Onko tällainen käytös eron yhteydessä normaalia?
Henkilöt A ja B ovat olleet pitkään yhdessä ja muutamia vuosia naimisissa. Yhtäkkiä A ilmoitti haluavansa avioeron. A ei halunnut selvittää asiaa B:n kanssa, vaan halusi välittömästi erota (taustalta paljastui myöhemmin, että A:lla oli ollut suhde C:n kanssa). B joutui shokkiin A:n eroilmoituksesta ja sanoi haluavansa kuo.lla ja tap.pavansa itsensä. A oli järkyttynyt B:n reaktiosta ja sanoi, että on kiristystä ja julmaa puhua noin. Pahimman shokin mentyä ohi B ei ajatellut enää noin, vaan kyseessä oli shokkireaktio A:n haluamaan eroon.
Oliko B:n käytös normaalia erotilanteessa? Miksi/miksi ei?
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia uhata itsemurhalla.
Ihmiset haluavat usein tietää miksi eroon päädytään ja mitä tapahtui, syyn eroon, mutta aina ei ole vastauksia. Eron syistä ei aina olla edes yhtä mieltä. Joten ei kannata yrittää suhteuttaa omaa käytöstään toisen käytökseen, kumpikin on vastuussa omasta käytöksestään.
Jos A olisi uhannut B:tä niin A olisi tehnyt väärin, A halusi vain eron ja siinä ei ole mitään väärää. Eron voi hoitaa varmaan eri tavalla, vaikea sanoa miten sen voi hoitaa paremmalla tavalla koska ero sinänsä ei muutu, lopputulos pysyy samana. Pettäminen on väärin mutta B teki uhkailessaan myös väärin, toisen väärä teko ei oikeuta omaan väärään tekoon.
Minä en anna ymmärrystä B:n uhkaukselle, teko on väärin tai oikein, ei ymmärrettävästi tai perustellusti väärin.
Minä taas en anna ymmärrystä A:n pettämiselle ja salamajättämiselle ilman selityksiä. B reagoi tavallaan ja siihen A ei pysty vaikuttamaan.
Selityksiä? Mitä ihmeen selityksiä. Minua on petetty ja vielä hetkellä, jolloin olin todella haavoittuvainen, kahden kuukauden sisällä siitä kun molemmat vanhempani kuolivat auto-onnettomuudessa. Olimme olleet mieheni kanssa yhdessä jo 8 vuotta. Lähdin avoliitosta sanomatta muuta kuin hyvästi, meidän suhde loppuu nyt ja muutin pois yhteisestä kodista.
En antanut itse mitään selityksiä mutta mietin kuitenkin kaksi vuotta miksi mieheni petti minua. Ihan turhaan. Tapahtui mikä tapahtui ja jos ei ole molemmilla tahtoa jatkaa suhdetta niin ei tarvita selityksiä. Oikeita syitä ei välttämättä edes tunnisteta tai kerrota. Syistä ei olla yhtä mieltä. Selitykset voi siis unohtaa, ne ovat nimensä mukaisesti vain selityksiä. Ihmiset toimivat joskus väärin, se on syy miksi tapahtuu asioita, jotka eivät ole oikein. Se, että minua kohdellaan väärin ei ole syy ainakaan minulle tehdä itse väärin. Olen vastuussa itse teoistani ja vastaan niistä itselleni.
Sinä toimit tavallasi ja minä omallani. Olen eri mieltä.
Eli sinusta on oikein uhata itsemurhalla? Selvä.
On jos siltä todella tuntuu. Ajatteliko A B:n tunteita pettäessään ja jättäessään selittämättä? Ei, ajatteli ainoastaan itseään. Nyt on B:n vuoro kertoa tunteistaan ja se on ikävää, jos A ei siitä pidä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mielestä olis parempi ollut ensin pettää ja sitten erota. Tuossa a toimi osittain myös suoraselkäisesti, mutta täällä ollaan heti veren maku suussa. Itsemurhalla uhkailu ei ole ok missään tilanteessa, se on väärin. Ja mitä sillä saavutetaan jos antaa elämänsä itseään lpahoin loukanneen ihmisen käsiin? Logiikkaa on varmaan turha etsiä.
Eihän se ole mitään uhkailua, jos toteaa haluavansa kuolla koska on niin paska olla. Jotkut pitävät myös itkemistä manipulointina, vaikka sillä vain purkaa pahaa oloaan.
Ja A:han oli jo pettänyt.
Joissain tilanteissa se itkeminenkin on sitä. Jos asia ei mene niin kuin haluaa ja siitä seuraa aina itkua, niin kyllä se on vallankäytön muoto. Kun a on sanonut että tämä on kiristystä, se on varmasti sitten ollut sitä, ei hän kai muuten niin sanoisi? Mitä tällä voisi saavuttaa?
Ehkä a:lla omatunto kolkuttaa tai sitten yrittää kontrolloida b:n tunne-elämää... mistäs sen tietää, mitä a:n mielessä pyörii...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
A:n sopisi mennä narun jatkoksi.
B:n olisi pitänyt mennä narun jatkoksi. Voin hyvin kuvitella, että on samalla lailla kiristänyt ja uhkaillut koko yhdessä olon ajan, ellei A ole elänyt ja toiminut hänen oikkujensa mukaisesti. Ymmärrän hyvin A:ta, joka on tarvinnut kaikki voimansa, JA C:n avun, riuhtaistakseen itsensä irti B:n vaikutusvallasta. Normaaleissa suhteissa kyllä pystytään puhumaan, mutta B:n kaltaisen narskun kanssa ei. Silloin juostaan kun päästään, eikä jäädä puhumaan.
