Lue keskustelun säännöt.
Törkeät Tindermiehet - jaa kokemuksia!
05.01.2020 |
Jaetaanpas kokemuksia tökeröistä Tinder-miehistä. Tavoitteena päästää ulos vähän ilmaa, mutta toisaalta ehkä myös varoittaa muita naisia lankeamasta samaan.
Kommentit (735)
Monella nelikymppisellä miehellä ei ole kuvausta profiilissa lainkaan. Ei edes niillä, jotka eivät voi ratsastaa ulkonäöllä.
Tai jos on kuvaus, se on vaatimuslista naisille. Ymmärretty täysin väärin se, että tila kannattaa käyttää siihen, että kertoo miksi olisi hyvä valinta.
Itse en ilmoita kriteerejä, vaan kerron kuka olen ja minkälaista seuraa haen. Siinäkään en ole negatiivinen tai tiukka, vaan kerron, että haluan jotain merkityksellistä hauskanpidon sijaan.
Kuvia 5, mukana vartalokuva. Usein miehet kehuu ulkonäköä. Mutta silti deittien saaminen on nätille ja koulutetulle nelikymppiselle naiselle vaikeaa. Ja niillä deiteillä miehet kertovat hakevansa jotain vakavaa. Kehuvat kauniiksi ja puhuvat, että on yhteys. Mutta korkeintaan seksiä olen saanut. Hakemani miehet ikäisiäni tai 10-15 v vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä juttu, että tällä palstalla miehet kelpuuttanut vain nuorempia naisia. Miksei tämä ilmiö näy missään tilastoissa tai oikeassa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on juuri kamalaa mitä edellinen mies 44- v tunnusti. Että +35 v naisia vain huijataan ja sitten pannaan kun on valloitettu se nainen, Parisuhteeseen heitä ei haluta. Valitettavasti tämä on todella totta Tinderissä.
Itkettää. Missä on kunnon miehet? Jotka eivät hyväksi käytä ylipäätään naisia? Miehiä jotka ovat aitoja ja rehellisiä? Miehiä jotka etsivät parisuhdetta aidosti?
Tuntuu, että + nelikymppiset Tinder-miehet on pilalla.Luulisi, että 40 v nätti nainen kelpaisi 52 v tavallisennäköiselle miehelle. Mutta kokemukset kahdelta eri deitiltä:
-45 v olikin 52 v. Ei silti kiinnostanut miestä
-52 v mies kertoi, ettei edes harkitse ikäistään. Minä 12 v nuorempana sovin juuri ja juuri haarukan ylärajaan. Omat profiilikuvansa olivat 10 v vanhoja. Siinä on 30 v naiselle melko ylläri, kun odottaa paikalla 40 v näköistä miestä.Sama. Olen hoikka, siro, sporttinen, pitkähiuksinen, iloinen ja ystävällinen, älykkääksi kehuttu. Olen hyvä keskustelija ja kuuntelija. Treffannut kymmeniä miehiä joista minun ikäiseni etsivät vain valloitettavaa kevytsuhdetta. Sitten ne ei-sporttiset, epäviriilit huonokuntoiset +50 ovat tosissaan. Ihastuvat ja rakastuvat, eikä heistä pääse eroon helposti. Oman ikäiseni Tinder-miehet eivät kelpuuta elleivät ole lihavia/ ongelmaisia.
Miten tuo on mahdollista?
Olen 41v, liikunnallinen, töissäkäyvä ja keskustelutaitoinen mies. Sehän olisi parasta jos löytäisi oman ikäisen liikunnallisen ja kivan naisen parisuhteeseen.
Kolmesta edellisestä minua lähestyneestä kaksi oli selvästi alle 30v ja yksi haki pelkkää seksisuhdetta. Kyse ei siis ole siitä että "tyytyisin" oman ikäiseen kun en saa nuorempaa, tai parisuhteeseen koska en saa seksisuhdetta.
Vaikuttaa kuitenkin siltä että jos etsin oman ikäistäni liikunnallista/sporttista ja fiksua naista, omat "speksini" eivät riitä. Pitäisi olla lisää pituutta, korkeakoulututkinto ja rahakkaampi ammatti.
Jotenkin tulee sellainen vaikutelma että te itse haette vain niitä hyväpalkkaisia liikemiehiä, jotka sitten unohtavat mainita että liikelounas maistuu paremmin kuin iltalenkki...?
Ehkä olen väärässä, mutta joku omituinen kohtaamisongelma tässä vaikuttaisi olevan.
No johan itselläsikin on korkeat kriteerit: naisen pitää aina olla esim sporttinen. Se on sama kuin naisille pituus tai kk-tutkinto. Mitäs jos minä, ikäisesi nainen olen kriteeriesi mukaan fiksu? Olen silloin todennäköisesti koulutettu ja vaativassa työssä. Tämän ikäisellä naisella on usein lapsia. Oma tilanne se, että pikkulapsiaikaan aika meni töihin ja lapsiin 150 %. Kun olisi ollut taas aikaa harrastaa monipuolisesti eri lajeja, niin tuli ero. Harrasta tässä sitten kun puolet ajasta olet vapaa-ajan kiinni lasten kanssa ja puolet ajasta teet töissä lapsiviikoista johtuvia rästejä. Tai yrität joskus käydä deiteillä.
Olen nätti, normaalipainoinen, aktiivinen. Mutta sporttinen en. Ja miehet ekana kysyy, mitä liikuntaa harrastan. Ikäisistäni pariutuneista harva ehtii harrastaa. Ja todennäköisesti miehen ex-vaimojaan ei ollut sporttinen kaunotar vaan tavallinen nainen.
Minä olen sporttinen nainen ja vaikutti varmasti siihen, että helposti löytyi uusi kumppani. Jos oikeasti haluat, löydät liikunnalle aikaa.
Miten löydän aikaa? Jos lapset niin pieniä, että lapsiviikolla ei voi jättää yksin? Kävelylenkkejä harrastan heidän kanssaan, mutta sillä ei saa sporttikroppaa. Joka toinen viikko teen 12-16 h päiviä töitä. Kyllähän 4 päivänä kuussa pääsisi salille, mutta ei tuo määrä kropassa näy.
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu, että tällä palstalla miehet kelpuuttanut vain nuorempia naisia. Miksei tämä ilmiö näy missään tilastoissa tai oikeassa elämässä.
Kun eivät saa niitä naisia. Ainoastaan haluavat ja ummistavat silmät ikäisilleen naisille, joiden kanssa voisi pariutua. Usein nelikymppiset miehet ovat kolmannella kierroksella. Niin hukassa, etteivät välttämättä pysty enää sitoutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on juuri kamalaa mitä edellinen mies 44- v tunnusti. Että +35 v naisia vain huijataan ja sitten pannaan kun on valloitettu se nainen, Parisuhteeseen heitä ei haluta. Valitettavasti tämä on todella totta Tinderissä.
