Kun kaikki pariutumissuunnat ovat tukossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei elämässä ole mitään intohimon kohdetta. En harrasta aktiivisesti mitään, mutta tykkään ulkoilla, samoilla luonnossa, hiihtää, matkustella, käydä uimassa, käydä salilla. Mihinkään noihin en kuitenkaan suhtaudu intohimoisesti eikä elämäni järkkyisi yhtään, jos jostain syystä joku noista jäisi pois. 

Olen kuitenkin iloinen, onnellinen, positiivinen nainen, joka on elämäänsä tyytyväinen. Olen ap:n ikäluokkaa, lapseton, omillani toimeentuleva, ihan nätti, normaalipainoinen, fiksu jne. En silti kelpaisi ap:lle. Intohimo puuttuu. Eikä muuten tule mieleen yhtään ystävää (naista), jolla olisi joku erityinen intohimo, ystäväni on naisia, jotka elää käyden työssä, hoitaen lapsiaan ja perhettään (jos on), välillä käyden vähän harrastamassa liikuntaa ja lomilla jossain lomapaikassa. Eivät erotu massasta millään intohimoilla. Mutta ovat ihania ihmisiä, ja vientiä on riittänyt.

En tiedä miksi haluan itseäni selventää ja ajatuksiani avata. 

Tuolla aikaisemmassa viestissä jo tätä avasin. Olen täysin varma, että sulta ei puutu intohimoa. Me vain käsitämme intohimon käsitteeen eri tavalla. Tai emme edes käsitä, mutta viestistäni johon vastasit saattoi sellaisen kuvan saada. Kerrot, että tuntemasi naiset hoitavat lapsia, perheettään ja harrastavat. Kyllä mä pidän noita intohimon osoituksina. Intohimo on mun ajatuksissani apatian vastakohta. Jos elämässäsi on asioita, joista nautit, asioita, josta otat tietoisesti vastuuta ja asioita joita teet jatkuvasti vaikka ne eivät aina maistukaan niin silloin olet intohimoinen ja elämässäsi on intohimoa. En etsi mitään elokuvien kliseistä intohimoa ja ruusua suussa tangon soidessa taustalla. Arjen intohimo on se millä tätä maailmaa pyöritetään ja johon ihmisen kannattaa tähdätä. 

Ja hyvä, että näillä tuntemillasi ihmisillä on vientiä. 

ap

Jo aiemmin esittämäni ehdotus treffeistä on edelleenkin voimassa :)

Mennään vain. Mä olen avoin kaikelle.

ap

Oho, tuleekohan teistä universumimme ensimmäinen AV-pari?

Sanoma Oy haluaa sitten yksinoikeudella häänne nettipalstalle. Todellinen some-tapaus!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei elämässä ole mitään intohimon kohdetta. En harrasta aktiivisesti mitään, mutta tykkään ulkoilla, samoilla luonnossa, hiihtää, matkustella, käydä uimassa, käydä salilla. Mihinkään noihin en kuitenkaan suhtaudu intohimoisesti eikä elämäni järkkyisi yhtään, jos jostain syystä joku noista jäisi pois. 

Olen kuitenkin iloinen, onnellinen, positiivinen nainen, joka on elämäänsä tyytyväinen. Olen ap:n ikäluokkaa, lapseton, omillani toimeentuleva, ihan nätti, normaalipainoinen, fiksu jne. En silti kelpaisi ap:lle. Intohimo puuttuu. Eikä muuten tule mieleen yhtään ystävää (naista), jolla olisi joku erityinen intohimo, ystäväni on naisia, jotka elää käyden työssä, hoitaen lapsiaan ja perhettään (jos on), välillä käyden vähän harrastamassa liikuntaa ja lomilla jossain lomapaikassa. Eivät erotu massasta millään intohimoilla. Mutta ovat ihania ihmisiä, ja vientiä on riittänyt.

En tiedä miksi haluan itseäni selventää ja ajatuksiani avata. 

Tuolla aikaisemmassa viestissä jo tätä avasin. Olen täysin varma, että sulta ei puutu intohimoa. Me vain käsitämme intohimon käsitteeen eri tavalla. Tai emme edes käsitä, mutta viestistäni johon vastasit saattoi sellaisen kuvan saada. Kerrot, että tuntemasi naiset hoitavat lapsia, perheettään ja harrastavat. Kyllä mä pidän noita intohimon osoituksina. Intohimo on mun ajatuksissani apatian vastakohta. Jos elämässäsi on asioita, joista nautit, asioita, josta otat tietoisesti vastuuta ja asioita joita teet jatkuvasti vaikka ne eivät aina maistukaan niin silloin olet intohimoinen ja elämässäsi on intohimoa. En etsi mitään elokuvien kliseistä intohimoa ja ruusua suussa tangon soidessa taustalla. Arjen intohimo on se millä tätä maailmaa pyöritetään ja johon ihmisen kannattaa tähdätä. 