No mutta, jos olet noin varma, niin eikö se ole vain hyvä, että mies A pääsi eroon B ja luomaan suhdetta C:n kanssa, mutta tämänhän ei miehelle käynyt, vaan haluaisi olla tulevaisuudessa edelleen ystävä B:n kanssa ja nyt ihmettelee, miksi B ei halua ystävyyttä. Eikö B ole oikeus valita ystäviään ja kenen kanssa viettää aikaa? Tähän mies ei ymmärrä, vaan haluaa edelleen B ystävyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia uhata itsemurhalla.
Ihmiset haluavat usein tietää miksi eroon päädytään ja mitä tapahtui, syyn eroon, mutta aina ei ole vastauksia. Eron syistä ei aina olla edes yhtä mieltä. Joten ei kannata yrittää suhteuttaa omaa käytöstään toisen käytökseen, kumpikin on vastuussa omasta käytöksestään.
Jos A olisi uhannut B:tä niin A olisi tehnyt väärin, A halusi vain eron ja siinä ei ole mitään väärää. Eron voi hoitaa varmaan eri tavalla, vaikea sanoa miten sen voi hoitaa paremmalla tavalla koska ero sinänsä ei muutu, lopputulos pysyy samana. Pettäminen on väärin mutta B teki uhkailessaan myös väärin, toisen väärä teko ei oikeuta omaan väärään tekoon.
Minä en anna ymmärrystä B:n uhkaukselle, teko on väärin tai oikein, ei ymmärrettävästi tai perustellusti väärin.
Minä taas en anna ymmärrystä A:n pettämiselle ja salamajättämiselle ilman selityksiä. B reagoi tavallaan ja siihen A ei pysty vaikuttamaan.
Selityksiä? Mitä ihmeen selityksiä. Minua on petetty ja vielä hetkellä, jolloin olin todella haavoittuvainen, kahden kuukauden sisällä siitä kun molemmat vanhempani kuolivat auto-onnettomuudessa. Olimme olleet mieheni kanssa yhdessä jo 8 vuotta. Lähdin avoliitosta sanomatta muuta kuin hyvästi, meidän suhde loppuu nyt ja muutin pois yhteisestä kodista.
En antanut itse mitään selityksiä mutta mietin kuitenkin kaksi vuotta miksi mieheni petti minua. Ihan turhaan. Tapahtui mikä tapahtui ja jos ei ole molemmilla tahtoa jatkaa suhdetta niin ei tarvita selityksiä. Oikeita syitä ei välttämättä edes tunnisteta tai kerrota. Syistä ei olla yhtä mieltä. Selitykset voi siis unohtaa, ne ovat nimensä mukaisesti vain selityksiä. Ihmiset toimivat joskus väärin, se on syy miksi tapahtuu asioita, jotka eivät ole oikein. Se, että minua kohdellaan väärin ei ole syy ainakaan minulle tehdä itse väärin. Olen vastuussa itse teoistani ja vastaan niistä itselleni.
Sinä toimit tavallasi ja minä omallani. Olen eri mieltä.
Eli sinusta on oikein uhata itsemurhalla? Selvä.
On jos siltä todella tuntuu. Ajatteliko A B:n tunteita pettäessään ja jättäessään selittämättä? Ei, ajatteli ainoastaan itseään. Nyt on B:n vuoro kertoa tunteistaan ja se on ikävää, jos A ei siitä pidä.
Olisi reilua sitten varoittaa kaikkia mahdollisia kumppaniehdokkaita, että kriisitilanteessa käytät itsemurhaa uhkailuna tai se on sinusta oikein. Voisi sitten harkita kannattaako olla epävakaan ihmisen kanssa. Ja sinulla on oikeus kysyä mitä ajatellaan pettämisestä, se on jopa suositeltavaa.
Nyt oli kysymys vain siitä onko itsemurhalla uhkailu oikein vai väärin. Se on väärin. Tunteiden ilmaisu on oikein, voi olla vihainen ja pettynyt. Mutta eihän se suhde ole mitenkäön ollut terveellä pohjalla jos oma elämä on toisesta riippuvainen.
Sanoja tulee sanottua shokissa mutta hyväksytkö sinä myös sen, että toinen vanhempi sanoo erotilanteessa ottavansa lapset autoon ja ajavansa rekkaa päin. Koska ”siltä todella tuntuu”. Minusta se on väärin vaikka niin tuntuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia uhata itsemurhalla.
Ihmiset haluavat usein tietää miksi eroon päädytään ja mitä tapahtui, syyn eroon, mutta aina ei ole vastauksia. Eron syistä ei aina olla edes yhtä mieltä. Joten ei kannata yrittää suhteuttaa omaa käytöstään toisen käytökseen, kumpikin on vastuussa omasta käytöksestään.
Jos A olisi uhannut B:tä niin A olisi tehnyt väärin, A halusi vain eron ja siinä ei ole mitään väärää. Eron voi hoitaa varmaan eri tavalla, vaikea sanoa miten sen voi hoitaa paremmalla tavalla koska ero sinänsä ei muutu, lopputulos pysyy samana. Pettäminen on väärin mutta B teki uhkailessaan myös väärin, toisen väärä teko ei oikeuta omaan väärään tekoon.
Minä en anna ymmärrystä B:n uhkaukselle, teko on väärin tai oikein, ei ymmärrettävästi tai perustellusti väärin.
Minä taas en anna ymmärrystä A:n pettämiselle ja salamajättämiselle ilman selityksiä. B reagoi tavallaan ja siihen A ei pysty vaikuttamaan.
Selityksiä? Mitä ihmeen selityksiä. Minua on petetty ja vielä hetkellä, jolloin olin todella haavoittuvainen, kahden kuukauden sisällä siitä kun molemmat vanhempani kuolivat auto-onnettomuudessa. Olimme olleet mieheni kanssa yhdessä jo 8 vuotta. Lähdin avoliitosta sanomatta muuta kuin hyvästi, meidän suhde loppuu nyt ja muutin pois yhteisestä kodista.