Itkettää. Missä on kunnon miehet? Jotka eivät hyväksi käytä ylipäätään naisia? Miehiä jotka ovat aitoja ja rehellisiä? Miehiä jotka etsivät parisuhdetta aidosti?
Tuntuu, että + nelikymppiset Tinder-miehet on pilalla.Luulisi, että 40 v nätti nainen kelpaisi 52 v tavallisennäköiselle miehelle. Mutta kokemukset kahdelta eri deitiltä:
-45 v olikin 52 v. Ei silti kiinnostanut miestä
-52 v mies kertoi, ettei edes harkitse ikäistään. Minä 12 v nuorempana sovin juuri ja juuri haarukan ylärajaan. Omat profiilikuvansa olivat 10 v vanhoja. Siinä on 30 v naiselle melko ylläri, kun odottaa paikalla 40 v näköistä miestä.Sama. Olen hoikka, siro, sporttinen, pitkähiuksinen, iloinen ja ystävällinen, älykkääksi kehuttu. Olen hyvä keskustelija ja kuuntelija. Treffannut kymmeniä miehiä joista minun ikäiseni etsivät vain valloitettavaa kevytsuhdetta. Sitten ne ei-sporttiset, epäviriilit huonokuntoiset +50 ovat tosissaan. Ihastuvat ja rakastuvat, eikä heistä pääse eroon helposti. Oman ikäiseni Tinder-miehet eivät kelpuuta elleivät ole lihavia/ ongelmaisia.
Miten tuo on mahdollista?
Olen 41v, liikunnallinen, töissäkäyvä ja keskustelutaitoinen mies. Sehän olisi parasta jos löytäisi oman ikäisen liikunnallisen ja kivan naisen parisuhteeseen.
Kolmesta edellisestä minua lähestyneestä kaksi oli selvästi alle 30v ja yksi haki pelkkää seksisuhdetta. Kyse ei siis ole siitä että "tyytyisin" oman ikäiseen kun en saa nuorempaa, tai parisuhteeseen koska en saa seksisuhdetta.
Vaikuttaa kuitenkin siltä että jos etsin oman ikäistäni liikunnallista/sporttista ja fiksua naista, omat "speksini" eivät riitä. Pitäisi olla lisää pituutta, korkeakoulututkinto ja rahakkaampi ammatti.
Jotenkin tulee sellainen vaikutelma että te itse haette vain niitä hyväpalkkaisia liikemiehiä, jotka sitten unohtavat mainita että liikelounas maistuu paremmin kuin iltalenkki...?
Ehkä olen väärässä, mutta joku omituinen kohtaamisongelma tässä vaikuttaisi olevan.
No johan itselläsikin on korkeat kriteerit: naisen pitää aina olla esim sporttinen. Se on sama kuin naisille pituus tai kk-tutkinto. Mitäs jos minä, ikäisesi nainen olen kriteeriesi mukaan fiksu? Olen silloin todennäköisesti koulutettu ja vaativassa työssä. Tämän ikäisellä naisella on usein lapsia. Oma tilanne se, että pikkulapsiaikaan aika meni töihin ja lapsiin 150 %. Kun olisi ollut taas aikaa harrastaa monipuolisesti eri lajeja, niin tuli ero. Harrasta tässä sitten kun puolet ajasta olet vapaa-ajan kiinni lasten kanssa ja puolet ajasta teet töissä lapsiviikoista johtuvia rästejä. Tai yrität joskus käydä deiteillä.
Olen nätti, normaalipainoinen, aktiivinen. Mutta sporttinen en. Ja miehet ekana kysyy, mitä liikuntaa harrastan. Ikäisistäni pariutuneista harva ehtii harrastaa. Ja todennäköisesti miehen ex-vaimojaan ei ollut sporttinen kaunotar vaan tavallinen nainen.
Minä olen sporttinen nainen ja vaikutti varmasti siihen, että helposti löytyi uusi kumppani. Jos oikeasti haluat, löydät liikunnalle aikaa.
Miten löydän aikaa? Jos lapset niin pieniä, että lapsiviikolla ei voi jättää yksin? Kävelylenkkejä harrastan heidän kanssaan, mutta sillä ei saa sporttikroppaa. Joka toinen viikko teen 12-16 h päiviä töitä. Kyllähän 4 päivänä kuussa pääsisi salille, mutta ei tuo määrä kropassa näy.
Kun lapset olivat pieniä, käytin hyväkseni jumppasalien lapsiparkkia. Juoksin työmatkat. Kävin lenkillä itse silloin, kun lapset olivat omissa harrastuksissaan. Käytin kaikki tilaisuudet liikkumiseen hyväkseni. Netissä on vaikka kuinka paljon jumppia. Tee ennen töihin lähtöä tai illalla ohjelmia. Tässä, mitä itse olen tehnyt. Löysin uuden miesystävänikin lenkkiporukasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu, että tällä palstalla miehet kelpuuttanut vain nuorempia naisia. Miksei tämä ilmiö näy missään tilastoissa tai oikeassa elämässä.
Kun eivät saa niitä naisia. Ainoastaan haluavat ja ummistavat silmät ikäisilleen naisille, joiden kanssa voisi pariutua. Usein nelikymppiset miehet ovat kolmannella kierroksella. Niin hukassa, etteivät välttämättä pysty enää sitoutumaan.
40-vuotias työkaveri on etsinyt pk-seudulta naisystävää monta vuotta. Ei lapsia eikä ex vaikka. Ei löydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on juuri kamalaa mitä edellinen mies 44- v tunnusti. Että +35 v naisia vain huijataan ja sitten pannaan kun on valloitettu se nainen, Parisuhteeseen heitä ei haluta. Valitettavasti tämä on todella totta Tinderissä.
Itkettää. Missä on kunnon miehet? Jotka eivät hyväksi käytä ylipäätään naisia? Miehiä jotka ovat aitoja ja rehellisiä? Miehiä jotka etsivät parisuhdetta aidosti?
Tuntuu, että + nelikymppiset Tinder-miehet on pilalla.Luulisi, että 40 v nätti nainen kelpaisi 52 v tavallisennäköiselle miehelle. Mutta kokemukset kahdelta eri deitiltä:
-45 v olikin 52 v. Ei silti kiinnostanut miestä
-52 v mies kertoi, ettei edes harkitse ikäistään. Minä 12 v nuorempana sovin juuri ja juuri haarukan ylärajaan. Omat profiilikuvansa olivat 10 v vanhoja. Siinä on 30 v naiselle melko ylläri, kun odottaa paikalla 40 v näköistä miestä.Sama. Olen hoikka, siro, sporttinen, pitkähiuksinen, iloinen ja ystävällinen, älykkääksi kehuttu. Olen hyvä keskustelija ja kuuntelija. Treffannut kymmeniä miehiä joista minun ikäiseni etsivät vain valloitettavaa kevytsuhdetta. Sitten ne ei-sporttiset, epäviriilit huonokuntoiset +50 ovat tosissaan. Ihastuvat ja rakastuvat, eikä heistä pääse eroon helposti. Oman ikäiseni Tinder-miehet eivät kelpuuta elleivät ole lihavia/ ongelmaisia.