Ja hyvä, että näillä tuntemillasi ihmisillä on vientiä. 

ap

Jo aiemmin esittämäni ehdotus treffeistä on edelleenkin voimassa :)

Mennään vain. Mä olen avoin kaikelle.

ap

Valitkaa deitti palsta ja laittakaa profiili tietoihin av-palsta niin löydätte toisenne! 😍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei elämässä ole mitään intohimon kohdetta. En harrasta aktiivisesti mitään, mutta tykkään ulkoilla, samoilla luonnossa, hiihtää, matkustella, käydä uimassa, käydä salilla. Mihinkään noihin en kuitenkaan suhtaudu intohimoisesti eikä elämäni järkkyisi yhtään, jos jostain syystä joku noista jäisi pois. 

Olen kuitenkin iloinen, onnellinen, positiivinen nainen, joka on elämäänsä tyytyväinen. Olen ap:n ikäluokkaa, lapseton, omillani toimeentuleva, ihan nätti, normaalipainoinen, fiksu jne. En silti kelpaisi ap:lle. Intohimo puuttuu. Eikä muuten tule mieleen yhtään ystävää (naista), jolla olisi joku erityinen intohimo, ystäväni on naisia, jotka elää käyden työssä, hoitaen lapsiaan ja perhettään (jos on), välillä käyden vähän harrastamassa liikuntaa ja lomilla jossain lomapaikassa. Eivät erotu massasta millään intohimoilla. Mutta ovat ihania ihmisiä, ja vientiä on riittänyt.

En tiedä miksi haluan itseäni selventää ja ajatuksiani avata. 

Tuolla aikaisemmassa viestissä jo tätä avasin. Olen täysin varma, että sulta ei puutu intohimoa. Me vain käsitämme intohimon käsitteeen eri tavalla. Tai emme edes käsitä, mutta viestistäni johon vastasit saattoi sellaisen kuvan saada. Kerrot, että tuntemasi naiset hoitavat lapsia, perheettään ja harrastavat. Kyllä mä pidän noita intohimon osoituksina. Intohimo on mun ajatuksissani apatian vastakohta. Jos elämässäsi on asioita, joista nautit, asioita, josta otat tietoisesti vastuuta ja asioita joita teet jatkuvasti vaikka ne eivät aina maistukaan niin silloin olet intohimoinen ja elämässäsi on intohimoa. En etsi mitään elokuvien kliseistä intohimoa ja ruusua suussa tangon soidessa taustalla. Arjen intohimo on se millä tätä maailmaa pyöritetään ja johon ihmisen kannattaa tähdätä. 

Ja hyvä, että näillä tuntemillasi ihmisillä on vientiä. 

ap

Jo aiemmin esittämäni ehdotus treffeistä on edelleenkin voimassa :)

Mennään vain. Mä olen avoin kaikelle.

ap

Oho, tuleekohan teistä universumimme ensimmäinen AV-pari?

Sanoma Oy haluaa sitten yksinoikeudella häänne nettipalstalle. Todellinen some-tapaus!

Ei nyt sentään liioitella ja mennä asioiden edelle. Musta on mielenkiintoista tavata ihmisiä, joten tässä on siihen uusi mahdollisuus. Ja onhan nyt suoritettu sen verran etukäteiskarsintaa, että kyseessä on ihminen, jonka mielestä juttuni tai persoonani ovat sen verran mielenkiintoisia, että halusi tuommoista ehdottaa.

ap

Ap, mistä deitti palstalta sinut löytää?

Vierailija kirjoitti:

Ap, mistä deitti palstalta sinut löytää?

Tinderissä olen vieläkin, koska siellä nyt on se suurin ihmismäärä.

Badoo oli kokeilussa, mutta se oli hyvin hiljainen.

OkCupid myös kokeilussa ja vaikka tykkäsinkin siitä etukäteiskyselystä niin lopulta hiljaista oli tuollakin

HappyPancake oli täällä ehdotettu ja siihen olen pikkuhiljaa tutustumassa.

ap

Jos ei Tinderistä edes satunnaista panoseuraa saa niin ehkä kannattaa unohtaa deittailu.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei Tinderistä edes satunnaista panoseuraa saa niin ehkä kannattaa unohtaa deittailu.