En antanut itse mitään selityksiä mutta mietin kuitenkin kaksi vuotta miksi mieheni petti minua. Ihan turhaan. Tapahtui mikä tapahtui ja jos ei ole molemmilla tahtoa jatkaa suhdetta niin ei tarvita selityksiä. Oikeita syitä ei välttämättä edes tunnisteta tai kerrota. Syistä ei olla yhtä mieltä. Selitykset voi siis unohtaa, ne ovat nimensä mukaisesti vain selityksiä. Ihmiset toimivat joskus väärin, se on syy miksi tapahtuu asioita, jotka eivät ole oikein. Se, että minua kohdellaan väärin ei ole syy ainakaan minulle tehdä itse väärin. Olen vastuussa itse teoistani ja vastaan niistä itselleni.
Sinä toimit tavallasi ja minä omallani. Olen eri mieltä.
Eli sinusta on oikein uhata itsemurhalla? Selvä.
On jos siltä todella tuntuu. Ajatteliko A B:n tunteita pettäessään ja jättäessään selittämättä? Ei, ajatteli ainoastaan itseään. Nyt on B:n vuoro kertoa tunteistaan ja se on ikävää, jos A ei siitä pidä.
Olisi reilua sitten varoittaa kaikkia mahdollisia kumppaniehdokkaita, että kriisitilanteessa käytät itsemurhaa uhkailuna tai se on sinusta oikein. Voisi sitten harkita kannattaako olla epävakaan ihmisen kanssa. Ja sinulla on oikeus kysyä mitä ajatellaan pettämisestä, se on jopa suositeltavaa.
Nyt oli kysymys vain siitä onko itsemurhalla uhkailu oikein vai väärin. Se on väärin. Tunteiden ilmaisu on oikein, voi olla vihainen ja pettynyt. Mutta eihän se suhde ole mitenkäön ollut terveellä pohjalla jos oma elämä on toisesta riippuvainen.
Sanoja tulee sanottua shokissa mutta hyväksytkö sinä myös sen, että toinen vanhempi sanoo erotilanteessa ottavansa lapset autoon ja ajavansa rekkaa päin. Koska ”siltä todella tuntuu”. Minusta se on väärin vaikka niin tuntuisi.
Olen eri, mutta minä kyllä todellakin toivoisin kumppanin sanovan, jos hänestä tuntuu siltä että tekisi mieli ajaa lapset kyydissä päin rekkaa. En ymmärrä millainen vanhempi olisi tästä toista mieltä. Koska joku niistä joka tällaista ajattelee sen myös toteuttaa, ja ääneen sanottua sairasta ideaa on helpompi estää toteutumasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia uhata itsemurhalla.
Ihmiset haluavat usein tietää miksi eroon päädytään ja mitä tapahtui, syyn eroon, mutta aina ei ole vastauksia. Eron syistä ei aina olla edes yhtä mieltä. Joten ei kannata yrittää suhteuttaa omaa käytöstään toisen käytökseen, kumpikin on vastuussa omasta käytöksestään.
Jos A olisi uhannut B:tä niin A olisi tehnyt väärin, A halusi vain eron ja siinä ei ole mitään väärää. Eron voi hoitaa varmaan eri tavalla, vaikea sanoa miten sen voi hoitaa paremmalla tavalla koska ero sinänsä ei muutu, lopputulos pysyy samana. Pettäminen on väärin mutta B teki uhkailessaan myös väärin, toisen väärä teko ei oikeuta omaan väärään tekoon.
Minä en anna ymmärrystä B:n uhkaukselle, teko on väärin tai oikein, ei ymmärrettävästi tai perustellusti väärin.
Minä taas en anna ymmärrystä A:n pettämiselle ja salamajättämiselle ilman selityksiä. B reagoi tavallaan ja siihen A ei pysty vaikuttamaan.
Selityksiä? Mitä ihmeen selityksiä. Minua on petetty ja vielä hetkellä, jolloin olin todella haavoittuvainen, kahden kuukauden sisällä siitä kun molemmat vanhempani kuolivat auto-onnettomuudessa. Olimme olleet mieheni kanssa yhdessä jo 8 vuotta. Lähdin avoliitosta sanomatta muuta kuin hyvästi, meidän suhde loppuu nyt ja muutin pois yhteisestä kodista.
En antanut itse mitään selityksiä mutta mietin kuitenkin kaksi vuotta miksi mieheni petti minua. Ihan turhaan. Tapahtui mikä tapahtui ja jos ei ole molemmilla tahtoa jatkaa suhdetta niin ei tarvita selityksiä. Oikeita syitä ei välttämättä edes tunnisteta tai kerrota. Syistä ei olla yhtä mieltä. Selitykset voi siis unohtaa, ne ovat nimensä mukaisesti vain selityksiä. Ihmiset toimivat joskus väärin, se on syy miksi tapahtuu asioita, jotka eivät ole oikein. Se, että minua kohdellaan väärin ei ole syy ainakaan minulle tehdä itse väärin. Olen vastuussa itse teoistani ja vastaan niistä itselleni.
Sinä toimit tavallasi ja minä omallani. Olen eri mieltä.
Eli sinusta on oikein uhata itsemurhalla? Selvä.
On jos siltä todella tuntuu. Ajatteliko A B:n tunteita pettäessään ja jättäessään selittämättä? Ei, ajatteli ainoastaan itseään. Nyt on B:n vuoro kertoa tunteistaan ja se on ikävää, jos A ei siitä pidä.
Olisi reilua sitten varoittaa kaikkia mahdollisia kumppaniehdokkaita, että kriisitilanteessa käytät itsemurhaa uhkailuna tai se on sinusta oikein. Voisi sitten harkita kannattaako olla epävakaan ihmisen kanssa. Ja sinulla on oikeus kysyä mitä ajatellaan pettämisestä, se on jopa suositeltavaa.