Miten tuo on mahdollista?
Olen 41v, liikunnallinen, töissäkäyvä ja keskustelutaitoinen mies. Sehän olisi parasta jos löytäisi oman ikäisen liikunnallisen ja kivan naisen parisuhteeseen.
Kolmesta edellisestä minua lähestyneestä kaksi oli selvästi alle 30v ja yksi haki pelkkää seksisuhdetta. Kyse ei siis ole siitä että "tyytyisin" oman ikäiseen kun en saa nuorempaa, tai parisuhteeseen koska en saa seksisuhdetta.
Vaikuttaa kuitenkin siltä että jos etsin oman ikäistäni liikunnallista/sporttista ja fiksua naista, omat "speksini" eivät riitä. Pitäisi olla lisää pituutta, korkeakoulututkinto ja rahakkaampi ammatti.
Jotenkin tulee sellainen vaikutelma että te itse haette vain niitä hyväpalkkaisia liikemiehiä, jotka sitten unohtavat mainita että liikelounas maistuu paremmin kuin iltalenkki...?
Ehkä olen väärässä, mutta joku omituinen kohtaamisongelma tässä vaikuttaisi olevan.
No johan itselläsikin on korkeat kriteerit: naisen pitää aina olla esim sporttinen. Se on sama kuin naisille pituus tai kk-tutkinto. Mitäs jos minä, ikäisesi nainen olen kriteeriesi mukaan fiksu? Olen silloin todennäköisesti koulutettu ja vaativassa työssä. Tämän ikäisellä naisella on usein lapsia. Oma tilanne se, että pikkulapsiaikaan aika meni töihin ja lapsiin 150 %. Kun olisi ollut taas aikaa harrastaa monipuolisesti eri lajeja, niin tuli ero. Harrasta tässä sitten kun puolet ajasta olet vapaa-ajan kiinni lasten kanssa ja puolet ajasta teet töissä lapsiviikoista johtuvia rästejä. Tai yrität joskus käydä deiteillä.
Olen nätti, normaalipainoinen, aktiivinen. Mutta sporttinen en. Ja miehet ekana kysyy, mitä liikuntaa harrastan. Ikäisistäni pariutuneista harva ehtii harrastaa. Ja todennäköisesti miehen ex-vaimojaan ei ollut sporttinen kaunotar vaan tavallinen nainen.
Minä olen sporttinen nainen ja vaikutti varmasti siihen, että helposti löytyi uusi kumppani. Jos oikeasti haluat, löydät liikunnalle aikaa.
Miten löydän aikaa? Jos lapset niin pieniä, että lapsiviikolla ei voi jättää yksin? Kävelylenkkejä harrastan heidän kanssaan, mutta sillä ei saa sporttikroppaa. Joka toinen viikko teen 12-16 h päiviä töitä. Kyllähän 4 päivänä kuussa pääsisi salille, mutta ei tuo määrä kropassa näy.
Kun lapset olivat pieniä, käytin hyväkseni jumppasalien lapsiparkkia. Juoksin työmatkat. Kävin lenkillä itse silloin, kun lapset olivat omissa harrastuksissaan. Käytin kaikki tilaisuudet liikkumiseen hyväkseni. Netissä on vaikka kuinka paljon jumppia. Tee ennen töihin lähtöä tai illalla ohjelmia. Tässä, mitä itse olen tehnyt. Löysin uuden miesystävänikin lenkkiporukasta.
Joo, juoksen 23 km työmatkan motarin sivussa läppärilaukku läpsyen töihin, jossa pitää olla business formal -tyylissä mekossa, korkkareissa ja tukka föönattuna. Tarha aukeaa meillä 7.30, siitä parin tunnin juoksu, suihkuun ja laittautumaan, niin hyvinkin työt voi aloittaa klo 11. Harmin vaan, että taaa klo 14 pitää lähteä juoksien tarhalla.
Mun kaupunginosan salilla ei ole lapsiparkkia. Ja kun lapset on haettu ja ruokittu, on klo 19. Siitä sitten koko porukalla keskustaan kuntosalille? Ai mutta siinä välissä olikin isomman lapsen harrastuskuskaukset ja lähes 4 h työaikapaikkaus kun työmatkat meni juosten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on juuri kamalaa mitä edellinen mies 44- v tunnusti. Että +35 v naisia vain huijataan ja sitten pannaan kun on valloitettu se nainen, Parisuhteeseen heitä ei haluta. Valitettavasti tämä on todella totta Tinderissä.
Itkettää. Missä on kunnon miehet? Jotka eivät hyväksi käytä ylipäätään naisia? Miehiä jotka ovat aitoja ja rehellisiä? Miehiä jotka etsivät parisuhdetta aidosti?
Tuntuu, että + nelikymppiset Tinder-miehet on pilalla.Luulisi, että 40 v nätti nainen kelpaisi 52 v tavallisennäköiselle miehelle. Mutta kokemukset kahdelta eri deitiltä:
-45 v olikin 52 v. Ei silti kiinnostanut miestä
-52 v mies kertoi, ettei edes harkitse ikäistään. Minä 12 v nuorempana sovin juuri ja juuri haarukan ylärajaan. Omat profiilikuvansa olivat 10 v vanhoja. Siinä on 30 v naiselle melko ylläri, kun odottaa paikalla 40 v näköistä miestä.Sama. Olen hoikka, siro, sporttinen, pitkähiuksinen, iloinen ja ystävällinen, älykkääksi kehuttu. Olen hyvä keskustelija ja kuuntelija. Treffannut kymmeniä miehiä joista minun ikäiseni etsivät vain valloitettavaa kevytsuhdetta. Sitten ne ei-sporttiset, epäviriilit huonokuntoiset +50 ovat tosissaan. Ihastuvat ja rakastuvat, eikä heistä pääse eroon helposti. Oman ikäiseni Tinder-miehet eivät kelpuuta elleivät ole lihavia/ ongelmaisia.
Miten tuo on mahdollista?
Olen 41v, liikunnallinen, töissäkäyvä ja keskustelutaitoinen mies. Sehän olisi parasta jos löytäisi oman ikäisen liikunnallisen ja kivan naisen parisuhteeseen.
Kolmesta edellisestä minua lähestyneestä kaksi oli selvästi alle 30v ja yksi haki pelkkää seksisuhdetta. Kyse ei siis ole siitä että "tyytyisin" oman ikäiseen kun en saa nuorempaa, tai parisuhteeseen koska en saa seksisuhdetta.