En ole samaa mieltä. Jos kaikki näin tekisivät olisi meillä Suomessa paljon enemmän yksinäisiä. Tinder on vain pieni, vaikkakin nykyään merkityksellinen, osa pariutumisprosessia. Se on ulkoisiin juttuihin perustuva ja siellä pärjäävät tietyntyyppiset ihmiset. Ei se, että et siellä pärjää tarkoita ettetkö voisi jollain muulla tavalla menestyä.

ap

Koska kaikkia varmasti kiinnostaa, niin tilannepäivitys:

Tinderistä pari matchia, kumpikaan ei ole vastannut viestiini.

HappyPancake profiili tehty ja siihen panostan nyt enemmän.

Kansanopiston sivuilta ympyröity pari kiinnostavaa kurssia.

Olen käynyt ulkona ja pyrkinyt hymyilemään ja puhumaan ihmisten kanssa.

Suurimman osan ajasta olen kuitenkin keskittynyt itseeni urheilun, kirjojen lukemisen ja värityskirjan värittämisen kautta.

ap

Unohtui lisätä:

tämän palstan treffeistä ei ole vielä yksikään toteutunut.

ap

Kunhan ei etsi harjoittelukappaleita (= keskustelun lisäksi sitä muutakin), hyh.

Vierailija kirjoitti:

Unohtui lisätä:

tämän palstan treffeistä ei ole vielä yksikään toteutunut.

ap

Miksi et siis luovuta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Martat

Rauhanyhdistykset

4 euron kaljakuppilat

AA-kerhot

SM-piirit

Ulkoministeriön iltapalaverit

Ensiapupolit

jne.

Onhan näitä paikkoja vaikka miten.

Unohtui tärkein eli k-marketin eteisaulan penkit. Jos ei sielläkään matsaa niin sitten voi toivon heittää?

Meidän K-marketin aulasta on penkit viety pois, kun nuoriso tuppasi niillä maleksimaan. Eli viimeinenkin toivoni meni sitten tässä?

ap

Vaikken tuota K-Marketin penkki juttua kirjoittanutkaan, kommentoin silti. Ystävä nainen saattoi alkaa tutustumaan ihmiseen kaupan pakaste altaalla, mutta hän pitkään etsikin tulevaa exää. Eikä tuo ole ehkä realistista miehelle, naiselle sallitaan ehkä enemmän. 

Mutta silmät auki lähikaupassa, kirjastossa, oikeastaan missä vain käytkin säännöllisesti. Ihan ensinäkemältä ei ehkä kannata yrittää juttusille, mutta jos näet useamman kerran samaa kiinnostavaa naista, ja varsinkin jos havaitset, että hänkin on noteerannut sinut, niin kysymään kahville tai jotain. Löysin itse kivan naisen kirjastosta, kohta vuoden verran on pidetty yhteyttä, ei kylläkään seurustella. Työpaikalla onnistuin tutustumaan yhteen mukavaan naiseen, mutta juttu ei edennyt koska hän oli ainakin silloin varattu.

Luin puoleenväliin. Ap kuulostaa fiksulta mieheltä, jolla ei ole ehkä vshvuus sosiaalisissa taidoissa, vaan on enemmön ns nörtti. Pitäisi sattua tapaamaan joku oikeanlainen naisvastine siihen.

Ehdotan yhtä netistä tilattavaa kirjaa, joka auttaa oppimaan tapailussa tarvittavaa vuorovaikutusta ja flirttailutaitoja. Ap kuulostaa oppimiskykyiseltä ja uskon, että siitä kirjasta voisi olla hyötyä paljon. Eli Leil Lowndes: How to make anyone fall in love with you.

Lisäksi kannattaa hakeutua tilanteisiin, joissa oppii puhumaan vieraille ihmisille. Jos olisit nuorempi, voisit feissata kadulla. Mitä jos liittyisit johonkin puolueeseen ja lähtisit jakamaan kaduille vaalimainoksia tms. Jotain, mikä harjaannuttaa ottamaan kontaktia tuntemattomiin. Srllaisia kykyjä voi kehittää.

Taidat olla analyyttinen. Jos mietit yästä näkökulmasta, niin voit määritellä tällaisen kehityskohteen ja tehdä siitä projektin ja toteuttaa sen suunnitellusti. Pariutuminen voi olla vaikeaa ja siinä on ihmisillä erilaista lahjakkuutta luonnollisesti. Omia heikkouksiaan sen suhteen voi kohentaa ihan samoin kuin mitä tahansa taitoja. Kukaan ei ole syntynyt valmiiksi insinööriksikään, vaan niitäkin asioita on pitänyt opiskella.

Tsemppiä!

Olet Vauva-palstalla pohtimassa tätä. Se tarkoittaa, ettet ole kiinnostava mies.

Hae harrastus. Mene sinne. Ole mies.

Ei täältä naista löydy.

Vierailija kirjoitti:

Tsemppiä!

Olen nörtti. Otan myös tsemppisi vastaan. Kiitos!