Nyt oli kysymys vain siitä onko itsemurhalla uhkailu oikein vai väärin. Se on väärin. Tunteiden ilmaisu on oikein, voi olla vihainen ja pettynyt. Mutta eihän se suhde ole mitenkäön ollut terveellä pohjalla jos oma elämä on toisesta riippuvainen.
Sanoja tulee sanottua shokissa mutta hyväksytkö sinä myös sen, että toinen vanhempi sanoo erotilanteessa ottavansa lapset autoon ja ajavansa rekkaa päin. Koska ”siltä todella tuntuu”. Minusta se on väärin vaikka niin tuntuisi.
Olen eri, mutta minä kyllä todellakin toivoisin kumppanin sanovan, jos hänestä tuntuu siltä että tekisi mieli ajaa lapset kyydissä päin rekkaa. En ymmärrä millainen vanhempi olisi tästä toista mieltä. Koska joku niistä joka tällaista ajattelee sen myös toteuttaa, ja ääneen sanottua sairasta ideaa on helpompi estää toteutumasta.
Ja sinusta varsinainen teko olisi oikein? Kyse ei ole siitä sanooko asian ääneen vaan onko sellainen teko oikein, erotilanteessa uhkailu itsemurhalla.
Itsemurhalla uhkailu on aivan eri asia kuin sen sanoittaminen, miltä itsestä aidosti tuntuu. Näitä käyttävät myös täysin erilaiset ihmiset. Edellistä käytetään manipulaation ja vallankäytön välineenä, jälkimmäistä lähinnä avunpyyntönä ja keinona kertoa, että voi äärimmäisen huonosti.
Jättäminen yhtäkkiä selittämättä viittaa vahvasti pettämiseen, kuten tässäkin tapauksessa lopulta selitys oli. Rakkaimman ihmisen toiminnassa pettäminen on kenties kaikista pahinta. Hän, johon luottaa ja jota rakastaa, on pettänyt ja "vaihtanut parempaan". Silloin on hyvin mahdollista ja tyypillisesti näin käykin, että ihmisen minuus ja itsetunto hajoavat. Kyseessä ei ole ainoastaan elämän perustaminen uudelleen eron jälkeen, vaan pitää myös kasata itsensä ja usko itseensä sen jälkeen, kun juuri mitään ei ole jäljellä.
Minusta B ei ole millään tavalla käyttäytynyt oudosti saati väärin. Ohjeeksi vielä: Älä koskaan, koskaan enää ole A:n kanssa tekemisissä vaikka mitä tapahtuisi. Hän pääsee ihosi alle hetkessä ja on sen vuoksi äärimmäisen vaarallinen. Nyt olet jo vahvistunut, mutta hän voi saada sinut musertumaan hetkessä. Jokaisella pettäjällä ja kylmästi eroavalla on vahva itsekkyyden taso. Jos hän joskus haluaa jälleen lähestyä tai lähentyä, on siinä vain ja ainoastaan itsekäs tavoite.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia uhata itsemurhalla.
Ihmiset haluavat usein tietää miksi eroon päädytään ja mitä tapahtui, syyn eroon, mutta aina ei ole vastauksia. Eron syistä ei aina olla edes yhtä mieltä. Joten ei kannata yrittää suhteuttaa omaa käytöstään toisen käytökseen, kumpikin on vastuussa omasta käytöksestään.
Jos A olisi uhannut B:tä niin A olisi tehnyt väärin, A halusi vain eron ja siinä ei ole mitään väärää. Eron voi hoitaa varmaan eri tavalla, vaikea sanoa miten sen voi hoitaa paremmalla tavalla koska ero sinänsä ei muutu, lopputulos pysyy samana. Pettäminen on väärin mutta B teki uhkailessaan myös väärin, toisen väärä teko ei oikeuta omaan väärään tekoon.
Minä en anna ymmärrystä B:n uhkaukselle, teko on väärin tai oikein, ei ymmärrettävästi tai perustellusti väärin.
Minä taas en anna ymmärrystä A:n pettämiselle ja salamajättämiselle ilman selityksiä. B reagoi tavallaan ja siihen A ei pysty vaikuttamaan.
Selityksiä? Mitä ihmeen selityksiä. Minua on petetty ja vielä hetkellä, jolloin olin todella haavoittuvainen, kahden kuukauden sisällä siitä kun molemmat vanhempani kuolivat auto-onnettomuudessa. Olimme olleet mieheni kanssa yhdessä jo 8 vuotta. Lähdin avoliitosta sanomatta muuta kuin hyvästi, meidän suhde loppuu nyt ja muutin pois yhteisestä kodista.
En antanut itse mitään selityksiä mutta mietin kuitenkin kaksi vuotta miksi mieheni petti minua. Ihan turhaan. Tapahtui mikä tapahtui ja jos ei ole molemmilla tahtoa jatkaa suhdetta niin ei tarvita selityksiä. Oikeita syitä ei välttämättä edes tunnisteta tai kerrota. Syistä ei olla yhtä mieltä. Selitykset voi siis unohtaa, ne ovat nimensä mukaisesti vain selityksiä. Ihmiset toimivat joskus väärin, se on syy miksi tapahtuu asioita, jotka eivät ole oikein. Se, että minua kohdellaan väärin ei ole syy ainakaan minulle tehdä itse väärin. Olen vastuussa itse teoistani ja vastaan niistä itselleni.
Sinä toimit tavallasi ja minä omallani. Olen eri mieltä.
Eli sinusta on oikein uhata itsemurhalla? Selvä.
On jos siltä todella tuntuu. Ajatteliko A B:n tunteita pettäessään ja jättäessään selittämättä? Ei, ajatteli ainoastaan itseään. Nyt on B:n vuoro kertoa tunteistaan ja se on ikävää, jos A ei siitä pidä.