Vaikuttaa kuitenkin siltä että jos etsin oman ikäistäni liikunnallista/sporttista ja fiksua naista, omat "speksini" eivät riitä. Pitäisi olla lisää pituutta, korkeakoulututkinto ja rahakkaampi ammatti.
Jotenkin tulee sellainen vaikutelma että te itse haette vain niitä hyväpalkkaisia liikemiehiä, jotka sitten unohtavat mainita että liikelounas maistuu paremmin kuin iltalenkki...?
Ehkä olen väärässä, mutta joku omituinen kohtaamisongelma tässä vaikuttaisi olevan.
No johan itselläsikin on korkeat kriteerit: naisen pitää aina olla esim sporttinen. Se on sama kuin naisille pituus tai kk-tutkinto. Mitäs jos minä, ikäisesi nainen olen kriteeriesi mukaan fiksu? Olen silloin todennäköisesti koulutettu ja vaativassa työssä. Tämän ikäisellä naisella on usein lapsia. Oma tilanne se, että pikkulapsiaikaan aika meni töihin ja lapsiin 150 %. Kun olisi ollut taas aikaa harrastaa monipuolisesti eri lajeja, niin tuli ero. Harrasta tässä sitten kun puolet ajasta olet vapaa-ajan kiinni lasten kanssa ja puolet ajasta teet töissä lapsiviikoista johtuvia rästejä. Tai yrität joskus käydä deiteillä.
Olen nätti, normaalipainoinen, aktiivinen. Mutta sporttinen en. Ja miehet ekana kysyy, mitä liikuntaa harrastan. Ikäisistäni pariutuneista harva ehtii harrastaa. Ja todennäköisesti miehen ex-vaimojaan ei ollut sporttinen kaunotar vaan tavallinen nainen.
Minä olen sporttinen nainen ja vaikutti varmasti siihen, että helposti löytyi uusi kumppani. Jos oikeasti haluat, löydät liikunnalle aikaa.
Miten löydän aikaa? Jos lapset niin pieniä, että lapsiviikolla ei voi jättää yksin? Kävelylenkkejä harrastan heidän kanssaan, mutta sillä ei saa sporttikroppaa. Joka toinen viikko teen 12-16 h päiviä töitä. Kyllähän 4 päivänä kuussa pääsisi salille, mutta ei tuo määrä kropassa näy.
Kun lapset olivat pieniä, käytin hyväkseni jumppasalien lapsiparkkia. Juoksin työmatkat. Kävin lenkillä itse silloin, kun lapset olivat omissa harrastuksissaan. Käytin kaikki tilaisuudet liikkumiseen hyväkseni. Netissä on vaikka kuinka paljon jumppia. Tee ennen töihin lähtöä tai illalla ohjelmia. Tässä, mitä itse olen tehnyt. Löysin uuden miesystävänikin lenkkiporukasta.
Joo, juoksen 23 km työmatkan motarin sivussa läppärilaukku läpsyen töihin, jossa pitää olla business formal -tyylissä mekossa, korkkareissa ja tukka föönattuna. Tarha aukeaa meillä 7.30, siitä parin tunnin juoksu, suihkuun ja laittautumaan, niin hyvinkin työt voi aloittaa klo 11. Harmin vaan, että taaa klo 14 pitää lähteä juoksien tarhalla.
Mun kaupunginosan salilla ei ole lapsiparkkia. Ja kun lapset on haettu ja ruokittu, on klo 19. Siitä sitten koko porukalla keskustaan kuntosalille? Ai mutta siinä välissä olikin isomman lapsen harrastuskuskaukset ja lähes 4 h työaikapaikkaus kun työmatkat meni juosten.
Se joka haluaa liikkuu ja keksii keinot.
Viime kuussa juttelin vajaa kaksi viikkoa yhden miehen kanssa. Juttu luisti ja hän vaikutti tosi mukavalta. Oltiin muutama päivä juteltu kun hän mainitsi tapaamisen, mutta kello oli jo niin paljon että todettiin että voitais nähä joku toinen päivä.
Uudenvuoden yönä laitettiin viestiä. Hän sanoi yhtäkkiä, että tykkää musta enemmän kun antaa ymmärtää. Ja että hän uskoo meillä riittävän juttua ja olisi kiva ottaa mut kainaloon. Sovittiin tapaaminen muutaman päivän päähän ja hän sanoi että jutellaan huomenna.
Seuraavana päivänä huomasin hänen poistaneen minut, ilman mitään selityksiä. En todellakaan ymmärrä tuota logiikkaa. Hirveän hyvä fiilis jäi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viime kuussa juttelin vajaa kaksi viikkoa yhden miehen kanssa. Juttu luisti ja hän vaikutti tosi mukavalta. Oltiin muutama päivä juteltu kun hän mainitsi tapaamisen, mutta kello oli jo niin paljon että todettiin että voitais nähä joku toinen päivä.
Uudenvuoden yönä laitettiin viestiä. Hän sanoi yhtäkkiä, että tykkää musta enemmän kun antaa ymmärtää. Ja että hän uskoo meillä riittävän juttua ja olisi kiva ottaa mut kainaloon. Sovittiin tapaaminen muutaman päivän päähän ja hän sanoi että jutellaan huomenna.
Seuraavana päivänä huomasin hänen poistaneen minut, ilman mitään selityksiä. En todellakaan ymmärrä tuota logiikkaa. Hirveän hyvä fiilis jäi.
Olisivatko nämä tyypit varattuja, jotka vain haluavat pientä jännitystä elämäänsä. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi joku käyttäytyy noin päättömästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu, että tällä palstalla miehet kelpuuttanut vain nuorempia naisia. Miksei tämä ilmiö näy missään tilastoissa tai oikeassa elämässä.
Kun eivät saa niitä naisia. Ainoastaan haluavat ja ummistavat silmät ikäisilleen naisille, joiden kanssa voisi pariutua. Usein nelikymppiset miehet ovat kolmannella kierroksella. Niin hukassa, etteivät välttämättä pysty enää sitoutumaan.
Tämmöset kommentit ei kauheasti eroa noiden vänkääjämiestenkään kommenteista.
yleistetään rankasti että "kaikki on tuollaisia" ja edelleenkään ei pidä paikkaansa.
Tuntuukin että täällä se äänekäs osa kirjoittajista on katkeria ikisinkkumiehiä ja katkeria ikisinkkunaisia joille tekis hyvää vaan pariutua (tai edes kunnolla paritella) ihan keskenään että hellittäis se vihanpito ja yleistäminen.. teillähän on jo yhteiset arvot ja yhteiset harrastuksetkin :P vihaaminen ja vänkääminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jutellut tinderissä monien fiksujen ja mukavien miesten kanssa, mutta sitten on olemassa yksi ryhmä, joita en vain ymmärrä: eläinvihaajat.
