso on 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Näitä ei siis pidä sekoittaa Kela-kyyteihin, joita ajetaan terveydenhoidollisissa tarkoituksissa. Vapaa-ajanmatkoja ei edes saa käyttää lääkärikäynteihin.
Täälläpäin näkyy, nyt kun olen hoitovapaalla. Asumme asumisyksikön vieressä.
Ne on kaikki terijoki2 hallituksen jäseniä, siksi ne tarvitsee niin älyttömän määrän avustajia.
Alue: Aihe vapaa
Nykyään ilmeisesti saavat aika hyvin taksikuljetuksia Kelan kautta, joten kulkevat niillä. Joissain yleisötapahtumissa kyllä näkyy kehitysvammaisiakin. Voi olla, että terveydenhoidon taso on parantunut ja vammautuneita on aiempaa vähemmän. Esim. CP-vammaisia (jotka sinänsä eivät ole kehitysvammaisia) näkee todella harvoin missään enää. Kun olin lapsi 80-luvulla, heitä näki toisinaan pikkukaupungeissakin.