Ihmisten pariin on mentävä. Ei se mitään takaa, mutta on silti parempi kuin tyhjä. Puoluekantani ei naisia houkuta, mutta jos pääsen heille puhumaan on se jo edistystä.

ap

Tinderi ei keskimäärin kovin hyvin toimi, sitäkautta saa helposti vääristyneen kuvan naisista, kuten monissa muissakin nettipalveluissa. On tullut koettua ja enemmänkin siinä loppuu mielenkiinto edes tutustua naisiin kun tapaa tyyppejä jotka sitten mainitsevat tapaamisen aikana miten sitä tulee nussittua sinne ja tänne tinderin kautta.  Sillä sekunnilla tajuaa että naiivisti näit vielä äsken kivan tytön edessäsi ja 10 sek myöhemmin kaikki kiinnostus kadonnut.

On tullut käytyä mukavilla treffeillä ja juteltua kaikesta tuntikausia ja sitten kuulee  lopuksi että eikös tässä nyt ollut selvää alusta asti että panoahan tässä haetaan, että "mä teen niinkuin miehet tekee".  Toki siellä on ihmisiä joka lähtöön mutta keskimäärin oon kyllä ainakin itse saanut tosi heikon kuvan naisista näin netin kautta että aika vähän kiinnostaa yhtään missään heihin tutustua mitenkään romanttisessa mielessä. Eli voi olla palvelus itseäsi kohtaan olla näihin nettikuvioihin ryhtymättä. Tai sitten se on vaan 2020-luvun arvomaailma Suomessa sellainen että yksiavioisuuteen uskovia kiinnostavia naisia ei montaa ole jäljellä. 

Minä en ole koskaan ollut tinderissä (olen ap:n hakemaa ikäluokkaa) eikä kukaan naispuoleisista ystävistäni. Kaveriehet kyllä on olleet. Naispuoleiset kaverini ja minä ollaan tavallisia, ehkä vähän introverttejä naisia, kivoja ja ihan tavallisen nättejä, fiksuja, iloisia naisia, jotka kokee että tinder ei tarjoaisi kuitenkaan mitään mitä etsii. Joten ap tinder on väärä paikka.

Miksi et AP vaihtanut sähköpostiosoitteita tuon N44 kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Jos ap vielä lukee tätä keskustelua, niin millä tavalla viestittelysi sujuu naisten kanssa nettideiteillä? Kertooko ja kirjoittaako kumpikin osapuoli suunnilleen yhtä paljon?

Itse hieman päälle 30-vuotiaana naisena törmään aivan jatkuvasti nettideiteillä miehiin, joilta ei tunnu sujuvan normaali keskustelu. Yritän keskustella esimerkiksi jostain aiheesta, mistä mies on kertonut profiilissaan. Hyvin monella vastaukset ovat tasoa: ”joo, ei, en tiiä”. He eivät myöskään itse millään tavalla vie keskustelua eteenpäin. Voin sanoa, että on todella turhauttavaa ylläpitää joka kerta keskustelua, kun toinen osapuoli vaikuttaa siltä, ettei ole lainkaan kiinnostunut. Lopulta olen tehnyt niin, että olen jättänyt vastaamatta miesten viesteihin tai olen kirjoittanut, ettei tästä keskustelusta taida tulla mitään. Mielestäni on todella huvittavaa, että tämän jälkeen samoilta miehiltä on sitten tullut viestejä. Joko siitä, miksi en vastaa, kun oli niin sujuvaa keskustelua tai ihmettelyä, miten niin keskustelusta ei tule mitään, kun sehän on sujunut niin hyvin! Oman kokemukseni perusteella yllättävän moni mies ei tunnu ymmärtävän, että keskustelu on vastavuoroista. Ja olisi mukavaa, jos toinenkin osapuoli veisi keskustelua eteenpäin ja osallistuisi siihen yhtä paljon.

Tämä tuli ensimmäisenä mieleen, jos viestittelyssä naiset joutuvat viemään koko ajan keskustelua eteenpäin, niin jossain vaiheessa he turhautuvat siihen. Tosin sillä perusteella, mitä ap olet tänne kirjoittanut, vaikuttaa siltä, että kirjoittaminen (ja ainakin oikeinkirjoitus, tästä iso plussa!) sujuvat kyllä sinulta.    

Minulla sama kokemus ja aivan varmasti enemmistö naisista menee samaan kategoriaan kirjoitus- ja keskustelutaidoissaan. En ole missään vaiheessa mieltänyt kommunikaatiokyvyttömyyttä erityisesti miesten ongelmaksi. Kyllä sen sitten huomaa, kun vastaan tulee sellainen kenen kanssa juttu luistaa. :)