Minulla on kissa ja koira, ja ne ovat mukana yhdessä kuvassani juuri sen vuoksi, että lemmikeistä pitämättömät voivat pysyä kaukana. Silti tulee paljon viestejä, joissa lukee esim. ”Jos päädytään yhteen, niin nuo elukat lähtee muuten piikille” tai ”Koira on vielä ihan ok, mutta kissa saa lähteä” tai toisin päin.
Minulle nämä ”elukat” ovat rakkaita perheenjäseniä, eikä tulisi mieleenikään luopua niistä miehen vuoksi. Kun lemmikin ottaa, siitä tulee huolehtia koko sen elämän ajan. Yleensä olenkin vastannut näille miehille että kuvittelevatko he tosissaan, että luopuisin perheenjäsenistäni tuosta noin vaan ja miksi ylipäänsä haluaisin olla miehen kanssa, joka haluaa tappaa lemmikkini. Yleensä vastauksena tulee valitusta että tuollainen hullu eläinnainen ei tule ikinä löytämään parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Olen jutellut tinderissä monien fiksujen ja mukavien miesten kanssa, mutta sitten on olemassa yksi ryhmä, joita en vain ymmärrä: eläinvihaajat.
Minulla on kissa ja koira, ja ne ovat mukana yhdessä kuvassani juuri sen vuoksi, että lemmikeistä pitämättömät voivat pysyä kaukana. Silti tulee paljon viestejä, joissa lukee esim. ”Jos päädytään yhteen, niin nuo elukat lähtee muuten piikille” tai ”Koira on vielä ihan ok, mutta kissa saa lähteä” tai toisin päin.
Minulle nämä ”elukat” ovat rakkaita perheenjäseniä, eikä tulisi mieleenikään luopua niistä miehen vuoksi. Kun lemmikin ottaa, siitä tulee huolehtia koko sen elämän ajan. Yleensä olenkin vastannut näille miehille että kuvittelevatko he tosissaan, että luopuisin perheenjäsenistäni tuosta noin vaan ja miksi ylipäänsä haluaisin olla miehen kanssa, joka haluaa tappaa lemmikkini. Yleensä vastauksena tulee valitusta että tuollainen hullu eläinnainen ei tule ikinä löytämään parisuhdetta.
Jestas mitä urpoja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetelkaa karsimaan nopeammin viestien perusteella jo. Esim. tuo eläinjuttu. "Lähtee piikille" pitäisi olla INSTANT GHOSTAUS.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime kuussa juttelin vajaa kaksi viikkoa yhden miehen kanssa. Juttu luisti ja hän vaikutti tosi mukavalta. Oltiin muutama päivä juteltu kun hän mainitsi tapaamisen, mutta kello oli jo niin paljon että todettiin että voitais nähä joku toinen päivä.
Uudenvuoden yönä laitettiin viestiä. Hän sanoi yhtäkkiä, että tykkää musta enemmän kun antaa ymmärtää. Ja että hän uskoo meillä riittävän juttua ja olisi kiva ottaa mut kainaloon. Sovittiin tapaaminen muutaman päivän päähän ja hän sanoi että jutellaan huomenna.
Seuraavana päivänä huomasin hänen poistaneen minut, ilman mitään selityksiä. En todellakaan ymmärrä tuota logiikkaa. Hirveän hyvä fiilis jäi.
Olisivatko nämä tyypit varattuja, jotka vain haluavat pientä jännitystä elämäänsä. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi joku käyttäytyy noin päättömästi.
Aika klassikko. Jos ei ole puhelinnumeroita vaihdettu ja tää keskustelu on käyty Tinderissä, niin puhuu paskaa. Ei Tinder-viestittelyn perusteella vielä tykätä toisesta enempää kuin annetaan ymmärtää ja kainaloon ottamisesta puhuminen ei ole romanttista vaan viittaa petipuuhiin. Varattu on todennäköisesti ollut tai sitten on lirutellut monelle muullekin tuota.
Itse tapailin Helsingistä erästä P:tä, jonka kanssa sovittiin ettei tapailla muita (miehen toiveesta) ja laitoin muutaman kk. päästä yhteiskuvan meistä someen. Aika pian otti yhteyttä eräs tyttö, joka kertoi sopineensa treffit tän mun miesystävän kanssa päivää aiemmin Tinderissä, sitten mies oli yhtäkkiä poistanut matchin ja nainen oli mennyt Instaan katsomaan, että mikäs homma (oli antanut julkisen profiilinsa naiselle).
Nainen oli ärsyyntynyt niin paljon kun oli tuhlannut kuukauden elämästään viestittämällä miehelle, että käräytti sen mulle. Oli vielä kaverinsa kanssa härnännyt tätä tyyppiä ja pitänyt omaa kivaa miehen kustannuksella. Olivat kimpassa kirjoitelleet miehelle kaverin profiililla ja vertailleet niitä lurituksia, joita jakoi molemmille. Kaverinsa oli vedättänyt miestä viikon ja sitten poistanut vaan matchin.
Minä lähetin sitten omia screenshotteja minun ja miehen keskusteluista. Samaan aikaan tykitti monelle. Ei se tyyppi koskaan sitten saanut tietää, että kolme naista naureskeli sille selän takana. Piti itseään varmaan kovanakin pleijerinä. Tietysti minua alussa raivostutti ja suretti, mutta se meni yhdessä illassa ohi kun oli mukava jutella näitten mimmien kanssa. :D Mutta epäilemättä tää P saalistelee Tinderissä edelleen, ei varmaankaan ole kyvykäs solmimaan oikeaa ihmissuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu, että tällä palstalla miehet kelpuuttanut vain nuorempia naisia. Miksei tämä ilmiö näy missään tilastoissa tai oikeassa elämässä.
Kun eivät saa niitä naisia. Ainoastaan haluavat ja ummistavat silmät ikäisilleen naisille, joiden kanssa voisi pariutua. Usein nelikymppiset miehet ovat kolmannella kierroksella. Niin hukassa, etteivät välttämättä pysty enää sitoutumaan.
38-42 vuotiaana nyt treffaillut ja liki kaikki naiset olleet 4 vuoden ikäerolla itseeni. Osa nuorempia, osa vanhempia. Suurin osa naisista ei ole herättänyt minusta kiinnostusta, minä en ole herättänyt suurimmassa osassa naisia kiinnostusta. Muutaman harvan kohdalla kumpikin halunnut nähdä useamman kerran. Jos toinen ei herätä kiinnostusta, niin pitäisikö aloittaa suhde vain suhteessa olemisen riemusta? En minä voi syyttää naisia, enkä itseäni tilanteesta. Kun tutustumien alkaa netissä, niin helposti puolin ja toisin ollaan mielikuvien varassa. Kadulla tai kahvilassa emme luultavasti olisi kumpikaan toista huomioinut mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on juuri kamalaa mitä edellinen mies 44- v tunnusti. Että +35 v naisia vain huijataan ja sitten pannaan kun on valloitettu se nainen, Parisuhteeseen heitä ei haluta. Valitettavasti tämä on todella totta Tinderissä.