Olisi reilua sitten varoittaa kaikkia mahdollisia kumppaniehdokkaita, että kriisitilanteessa käytät itsemurhaa uhkailuna tai se on sinusta oikein. Voisi sitten harkita kannattaako olla epävakaan ihmisen kanssa. Ja sinulla on oikeus kysyä mitä ajatellaan pettämisestä, se on jopa suositeltavaa.
Nyt oli kysymys vain siitä onko itsemurhalla uhkailu oikein vai väärin. Se on väärin. Tunteiden ilmaisu on oikein, voi olla vihainen ja pettynyt. Mutta eihän se suhde ole mitenkäön ollut terveellä pohjalla jos oma elämä on toisesta riippuvainen.
Sanoja tulee sanottua shokissa mutta hyväksytkö sinä myös sen, että toinen vanhempi sanoo erotilanteessa ottavansa lapset autoon ja ajavansa rekkaa päin. Koska ”siltä todella tuntuu”. Minusta se on väärin vaikka niin tuntuisi.
Ei tällaisessa reaktiossa ole ainoastaan kyse siitä, että oma elämä olisi toisesta riippuvainen, vaan yhtäkkinen ero ja pettäminen kyseenalaistaa äärimmäisen vahvasti toisen olemassaolon ja arvon. Jokainen yhtään herkempi ihminen tekee sen kyseenalaistuksen myös itse tällaisen eron yhteydessä. Erityisesti tällaisissa lennosta vaihtoon eroissa oma itse hajoaa, koska ero ei johdu selkeästi parisuhteen ongelmista, vaan halusta vaihtaa parempaan. Siltähän se ensialkuun näyttää ja tuntuu.
Jos ero tehdään reilummin niin, että puhutaan ongelmista, tehdään päätös erosta, ehkä jotain yritetäänkin ja erotaan, jää molemmille kuva, että erottiin, koska homma ei yhdessä toiminut. Uudet vasta sitten.
Pettäminen ja/tai ero yhtäkkiä selittämättä ovat vakavia henkisen väkivallan muotoja. Sen verran pitäisi rakkautta tai edes välittämistä aviopuolisolle riittää, että ymmärtäisi mitä tällainen tekee toiselle, jonka on kertonut olevan kaikista tärkein aina ja ikuisesti.
” Minusta B ei ole millään tavalla käyttäytynyt oudosti saati väärin. Ohjeeksi vielä: Älä koskaan, koskaan enää ole A:n kanssa tekemisissä vaikka mitä tapahtuisi. Hän pääsee ihosi alle hetkessä ja on sen vuoksi äärimmäisen vaarallinen. Nyt olet jo vahvistunut, mutta hän voi saada sinut musertumaan hetkessä.”
Käsittämätöntä teatraalista paskaa. Erotilanteet eivät ole mitenkään harvinaisia. Tällä logiikalla yhteiskunnassamme vilisee ”äärimmäisen vaarallisia” ihmisiä kuin Vilkkilässä kissoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia uhata itsemurhalla.
Ihmiset haluavat usein tietää miksi eroon päädytään ja mitä tapahtui, syyn eroon, mutta aina ei ole vastauksia. Eron syistä ei aina olla edes yhtä mieltä. Joten ei kannata yrittää suhteuttaa omaa käytöstään toisen käytökseen, kumpikin on vastuussa omasta käytöksestään.
Jos A olisi uhannut B:tä niin A olisi tehnyt väärin, A halusi vain eron ja siinä ei ole mitään väärää. Eron voi hoitaa varmaan eri tavalla, vaikea sanoa miten sen voi hoitaa paremmalla tavalla koska ero sinänsä ei muutu, lopputulos pysyy samana. Pettäminen on väärin mutta B teki uhkailessaan myös väärin, toisen väärä teko ei oikeuta omaan väärään tekoon.
Minä en anna ymmärrystä B:n uhkaukselle, teko on väärin tai oikein, ei ymmärrettävästi tai perustellusti väärin.
Minä taas en anna ymmärrystä A:n pettämiselle ja salamajättämiselle ilman selityksiä. B reagoi tavallaan ja siihen A ei pysty vaikuttamaan.
Selityksiä? Mitä ihmeen selityksiä. Minua on petetty ja vielä hetkellä, jolloin olin todella haavoittuvainen, kahden kuukauden sisällä siitä kun molemmat vanhempani kuolivat auto-onnettomuudessa. Olimme olleet mieheni kanssa yhdessä jo 8 vuotta. Lähdin avoliitosta sanomatta muuta kuin hyvästi, meidän suhde loppuu nyt ja muutin pois yhteisestä kodista.
En antanut itse mitään selityksiä mutta mietin kuitenkin kaksi vuotta miksi mieheni petti minua. Ihan turhaan. Tapahtui mikä tapahtui ja jos ei ole molemmilla tahtoa jatkaa suhdetta niin ei tarvita selityksiä. Oikeita syitä ei välttämättä edes tunnisteta tai kerrota. Syistä ei olla yhtä mieltä. Selitykset voi siis unohtaa, ne ovat nimensä mukaisesti vain selityksiä. Ihmiset toimivat joskus väärin, se on syy miksi tapahtuu asioita, jotka eivät ole oikein. Se, että minua kohdellaan väärin ei ole syy ainakaan minulle tehdä itse väärin. Olen vastuussa itse teoistani ja vastaan niistä itselleni.
Sinä toimit tavallasi ja minä omallani. Olen eri mieltä.
Eli sinusta on oikein uhata itsemurhalla? Selvä.
On jos siltä todella tuntuu. Ajatteliko A B:n tunteita pettäessään ja jättäessään selittämättä? Ei, ajatteli ainoastaan itseään. Nyt on B:n vuoro kertoa tunteistaan ja se on ikävää, jos A ei siitä pidä.
