Miten vietitte teidän kolmekymppiset?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
En viettänyt, eikä kukaan muistanut.
Mulle kävi samoin.
n33
En muista ja niistä on sentään vasta kaksi vuotta. Kertonee kaiken oleellisen :D
En ole ikinä pitänyt synttäreistä, enkä niitä ole suostunut viettämään sitten 10-vuotispäivieni. Onneksi kaikki ystäväni ja läheiseni muistavat tämän, niin päivä kuittaantuu siinä missä mikä tahansa muukin.
Vuosisadan megabileet New Yorkissa 20:n parhaan ystävän kanssa. Muita kavereita varten oli Instassa live-seuranta juhlista. Seuraavana päivänä brunssi, laskuvarjohyppy ja jatkobileet jenkkikavereiden kanssa pilvenpiirtäjän katolla.
Käytiin miehen kanssa ulkona syömässä ja sen jälkeen drinkeillä. Lapset olivat vanhemmillani hoidossa. Oli oikein kiva kesäinen ilta ja yö, pitkästä aikaa kahdestaan jossakin. Yöksi sitten isän ja äidin kotiin, oltiin siis lapsuuden maisemissani käymässä.
Maailmanympärimatka pienellä kaveriporukalla. Myöhemmin isommat juhlat Suomessa. Kermakakun sisällä oli miesstrippariryhmä. Shampanjaa ja paahdettuja vaahtokarkkeja.
Yksin kotona puolikkaan kakun syöden ja kahvia juoden, olin kutsunut kavereita kylään mutta kukaan ei tullut. Vanhempani soittivat ja onnittelivat.
Oi se oli ihanaa! 100 kutsuvierasta yllätysjuhlissa. Kaverit maksoi juhlasta kuulemma yli 5k euroa! Rakastan lukuisia Ystäviäni!!!
Kun täyttää 18, on viimeinen hyvä syy juhlia synttäreitä. Lapsillehan jokainen vuosi on tärkeää ja täysi-ikäiseksi tultuaan pääsee baariin.
Nelikymppisenä voi halutessaan pitää rennot kaverikekkerit.
Viisikymppisenä on ensimmäisten merkkipäiväjuhlien aika.
Kuusikymppiset voi nykyään skipata, kun se ei ole vielä korkea ikä. Lähinnä silloin mennään matkoille karkuun ei-toivottuja kahvituksenkärkkyjiä.
Seitsenkymppisenä voi alkaa juhlia tosissaan, niin että on oikein paremmat kupit ja Presidentti-kahvia. Siitä eteenpäin onkin hyvä juhlia joka viides vuosi. Nuoremmat hoitaa siivoukset, tarjoilut ja passuun, itse voi keskittyä kolotuksistaan tarinointiin. Vieraslistakin alkaa sopivasti huveta tästä eteenpäin kerta kerralta, niin säästää mukavasti kuluissa.
Kutsuin kaksi ryyppykaveria vaimoineen käymään, sisko käytti ulkona syömässä ja vedin niin kovat pohjat, etten päässyt edes seuraavanakaan päivänä bupiduuhun...
M 45
En mitenkään, yritin vain selviytyä 47v äitini saattohoitamisesta ja siitä surusta ollen samalla kotiäitinä kahdelle alle 4v lapselleni.
Pidin itse ihan ”tavalliset” synttärit kotona Vantaalla vaatimattomassa vuokra-asunnossa. Leivoin kakun, tein salaatteja ja varasin skumppaa ja virvoitusjuomia. Kutsuin sukulaisia ja ystäviä. Tyttöystävä taisi tuoda samppanjaa, ja oltiin romanttisesti kahdestaan jonain toisena iltana. Oli oikein kivaa.
Yllätysjuhlat puolisoni järjestämänä <3
Mulla oli kotibileet, joissa läsnäolijoita noin 30. Tein ruuat ystävien avustuksella ja lämmitettiin palju sekä sauna. Juhlissa pidettiin puheita ja oli sellainen lämmin ja rento tunnelma. Hyvät muistot jäi.
Yksin, kahvia juoden ja kaupasta ostettua piirakkaa syöden. Kukaan ei muistanut, vieraita ei käynyt kutsusta huolimatta eikä kukaan onnittellut. Eipä ollut mitään uutta. Siihen on jo melkeinpä alkanut tottumaan. Vaikka olisi kiva jos elämässä olisi edes yksi ihminen kuka aamulla toivottaisi hyvää syntymäpäivää ja halaisi. Muuta en toivoisi.
En viettänyt, eikä kukaan muistanut.