Itkettää. Missä on kunnon miehet? Jotka eivät hyväksi käytä ylipäätään naisia? Miehiä jotka ovat aitoja ja rehellisiä? Miehiä jotka etsivät parisuhdetta aidosti?
Tuntuu, että + nelikymppiset Tinder-miehet on pilalla.Luulisi, että 40 v nätti nainen kelpaisi 52 v tavallisennäköiselle miehelle. Mutta kokemukset kahdelta eri deitiltä:
-45 v olikin 52 v. Ei silti kiinnostanut miestä
-52 v mies kertoi, ettei edes harkitse ikäistään. Minä 12 v nuorempana sovin juuri ja juuri haarukan ylärajaan. Omat profiilikuvansa olivat 10 v vanhoja. Siinä on 30 v naiselle melko ylläri, kun odottaa paikalla 40 v näköistä miestä.Sama. Olen hoikka, siro, sporttinen, pitkähiuksinen, iloinen ja ystävällinen, älykkääksi kehuttu. Olen hyvä keskustelija ja kuuntelija. Treffannut kymmeniä miehiä joista minun ikäiseni etsivät vain valloitettavaa kevytsuhdetta. Sitten ne ei-sporttiset, epäviriilit huonokuntoiset +50 ovat tosissaan. Ihastuvat ja rakastuvat, eikä heistä pääse eroon helposti. Oman ikäiseni Tinder-miehet eivät kelpuuta elleivät ole lihavia/ ongelmaisia.
Miten tuo on mahdollista?
Olen 41v, liikunnallinen, töissäkäyvä ja keskustelutaitoinen mies. Sehän olisi parasta jos löytäisi oman ikäisen liikunnallisen ja kivan naisen parisuhteeseen.
Kolmesta edellisestä minua lähestyneestä kaksi oli selvästi alle 30v ja yksi haki pelkkää seksisuhdetta. Kyse ei siis ole siitä että "tyytyisin" oman ikäiseen kun en saa nuorempaa, tai parisuhteeseen koska en saa seksisuhdetta.
Vaikuttaa kuitenkin siltä että jos etsin oman ikäistäni liikunnallista/sporttista ja fiksua naista, omat "speksini" eivät riitä. Pitäisi olla lisää pituutta, korkeakoulututkinto ja rahakkaampi ammatti.
Jotenkin tulee sellainen vaikutelma että te itse haette vain niitä hyväpalkkaisia liikemiehiä, jotka sitten unohtavat mainita että liikelounas maistuu paremmin kuin iltalenkki...?
Ehkä olen väärässä, mutta joku omituinen kohtaamisongelma tässä vaikuttaisi olevan.
No johan itselläsikin on korkeat kriteerit: naisen pitää aina olla esim sporttinen. Se on sama kuin naisille pituus tai kk-tutkinto. Mitäs jos minä, ikäisesi nainen olen kriteeriesi mukaan fiksu? Olen silloin todennäköisesti koulutettu ja vaativassa työssä. Tämän ikäisellä naisella on usein lapsia. Oma tilanne se, että pikkulapsiaikaan aika meni töihin ja lapsiin 150 %. Kun olisi ollut taas aikaa harrastaa monipuolisesti eri lajeja, niin tuli ero. Harrasta tässä sitten kun puolet ajasta olet vapaa-ajan kiinni lasten kanssa ja puolet ajasta teet töissä lapsiviikoista johtuvia rästejä. Tai yrität joskus käydä deiteillä.
Olen nätti, normaalipainoinen, aktiivinen. Mutta sporttinen en. Ja miehet ekana kysyy, mitä liikuntaa harrastan. Ikäisistäni pariutuneista harva ehtii harrastaa. Ja todennäköisesti miehen ex-vaimojaan ei ollut sporttinen kaunotar vaan tavallinen nainen.
Hei, haluan kertoa sinulle yhden jutun. Miehet sanovat etsivänsä sporttista/liikunnallista naista, mutta eivät he sitä etsi. He etsivät hyväkroppaista naista. He sanovat, että olisi kiva harrastaa yhdessä, mutta tosiasiassa sillä ei ole mitään väliä. Itse olen sporttinen ja hyväkroppainen. Mutta olen todella yksipuolinen, harrastan vain kuntosalia. Mua ei saa lenkille, ei hiihtämään, ei melomaan, ei uimaan, ei pelaamaan sulista. Ei kiinnosta. Salillekaan en kaipaa treenikaveria. Muhun ottaa aina yhteyttä nämä "harrastuskaveria" etsivät. Ja kun kerron heille, että musta ei saa seuraa niihin harrastuksiin, niin - TADAA - ei se haittaakaan. Mulla on myös joitain todella liikunnallisia ja sporttisia ystäviä (paljon parempikuntoisia kuin minä), mutta hieman pullukoita, koska he nauttivat myös hyvästä ruoasta, niin eipä löydy sitä "harrastusseuraa".
Suhteellisen hyvän kropanhan voi saada ruokavaliolla, jos kiinnostaa. Mikään pakko ei tietenkään ole, kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Lisäksi haluan sulle (ja kaikille muillekin samassa tilanteessa oleville) vinkata kotijumpan. Jos ei juurikaan ehdi muuten liikkua, ihan kotona tehtävä jumppa punnerruksineen ja kyykkyineen tekee jo paljon. Jos intoa riittää, ja koordinaatiota, suosittelen myös esim. käsilläseisonnan opettelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on juuri kamalaa mitä edellinen mies 44- v tunnusti. Että +35 v naisia vain huijataan ja sitten pannaan kun on valloitettu se nainen, Parisuhteeseen heitä ei haluta. Valitettavasti tämä on todella totta Tinderissä.
Itkettää. Missä on kunnon miehet? Jotka eivät hyväksi käytä ylipäätään naisia? Miehiä jotka ovat aitoja ja rehellisiä? Miehiä jotka etsivät parisuhdetta aidosti?