Olisi reilua sitten varoittaa kaikkia mahdollisia kumppaniehdokkaita, että kriisitilanteessa käytät itsemurhaa uhkailuna tai se on sinusta oikein. Voisi sitten harkita kannattaako olla epävakaan ihmisen kanssa. Ja sinulla on oikeus kysyä mitä ajatellaan pettämisestä, se on jopa suositeltavaa.
Nyt oli kysymys vain siitä onko itsemurhalla uhkailu oikein vai väärin. Se on väärin. Tunteiden ilmaisu on oikein, voi olla vihainen ja pettynyt. Mutta eihän se suhde ole mitenkäön ollut terveellä pohjalla jos oma elämä on toisesta riippuvainen.
Sanoja tulee sanottua shokissa mutta hyväksytkö sinä myös sen, että toinen vanhempi sanoo erotilanteessa ottavansa lapset autoon ja ajavansa rekkaa päin. Koska ”siltä todella tuntuu”. Minusta se on väärin vaikka niin tuntuisi.
Olen eri, mutta minä kyllä todellakin toivoisin kumppanin sanovan, jos hänestä tuntuu siltä että tekisi mieli ajaa lapset kyydissä päin rekkaa. En ymmärrä millainen vanhempi olisi tästä toista mieltä. Koska joku niistä joka tällaista ajattelee sen myös toteuttaa, ja ääneen sanottua sairasta ideaa on helpompi estää toteutumasta.
Ja sinusta varsinainen teko olisi oikein? Kyse ei ole siitä sanooko asian ääneen vaan onko sellainen teko oikein, erotilanteessa uhkailu itsemurhalla.
Yhtä oikein kuin pettäminen ja ilman selityksiä jättäminen. Kaikki laillisia tekoja.
Vierailija kirjoitti:
” Minusta B ei ole millään tavalla käyttäytynyt oudosti saati väärin. Ohjeeksi vielä: Älä koskaan, koskaan enää ole A:n kanssa tekemisissä vaikka mitä tapahtuisi. Hän pääsee ihosi alle hetkessä ja on sen vuoksi äärimmäisen vaarallinen. Nyt olet jo vahvistunut, mutta hän voi saada sinut musertumaan hetkessä.”
Käsittämätöntä teatraalista paskaa. Erotilanteet eivät ole mitenkään harvinaisia. Tällä logiikalla yhteiskunnassamme vilisee ”äärimmäisen vaarallisia” ihmisiä kuin Vilkkilässä kissoja.
Wt-porukalla erot onkin ihan arkipäivää. On kuitenkin myös toisenlaisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia uhata itsemurhalla.
Ihmiset haluavat usein tietää miksi eroon päädytään ja mitä tapahtui, syyn eroon, mutta aina ei ole vastauksia. Eron syistä ei aina olla edes yhtä mieltä. Joten ei kannata yrittää suhteuttaa omaa käytöstään toisen käytökseen, kumpikin on vastuussa omasta käytöksestään.
Jos A olisi uhannut B:tä niin A olisi tehnyt väärin, A halusi vain eron ja siinä ei ole mitään väärää. Eron voi hoitaa varmaan eri tavalla, vaikea sanoa miten sen voi hoitaa paremmalla tavalla koska ero sinänsä ei muutu, lopputulos pysyy samana. Pettäminen on väärin mutta B teki uhkailessaan myös väärin, toisen väärä teko ei oikeuta omaan väärään tekoon.
Minä en anna ymmärrystä B:n uhkaukselle, teko on väärin tai oikein, ei ymmärrettävästi tai perustellusti väärin.
Minä taas en anna ymmärrystä A:n pettämiselle ja salamajättämiselle ilman selityksiä. B reagoi tavallaan ja siihen A ei pysty vaikuttamaan.
Selityksiä? Mitä ihmeen selityksiä. Minua on petetty ja vielä hetkellä, jolloin olin todella haavoittuvainen, kahden kuukauden sisällä siitä kun molemmat vanhempani kuolivat auto-onnettomuudessa. Olimme olleet mieheni kanssa yhdessä jo 8 vuotta. Lähdin avoliitosta sanomatta muuta kuin hyvästi, meidän suhde loppuu nyt ja muutin pois yhteisestä kodista.
En antanut itse mitään selityksiä mutta mietin kuitenkin kaksi vuotta miksi mieheni petti minua. Ihan turhaan. Tapahtui mikä tapahtui ja jos ei ole molemmilla tahtoa jatkaa suhdetta niin ei tarvita selityksiä. Oikeita syitä ei välttämättä edes tunnisteta tai kerrota. Syistä ei olla yhtä mieltä. Selitykset voi siis unohtaa, ne ovat nimensä mukaisesti vain selityksiä. Ihmiset toimivat joskus väärin, se on syy miksi tapahtuu asioita, jotka eivät ole oikein. Se, että minua kohdellaan väärin ei ole syy ainakaan minulle tehdä itse väärin. Olen vastuussa itse teoistani ja vastaan niistä itselleni.
Sinä toimit tavallasi ja minä omallani. Olen eri mieltä.
Eli sinusta on oikein uhata itsemurhalla? Selvä.
On jos siltä todella tuntuu. Ajatteliko A B:n tunteita pettäessään ja jättäessään selittämättä? Ei, ajatteli ainoastaan itseään. Nyt on B:n vuoro kertoa tunteistaan ja se on ikävää, jos A ei siitä pidä.
Olisi reilua sitten varoittaa kaikkia mahdollisia kumppaniehdokkaita, että kriisitilanteessa käytät itsemurhaa uhkailuna tai se on sinusta oikein. Voisi sitten harkita kannattaako olla epävakaan ihmisen kanssa. Ja sinulla on oikeus kysyä mitä ajatellaan pettämisestä, se on jopa suositeltavaa.