Tuntuu, että + nelikymppiset Tinder-miehet on pilalla.Luulisi, että 40 v nätti nainen kelpaisi 52 v tavallisennäköiselle miehelle. Mutta kokemukset kahdelta eri deitiltä:
-45 v olikin 52 v. Ei silti kiinnostanut miestä
-52 v mies kertoi, ettei edes harkitse ikäistään. Minä 12 v nuorempana sovin juuri ja juuri haarukan ylärajaan. Omat profiilikuvansa olivat 10 v vanhoja. Siinä on 30 v naiselle melko ylläri, kun odottaa paikalla 40 v näköistä miestä.Sama. Olen hoikka, siro, sporttinen, pitkähiuksinen, iloinen ja ystävällinen, älykkääksi kehuttu. Olen hyvä keskustelija ja kuuntelija. Treffannut kymmeniä miehiä joista minun ikäiseni etsivät vain valloitettavaa kevytsuhdetta. Sitten ne ei-sporttiset, epäviriilit huonokuntoiset +50 ovat tosissaan. Ihastuvat ja rakastuvat, eikä heistä pääse eroon helposti. Oman ikäiseni Tinder-miehet eivät kelpuuta elleivät ole lihavia/ ongelmaisia.
Miten tuo on mahdollista?
Olen 41v, liikunnallinen, töissäkäyvä ja keskustelutaitoinen mies. Sehän olisi parasta jos löytäisi oman ikäisen liikunnallisen ja kivan naisen parisuhteeseen.
Kolmesta edellisestä minua lähestyneestä kaksi oli selvästi alle 30v ja yksi haki pelkkää seksisuhdetta. Kyse ei siis ole siitä että "tyytyisin" oman ikäiseen kun en saa nuorempaa, tai parisuhteeseen koska en saa seksisuhdetta.
Vaikuttaa kuitenkin siltä että jos etsin oman ikäistäni liikunnallista/sporttista ja fiksua naista, omat "speksini" eivät riitä. Pitäisi olla lisää pituutta, korkeakoulututkinto ja rahakkaampi ammatti.
Jotenkin tulee sellainen vaikutelma että te itse haette vain niitä hyväpalkkaisia liikemiehiä, jotka sitten unohtavat mainita että liikelounas maistuu paremmin kuin iltalenkki...?
Ehkä olen väärässä, mutta joku omituinen kohtaamisongelma tässä vaikuttaisi olevan.
No johan itselläsikin on korkeat kriteerit: naisen pitää aina olla esim sporttinen. Se on sama kuin naisille pituus tai kk-tutkinto. Mitäs jos minä, ikäisesi nainen olen kriteeriesi mukaan fiksu? Olen silloin todennäköisesti koulutettu ja vaativassa työssä. Tämän ikäisellä naisella on usein lapsia. Oma tilanne se, että pikkulapsiaikaan aika meni töihin ja lapsiin 150 %. Kun olisi ollut taas aikaa harrastaa monipuolisesti eri lajeja, niin tuli ero. Harrasta tässä sitten kun puolet ajasta olet vapaa-ajan kiinni lasten kanssa ja puolet ajasta teet töissä lapsiviikoista johtuvia rästejä. Tai yrität joskus käydä deiteillä.
Olen nätti, normaalipainoinen, aktiivinen. Mutta sporttinen en. Ja miehet ekana kysyy, mitä liikuntaa harrastan. Ikäisistäni pariutuneista harva ehtii harrastaa. Ja todennäköisesti miehen ex-vaimojaan ei ollut sporttinen kaunotar vaan tavallinen nainen.
Minä olen sporttinen nainen ja vaikutti varmasti siihen, että helposti löytyi uusi kumppani. Jos oikeasti haluat, löydät liikunnalle aikaa.
Miten löydän aikaa? Jos lapset niin pieniä, että lapsiviikolla ei voi jättää yksin? Kävelylenkkejä harrastan heidän kanssaan, mutta sillä ei saa sporttikroppaa. Joka toinen viikko teen 12-16 h päiviä töitä. Kyllähän 4 päivänä kuussa pääsisi salille, mutta ei tuo määrä kropassa näy.
Kun lapset olivat pieniä, käytin hyväkseni jumppasalien lapsiparkkia. Juoksin työmatkat. Kävin lenkillä itse silloin, kun lapset olivat omissa harrastuksissaan. Käytin kaikki tilaisuudet liikkumiseen hyväkseni. Netissä on vaikka kuinka paljon jumppia. Tee ennen töihin lähtöä tai illalla ohjelmia. Tässä, mitä itse olen tehnyt. Löysin uuden miesystävänikin lenkkiporukasta.
Joo, juoksen 23 km työmatkan motarin sivussa läppärilaukku läpsyen töihin, jossa pitää olla business formal -tyylissä mekossa, korkkareissa ja tukka föönattuna. Tarha aukeaa meillä 7.30, siitä parin tunnin juoksu, suihkuun ja laittautumaan, niin hyvinkin työt voi aloittaa klo 11. Harmin vaan, että taaa klo 14 pitää lähteä juoksien tarhalla.
Mun kaupunginosan salilla ei ole lapsiparkkia. Ja kun lapset on haettu ja ruokittu, on klo 19. Siitä sitten koko porukalla keskustaan kuntosalille? Ai mutta siinä välissä olikin isomman lapsen harrastuskuskaukset ja lähes 4 h työaikapaikkaus kun työmatkat meni juosten.
Itse kuntosalilla töissä oleena en ikinä veisi lastani noihin parkkeihin. Siellä mennään periaattella että maksava asiakas on tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi, vanhemmille valehdellaan miten lapsi on viihtynyt jotta ne jatkaisi käymistä. Etenkin ne vauvat ja taaperot saataa huuta koko jumpan ajan mutta siitä ei saa kertoa ja hoitajilla ei ole mitään koulutusta tai kokemusta lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on juuri kamalaa mitä edellinen mies 44- v tunnusti. Että +35 v naisia vain huijataan ja sitten pannaan kun on valloitettu se nainen, Parisuhteeseen heitä ei haluta. Valitettavasti tämä on todella totta Tinderissä.
Itkettää. Missä on kunnon miehet? Jotka eivät hyväksi käytä ylipäätään naisia? Miehiä jotka ovat aitoja ja rehellisiä? Miehiä jotka etsivät parisuhdetta aidosti?
Tuntuu, että + nelikymppiset Tinder-miehet on pilalla.Luulisi, että 40 v nätti nainen kelpaisi 52 v tavallisennäköiselle miehelle. Mutta kokemukset kahdelta eri deitiltä:
-45 v olikin 52 v. Ei silti kiinnostanut miestä
-52 v mies kertoi, ettei edes harkitse ikäistään. Minä 12 v nuorempana sovin juuri ja juuri haarukan ylärajaan. Omat profiilikuvansa olivat 10 v vanhoja. Siinä on 30 v naiselle melko ylläri, kun odottaa paikalla 40 v näköistä miestä.Sama. Olen hoikka, siro, sporttinen, pitkähiuksinen, iloinen ja ystävällinen, älykkääksi kehuttu. Olen hyvä keskustelija ja kuuntelija. Treffannut kymmeniä miehiä joista minun ikäiseni etsivät vain valloitettavaa kevytsuhdetta. Sitten ne ei-sporttiset, epäviriilit huonokuntoiset +50 ovat tosissaan. Ihastuvat ja rakastuvat, eikä heistä pääse eroon helposti. Oman ikäiseni Tinder-miehet eivät kelpuuta elleivät ole lihavia/ ongelmaisia.