Nyt oli kysymys vain siitä onko itsemurhalla uhkailu oikein vai väärin. Se on väärin. Tunteiden ilmaisu on oikein, voi olla vihainen ja pettynyt. Mutta eihän se suhde ole mitenkäön ollut terveellä pohjalla jos oma elämä on toisesta riippuvainen.
Sanoja tulee sanottua shokissa mutta hyväksytkö sinä myös sen, että toinen vanhempi sanoo erotilanteessa ottavansa lapset autoon ja ajavansa rekkaa päin. Koska ”siltä todella tuntuu”. Minusta se on väärin vaikka niin tuntuisi.
Olen eri, mutta minä kyllä todellakin toivoisin kumppanin sanovan, jos hänestä tuntuu siltä että tekisi mieli ajaa lapset kyydissä päin rekkaa. En ymmärrä millainen vanhempi olisi tästä toista mieltä. Koska joku niistä joka tällaista ajattelee sen myös toteuttaa, ja ääneen sanottua sairasta ideaa on helpompi estää toteutumasta.
Ja sinusta varsinainen teko olisi oikein? Kyse ei ole siitä sanooko asian ääneen vaan onko sellainen teko oikein, erotilanteessa uhkailu itsemurhalla.
Kun ihminen on shokissa kriisitilanteessa, ei hän pysty ajattelemaan järkevästi, onko oikein vain väärin. Eikä häntä pitäisi jättää koskaan yksin.
Esim. tulipalon sattuessa joku saattaa ensimmäisenä pelastaa palavasta kodistaan tyhjän muoviämpärin tai roskapussin tai onnettomuuspaikalla kerätä hymyssä suin läheisensä ruumiin osia.
Tai puolison erotilanteessa tai kuolintapauksessa joku voi vain nauraa hysteerisesti tai itkeä tai jopa suunnitella tulevaa lomareissua jne.
Ja kukaan meistä ei tiedä etukäteen, miten itse toimii ja miten, kriisitilanteessa, kun shokkivaihe on päällä, kieltääkö koko tapahtuman ja vai toimiiko järkevästi vai toimiiko hysteerisesti, eikä niiden perusteella voi tehdä mitään päätelmiä, miten ihminen toimii normaali tilanteessa. Shokkivaihe on aina ennaltaarvaamaton.
Minusta olisi hyvin pelottava ajatus kasata oma minuuteni jonkun toisen ihmisen varaan niin että erotilanteessa oma minuus, arvo ja olemassaolo tulee kyseenalaiseksi. Itsetunto voi erossa saada säröjä mutta aika paikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia uhata itsemurhalla.
Ihmiset haluavat usein tietää miksi eroon päädytään ja mitä tapahtui, syyn eroon, mutta aina ei ole vastauksia. Eron syistä ei aina olla edes yhtä mieltä. Joten ei kannata yrittää suhteuttaa omaa käytöstään toisen käytökseen, kumpikin on vastuussa omasta käytöksestään.
Jos A olisi uhannut B:tä niin A olisi tehnyt väärin, A halusi vain eron ja siinä ei ole mitään väärää. Eron voi hoitaa varmaan eri tavalla, vaikea sanoa miten sen voi hoitaa paremmalla tavalla koska ero sinänsä ei muutu, lopputulos pysyy samana. Pettäminen on väärin mutta B teki uhkailessaan myös väärin, toisen väärä teko ei oikeuta omaan väärään tekoon.
Minä en anna ymmärrystä B:n uhkaukselle, teko on väärin tai oikein, ei ymmärrettävästi tai perustellusti väärin.
Minä taas en anna ymmärrystä A:n pettämiselle ja salamajättämiselle ilman selityksiä. B reagoi tavallaan ja siihen A ei pysty vaikuttamaan.
Selityksiä? Mitä ihmeen selityksiä. Minua on petetty ja vielä hetkellä, jolloin olin todella haavoittuvainen, kahden kuukauden sisällä siitä kun molemmat vanhempani kuolivat auto-onnettomuudessa. Olimme olleet mieheni kanssa yhdessä jo 8 vuotta. Lähdin avoliitosta sanomatta muuta kuin hyvästi, meidän suhde loppuu nyt ja muutin pois yhteisestä kodista.
En antanut itse mitään selityksiä mutta mietin kuitenkin kaksi vuotta miksi mieheni petti minua. Ihan turhaan. Tapahtui mikä tapahtui ja jos ei ole molemmilla tahtoa jatkaa suhdetta niin ei tarvita selityksiä. Oikeita syitä ei välttämättä edes tunnisteta tai kerrota. Syistä ei olla yhtä mieltä. Selitykset voi siis unohtaa, ne ovat nimensä mukaisesti vain selityksiä. Ihmiset toimivat joskus väärin, se on syy miksi tapahtuu asioita, jotka eivät ole oikein. Se, että minua kohdellaan väärin ei ole syy ainakaan minulle tehdä itse väärin. Olen vastuussa itse teoistani ja vastaan niistä itselleni.
Sinä toimit tavallasi ja minä omallani. Olen eri mieltä.
Eli sinusta on oikein uhata itsemurhalla? Selvä.
On jos siltä todella tuntuu. Ajatteliko A B:n tunteita pettäessään ja jättäessään selittämättä? Ei, ajatteli ainoastaan itseään. Nyt on B:n vuoro kertoa tunteistaan ja se on ikävää, jos A ei siitä pidä.
Olisi reilua sitten varoittaa kaikkia mahdollisia kumppaniehdokkaita, että kriisitilanteessa käytät itsemurhaa uhkailuna tai se on sinusta oikein. Voisi sitten harkita kannattaako olla epävakaan ihmisen kanssa. Ja sinulla on oikeus kysyä mitä ajatellaan pettämisestä, se on jopa suositeltavaa.