Miten tuo on mahdollista?
Olen 41v, liikunnallinen, töissäkäyvä ja keskustelutaitoinen mies. Sehän olisi parasta jos löytäisi oman ikäisen liikunnallisen ja kivan naisen parisuhteeseen.
Kolmesta edellisestä minua lähestyneestä kaksi oli selvästi alle 30v ja yksi haki pelkkää seksisuhdetta. Kyse ei siis ole siitä että "tyytyisin" oman ikäiseen kun en saa nuorempaa, tai parisuhteeseen koska en saa seksisuhdetta.
Vaikuttaa kuitenkin siltä että jos etsin oman ikäistäni liikunnallista/sporttista ja fiksua naista, omat "speksini" eivät riitä. Pitäisi olla lisää pituutta, korkeakoulututkinto ja rahakkaampi ammatti.
Jotenkin tulee sellainen vaikutelma että te itse haette vain niitä hyväpalkkaisia liikemiehiä, jotka sitten unohtavat mainita että liikelounas maistuu paremmin kuin iltalenkki...?
Ehkä olen väärässä, mutta joku omituinen kohtaamisongelma tässä vaikuttaisi olevan.
No johan itselläsikin on korkeat kriteerit: naisen pitää aina olla esim sporttinen. Se on sama kuin naisille pituus tai kk-tutkinto. Mitäs jos minä, ikäisesi nainen olen kriteeriesi mukaan fiksu? Olen silloin todennäköisesti koulutettu ja vaativassa työssä. Tämän ikäisellä naisella on usein lapsia. Oma tilanne se, että pikkulapsiaikaan aika meni töihin ja lapsiin 150 %. Kun olisi ollut taas aikaa harrastaa monipuolisesti eri lajeja, niin tuli ero. Harrasta tässä sitten kun puolet ajasta olet vapaa-ajan kiinni lasten kanssa ja puolet ajasta teet töissä lapsiviikoista johtuvia rästejä. Tai yrität joskus käydä deiteillä.
Olen nätti, normaalipainoinen, aktiivinen. Mutta sporttinen en. Ja miehet ekana kysyy, mitä liikuntaa harrastan. Ikäisistäni pariutuneista harva ehtii harrastaa. Ja todennäköisesti miehen ex-vaimojaan ei ollut sporttinen kaunotar vaan tavallinen nainen.
Minä olen sporttinen nainen ja vaikutti varmasti siihen, että helposti löytyi uusi kumppani. Jos oikeasti haluat, löydät liikunnalle aikaa.
Miten löydän aikaa? Jos lapset niin pieniä, että lapsiviikolla ei voi jättää yksin? Kävelylenkkejä harrastan heidän kanssaan, mutta sillä ei saa sporttikroppaa. Joka toinen viikko teen 12-16 h päiviä töitä. Kyllähän 4 päivänä kuussa pääsisi salille, mutta ei tuo määrä kropassa näy.
Kun lapset olivat pieniä, käytin hyväkseni jumppasalien lapsiparkkia. Juoksin työmatkat. Kävin lenkillä itse silloin, kun lapset olivat omissa harrastuksissaan. Käytin kaikki tilaisuudet liikkumiseen hyväkseni. Netissä on vaikka kuinka paljon jumppia. Tee ennen töihin lähtöä tai illalla ohjelmia. Tässä, mitä itse olen tehnyt. Löysin uuden miesystävänikin lenkkiporukasta.
Joo, juoksen 23 km työmatkan motarin sivussa läppärilaukku läpsyen töihin, jossa pitää olla business formal -tyylissä mekossa, korkkareissa ja tukka föönattuna. Tarha aukeaa meillä 7.30, siitä parin tunnin juoksu, suihkuun ja laittautumaan, niin hyvinkin työt voi aloittaa klo 11. Harmin vaan, että taaa klo 14 pitää lähteä juoksien tarhalla.
Mun kaupunginosan salilla ei ole lapsiparkkia. Ja kun lapset on haettu ja ruokittu, on klo 19. Siitä sitten koko porukalla keskustaan kuntosalille? Ai mutta siinä välissä olikin isomman lapsen harrastuskuskaukset ja lähes 4 h työaikapaikkaus kun työmatkat meni juosten.
Itse kuntosalilla töissä oleena en ikinä veisi lastani noihin parkkeihin. Siellä mennään periaattella että maksava asiakas on tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi, vanhemmille valehdellaan miten lapsi on viihtynyt jotta ne jatkaisi käymistä. Etenkin ne vauvat ja taaperot saataa huuta koko jumpan ajan mutta siitä ei saa kertoa ja hoitajilla ei ole mitään koulutusta tai kokemusta lapsista.
Ohis, oon samaa mieltä! Olin sellaisessa töissä monia vuosia. Huijasivat lapsiparkkilaisten työsoppareissa esim. Jos olisi lastenhoitaja-tittelillä, saisi ottaa vastaan max 7 alle 2-v tai 12 yli 2-v lasta hoitoon per henk. Meidän palkattiin ryhmäliikuntaohjaajiksi, jolloin iällä ei ole väliä, yksi ihminen sai olla vastuussa 50 henkilöstä. Meillä oli parkkina kaksi pientä huonetta, yläikäraja 11, alaikärajaa ei ollut.
Pahinta oli kun parkissa samaan aikaan 5-7 alle 3kk vanhoja vauvoja, jotka käsin ja haloin hytkytettiin huutavia sittereissä, vanhemmat lapset tappelee ja joidenkin vaippojakin pitäisi vaihtaa! Silti mammat lappasi ovesta sisään lisää lapsia siihen kaaokseen, koska "pakko päästä zumbaan". Hyi hele.
Ai että et näille miehille menee tunteisiin nämä "vaatimukset"! Joku nainen ehtikin jo vastata tyhjentävästi siihen kun joku mies oli pisteyttänyt itsensä ihan päin honkia. Pituusraja on useimmiten miesten korvien välistä kiinni, komeus katsojan silmissä, uralla etenemiseksi riittää ettei nyt ehkä ole osa-aikaisena kaupan kassana vaan on sellaisessa duunissa millä elättää itsensä. Viriiliyttä nyt totta kai pitää olla, ei miehetkään haluttomia naisia esim huolisi. Sitoutumishaluinen on myös aika olennainen asia jos suhdetta etsii, luulisi sama kriteeri löytyvän siinä tapauksessa myös mieheltä. Eli loppupeleissä vieläkin suurin ongelma on että miesten huono itsetunto sabotoi heitä ja tekee heistä katkeria naisille ja ihmettelevät miksei heitä kelpuuteta.