Nyt oli kysymys vain siitä onko itsemurhalla uhkailu oikein vai väärin. Se on väärin. Tunteiden ilmaisu on oikein, voi olla vihainen ja pettynyt. Mutta eihän se suhde ole mitenkäön ollut terveellä pohjalla jos oma elämä on toisesta riippuvainen.
Sanoja tulee sanottua shokissa mutta hyväksytkö sinä myös sen, että toinen vanhempi sanoo erotilanteessa ottavansa lapset autoon ja ajavansa rekkaa päin. Koska ”siltä todella tuntuu”. Minusta se on väärin vaikka niin tuntuisi.
Olen eri, mutta minä kyllä todellakin toivoisin kumppanin sanovan, jos hänestä tuntuu siltä että tekisi mieli ajaa lapset kyydissä päin rekkaa. En ymmärrä millainen vanhempi olisi tästä toista mieltä. Koska joku niistä joka tällaista ajattelee sen myös toteuttaa, ja ääneen sanottua sairasta ideaa on helpompi estää toteutumasta.
Ja sinusta varsinainen teko olisi oikein? Kyse ei ole siitä sanooko asian ääneen vaan onko sellainen teko oikein, erotilanteessa uhkailu itsemurhalla.
Kun ihminen on shokissa kriisitilanteessa, ei hän pysty ajattelemaan järkevästi, onko oikein vain väärin. Eikä häntä pitäisi jättää koskaan yksin.
Esim. tulipalon sattuessa joku saattaa ensimmäisenä pelastaa palavasta kodistaan tyhjän muoviämpärin tai roskapussin tai onnettomuuspaikalla kerätä hymyssä suin läheisensä ruumiin osia.
Tai puolison erotilanteessa tai kuolintapauksessa joku voi vain nauraa hysteerisesti tai itkeä tai jopa suunnitella tulevaa lomareissua jne.Ja kukaan meistä ei tiedä etukäteen, miten itse toimii ja miten, kriisitilanteessa, kun shokkivaihe on päällä, kieltääkö koko tapahtuman ja vai toimiiko järkevästi vai toimiiko hysteerisesti, eikä niiden perusteella voi tehdä mitään päätelmiä, miten ihminen toimii normaali tilanteessa. Shokkivaihe on aina ennaltaarvaamaton.
Eiköhän kyseessä ollut tieto, että toinen haluaa eron eikä tulipalo, omaisen kuolema tai auto-onnettomuus. Kyse on lähinnä reaktiovaiheesta eikä shokkivaiheesta, shokki on liioiteltua kun halutaan puolustella omaa typerää käytöstä. Jos kyseessä olisi ollut shokki, mitä suuresti epäilen niin ensiavuksi suositellaan lämpimän huovan ojentaminen ja asiallinen tiedottaminen. Se huopa nyt tässä unohtui ja tietysti uskollisuus parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
A:n sopisi mennä narun jatkoksi.
B:n olisi pitänyt mennä narun jatkoksi. Voin hyvin kuvitella, että on samalla lailla kiristänyt ja uhkaillut koko yhdessä olon ajan, ellei A ole elänyt ja toiminut hänen oikkujensa mukaisesti. Ymmärrän hyvin A:ta, joka on tarvinnut kaikki voimansa, JA C:n avun, riuhtaistakseen itsensä irti B:n vaikutusvallasta. Normaaleissa suhteissa kyllä pystytään puhumaan, mutta B:n kaltaisen narskun kanssa ei. Silloin juostaan kun päästään, eikä jäädä puhumaan.
No mutta, jos olet noin varma, niin eikö se ole vain hyvä, että mies A pääsi eroon B ja luomaan suhdetta C:n kanssa, mutta tämänhän ei miehelle käynyt, vaan haluaisi olla tulevaisuudessa edelleen ystävä B:n kanssa ja nyt ihmettelee, miksi B ei halua ystävyyttä. Eikö B ole oikeus valita ystäviään ja kenen kanssa viettää aikaa? Tähän mies ei ymmärrä, vaan haluaa edelleen B ystävyyttä.
Tai mies A halusi eron miehestä B jotta pääsee tutustumaan paremmin miehen C kanssa.
Tai nainen A halusi eron naisesta B jotta pääsee tutustumaan paremmin naisen C kanssa.
Ylipään pidän itsensä pettämisenä mikäli suhde on voinut pitkään huonosti, siis vuoden tai kaksi, ja kun toinen osapuoli ilmoittaa halun erota, se ei voi tulla yllätyksenä ihan puun takaa.
Vierailija kirjoitti:
B:n käytös oli täysin normaalia, sillä sokkireaktio on vähän kuin refleksi - tahdosta riippumaton asia, jolle ei juuri mitään voi tehdä ja kukin reagoi eri tavalla. Ei siinä muut voi sanoa, että toinen olisi reagoinut jotenkin väärin.
A sen sijaan teki yksiselitteisesti väärin. A:lla oli aikaa miettiä rauhassa, miten eron hoitaa ja päätti hoitaa sen oikein mahdollisimman epäreilulla ja julmalla tavalla.
Mikä siinä oli epäreilua ja julmaa? Halusi erota ja sanoi haluavansa erota.
On. A:lla ei ole mitään valtaa päättää siitä miten B käyttäytyy erotilanteessa.
Kuinka valmistellaan toinen eroon?
Kuinka tämän jättäjän olisi pitänyt toimia?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka valmistellaan toinen eroon?
Kuinka tämän jättäjän olisi pitänyt toimia?
Asiallinen tiedotus shokkitilanteessa ja lämpimän huovan ojentaminen, huopa siinä hötäkässä unohtui.
Joku sanoi ettei ihmistä saisi jättää yksin mutta se on hankalaa erotilanteessa kun kriisi puhkeaa nimenomaan siitä jättämisestä.
Eli sinusta on oikein uhata itsemurhalla? Selvä.